Riihimäki yritti vieläkin tilikikkailua

Riihimäki  yritti vieläkin tilikikkailua

Kovin on kovapäiseksi osoittautunut Riihimäen Hyvä Veli- porukan kunnallispoliittinen toiminta. Mitenkään ei näytä ymmärrys siirtyvän tämän eliitin päähän, vaikka Hämeenlinnan hallinto- oikeus, KHO ja kirjanpitolautakunnan kuntajaostokin ovat jakaneet hyvää tarkoittavia neuvoja laillisen menon palauttamiseksi. Silti kuulee edelleen mutinaa, että Riihimäki on toiminut oikein ja talous on hyvässä kunnossa. Mitä on kaikkinensa ajateltava tällaisesta tietoisesta talouden kaunistelusta? Taitaa olla todella niin, että porukka ei kestä henkistä tappiota eikä voi tunnustaa hävinneensä. Kaikkein eniten asiassa on ihmeteltävä virkavastuulla toimivaa kaupunginjohtajaa.

Asia konkretisoitui jälleen, kun kaupunginvaltuusto päätti elokuun lopussa suunnitelmapoistojen perusteiden hyväksymisestä.

Käsillä olevassa asiassa Riihimäen kaupunginhallitus ei esityksessään valtuustolle noudattanut kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita. Ne ovat laintasoisina säännöksinä valtuustoa sitovia. 

Asiallisesti valtuuston päätettävänä oli hyödykkeiden korjausinvestointien rahoitus, joka on vuosittain menona otettava kaupungin tilinpäätökseen. Terveen talouden vaatimus on, että poistojen määrä vastaa todellista rahoitustarvetta.

Tiedossa on, että kaupungin menojen rahoitus on ajettu tilaan, jossa tulevan valtuustokauden aikana ei ole odotettavissa reaalisia mahdollisuuksia sen paremmin velkakannan supistamiseen kuin entisentasoiseen palvelurakenteen ylläpitoon. 

Palveluiden rahoitusta joudutaan hakemaan kuinkas muuten säästöohjelmilla ja palveluiden alasajolla. Näissä olosuhteissa kunnallispoliittisena kiusauksena on, että korvausinvestointien rahoituksesta tingitään ja pyritään alimittaisiin poistoihin. Menettely on paitsi huonoa hallintoa. niin se on myös kuntalain vastaista. Kuntalaki edellyttää, että valtuusto päättää kaupungin menojen rahoituksesta todellisia menoja vastaavasti. Päätöksen delegoiminen rahoituksen perusteista ei ole myöskään lainmukaista menettelyä.

Kaupunginhallitus esitti valtuustolle hyödykkeille tasapoistoa laajalla poistoajalla. Ehdotus ei ole kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukainen! Kuntajaoston suositus edellyttää poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole hyödykekohtaista ERITYISTÄ perustetta. Siis alarajoista poikkeaminen edellyttää hyödykekohtaista erityistä perustelua.

Valtuustolle tarjottiin ala- ja ylärajaa eikä kerrota, kumpaa käytetään. Alarajaa on käytettävä. Jos siitä poiketaan, se on yksityiskohtaisesti perusteltava. Tältäkin osin asia oli huonosti valmisteltu. 

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poistoajan määrittelyssä noudatettavan varovaisuuden periaatetta. Lisäksi poistojen oikeaa tasoa on arvioitava kirjanpito- ja kuntalain edellyttämän oikean ja riittävän kuvan antamisen tarkoituksessa.

Kokoomuksen ehdotuksesta valtuusto yksimielisesti muutti kaupunginhallituksen esitystä ja päätti noudattaa kirjanpitolautakunnan suositusta alimmasta pitoajasta.

Käytin valtuustossa puheenvuoron, jossa korostin sitä, että asia on todella tärkeä palauttaa kaupunginhallitukselle uudestaan valmisteltavaksi ja että kaupunginhallitus selvittää hyödykekohtaisesti yksityiskohtaiset perusteet, jos hyödykkeen kohdalla on perusteita poiketa alimmista poistoajoista.

Totesin vielä, että kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkennukset poistoja koskeviin suosituksiin johtuvat Riihimäen kaupungin tunnetusta poistokikkailusta ja KHO:n antamasta päätöksestä ja tarpeesta tiukentaa kuntien suunnitelman mukaista

poistomenettelyä. 

Tunnettua on, että kuntien alipoistoilla on aiheutettu kirjanpitolain soveltamisesta vuodesta 1997 lukien yli 10 miljardin rahoitusvaje, joka on purkautunut kuntatalouden velkaantumiseen ennen kokemattomalle tasolle. 

Suunnitelmapoistojen perusteiden käsittelyssä kaupungin olisi pitänyt jo imagollisista syistä noudattaa lain säädöksiä. Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Suunnitelman mukainen poistojärjestelmä on kiistatta ja yksiselitteisesti osa rahoituksen perusteita. 

Olen päättänyt valittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto- oikeuteen.

Mikko Lund