Riihimäen ilmapiiri kuin Gogolin Kuolleissa sieluissa

Riihimäen ilmapiiri kuin Gogolin Kuolleissa sieluissa

 

Mistä Riihimäki tunnetaan muusta kuin museoistaan? Tietysti ilmapiiristä. Pysähtyneisyyden tunnelmasta. Tunnelma on aistittavissa samantyyppiseksi kuin venäläisen kirjailijan Nikolai Gogolin Kuolleissa sieluissa.Kuntaa vaivaa pysähtyneisyys, neuvoton avuttomuus, sekava tahtotila ja mitään saamaton innovatiivisuus.

 

Monessa muussakin kunnassa podetaan nurkkakuntaisuutta. Mutta vain Riihimäki kykenee katteettomaan itsekehuun ja omahyväisyyteen ja sanoin kuvaamattomaan itsetyytyväisyyteen. Se on suorastaan ihmeellistä, kun kaupunki kantaa noin 100 miljoonan velkakuormaa, jota se ei kykene hoitamaan.

 

Kunnan suhtautumista kuvaa ennakkoluuloisuus, epäluuloisuus, ahdasmielisyys. Uusi torjutaan ja vanhaan turvataan. Tämä näkyy kuntauudistukseen suhtautumisessa ja terveydenhuollon sekä päivystystoiminnan järjestelyssä. Tämä näkyy kuntatalouden epäonnistuneessa tasapainottamisessa.

 

Riihimäellä ei synny uusia luovia ratkaisuja. Riihimäellä tehdään asiat kuten aina ennenkin, vaikka harkituilla muutoksilla saataisiin ongelmia ratkeamaan ja palvelut toimimaan tehokkaammin. Tämä tukahduttaa parempien ja tehokkaampien menetelmien ja toimien luomista. Erityisesti tämä estää rakentavien tulevaisuuteen liittyvien vaihtoehtojen luomista.

 

Tyhjän kassan diktatuuri vaikuttaa Riihimäen politiikkaan enemmän kuin paikallispolitiikka. Politiikka ei kykene ratkaisemaan talousongelmaa. Kyse on liian suurten mittasuhteiden taakasta. Tehokkain keino siihen olisi tavoiteltu ja suunniteltu kuntaliitos elinvoimaisen kunnan luomiseksi, mutta kaupunginjohto on unohtanut tämän. Se kantaa huolta vain omasta virkapaikasta.

 

Mikko Lund