Riihimäen ilmapiiri kuin Gogolin Kuolleissa
sieluissa
Mistä Riihimäki tunnetaan muusta kuin museoistaan? Tietysti
ilmapiiristä. Pysähtyneisyyden tunnelmasta. Tunnelma on aistittavissa
samantyyppiseksi kuin venäläisen kirjailijan Nikolai Gogolin Kuolleissa
sieluissa.Kuntaa vaivaa pysähtyneisyys, neuvoton avuttomuus, sekava tahtotila ja
mitään saamaton innovatiivisuus.
Monessa muussakin kunnassa podetaan nurkkakuntaisuutta. Mutta
vain Riihimäki kykenee katteettomaan itsekehuun ja omahyväisyyteen ja sanoin
kuvaamattomaan itsetyytyväisyyteen. Se on suorastaan ihmeellistä, kun kaupunki
kantaa noin 100 miljoonan velkakuormaa, jota se ei kykene
hoitamaan.
Kunnan suhtautumista kuvaa ennakkoluuloisuus, epäluuloisuus,
ahdasmielisyys. Uusi torjutaan ja vanhaan turvataan. Tämä näkyy
kuntauudistukseen suhtautumisessa ja terveydenhuollon sekä päivystystoiminnan
järjestelyssä. Tämä näkyy kuntatalouden epäonnistuneessa
tasapainottamisessa.
Riihimäellä ei synny uusia luovia ratkaisuja. Riihimäellä
tehdään asiat kuten aina ennenkin, vaikka harkituilla muutoksilla saataisiin
ongelmia ratkeamaan ja palvelut toimimaan tehokkaammin. Tämä tukahduttaa
parempien ja tehokkaampien menetelmien ja toimien luomista. Erityisesti tämä
estää rakentavien tulevaisuuteen liittyvien vaihtoehtojen luomista.
Tyhjän kassan diktatuuri vaikuttaa Riihimäen politiikkaan
enemmän kuin paikallispolitiikka. Politiikka ei kykene ratkaisemaan
talousongelmaa. Kyse on liian suurten mittasuhteiden taakasta. Tehokkain keino
siihen olisi tavoiteltu ja suunniteltu kuntaliitos elinvoimaisen kunnan
luomiseksi, mutta kaupunginjohto on unohtanut tämän. Se kantaa huolta vain
omasta virkapaikasta.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti