torstai 31. toukokuuta 2012

Yli puolet suomalaisista ei pahastu yllätysvieraista

Yli puolet suomalaisista ei pahastu yllätysvieraista

Yllätysvieraat ovat tervetulleita. Tätä mieltä on tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen ja kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että yllätysvieraita on mukava saada joskus, ja 12 prosenttia toivottaa yllätysvieraat aina tervetulleeksi.
Moni harmittelee, etteivät ystävät poikkea kyläilemään kyselemättä, vaikka myöntävät itsekin olevansa laiskoja yllätysvierailijoita.
Aamuposti kertoi, että Kraft Foods Finland Oy teetti viime vuonna YouGov Finlandilla kyselytutkimuksen 18–74-vuotiaiden suomalaisten kyläilytavoista. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1019 suomalaista.
Maaseudulla on ikiajoista alkaen käyty naapurissa kysymättä ja kutsumatta. Muutama vuosi sitten pohjoiskarjalaisessa tutkimuksessa paljastui, että tällainen maaseudun tapa on murtumassa. Naapuriin ei enää mennä noin vain, maaseudullakaan. Odotetaan kutsua,vasta kutsun pohjalta on lupa mennä kylään.

Yhteinen arvopohja on murenemassa 

Tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen sanoi Aamu-tv:n haastattelussa, että Pohjois-Euroopan maissa on käynnissä murros, jossa usko auktoriteetteihin on katoamassa ja yksilöt ovat jäämässä oman onnensa nojaan. Aaltosen mukaan viimeaikaiset surmatapaukset kertovat yhteisen arvopohjan murenemisesta.

- Yhteiskunta ei ole eksplisiittisesti ottanut vastuuta siitä, että kotona ja kouluissa puhuttaisiin enemmän siitä, miten meidän pitäisi käyttäytyä. Mikä on oikein ja mikä on väärin? Aikaisemmin nämä arvot tulivat kirkosta, ne tulivat kun luettiin raamattua. Aiemmin oli tällainen yhtenäinen arvopohja, ja se on murentunut, Aaltonen summaa.

Eteläsuomalaiset lastensuojelulaitokset rajoittivat oikeuksia lainvastaisesti

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on päättänyt tutkia, miten kunnat ovat valvoneet lastenkotiin sijoitettujen lasten sijaishuollon järjestämistä. Yksityisen palveluntuottajan ylläpitämässä lastenkodissa Etelä-Suomessa on käytetty lastensuojelulain vastaisia rajoituksia.

Lastenkotiin oli tehty ennalta ilmoittamaton tarkastus maaliskuussa. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan laitoksessa käytettiin rajoitustoimenpiteitä ja noudatettiin käytäntöjä, jotka olivat lastensuojelulain vastaisia, tai niillä puututtiin sijoitettuina olevien lasten oikeuksiin lakiin perustumattomalla tavalla.

Laitos oli rajoittanut muun muassa sijoitettujen lasten oikeuksia tavata ja pitää yhteyttä heille läheisiin ihmisiin. Joissain tilanteissa oli rajoitettu myös lasten liikkumisvapautta. Laitoksen säännöissä lapsilta oli kielletty esimerkiksi näkyvissä olevat lävistykset, suukorut ja hiusten "räikeä" värjäys. Lisäksi tyttöjen pukeutumiselle oli omat sääntönsä.

Apulaisoikeusmies huomauttaa, että rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain lain tarkoittamissa tilanteissa ja laissa säädetyillä edellytyksillä. Niitä ei esimerkiksi voida käyttää kaavamaisesti kaikkia sijoitettuja lapsia koskevana kasvatuskeinona eikä niitä saa koskaan käyttää rangaistuksena.

Apulaisoikeusasiamies Sakslin tutkii kaikkiaan 15 kunnan menettelyn. Hän selvittää, miten sijoittajakunnat ovat valvoneet rajoitustoimenpiteitten käyttöä ja millä tavoin huostaan otetun lapsen oikeutta henkilökohtaiseen keskusteluun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa on edistetty ja turvattu.

Mikko Lund

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Vaikeneminen ei ratkaise Riihimäen kriisiä

Vaikeneminen ei ratkaise Riihimäen kriisiä

Riihimäen johtava virka- ja poliittinen eliitti on ajanut kaupungin sekä taloudelliseen että poliittiseen kriisiin. Ymmärrys kriisin olemassaolosta ja laajuudesta eliitin keskuudessa on tosi heikko. Tilannetta pahennetaan vielä poliittisella kaunistelulla, itsepetoksella ja epärealistisella uskottelulla.

Ylivelkaantuminen myönnetään, mutta velkaantumista vähätellään ja konkreettinen velan lyhennysohjelma puuttuu. Samalla kun säästöjä mietitään, velkaantuminen edelleen lisääntyy. Edessä häämöttävät valtion kriisikuntakriteerit.

Riihimäen yhdyskuntarakenne on hajoamassa. Yleiskaava on vanhentunut ja vaikeuttaa kaupungin ja palvelusten järkevää kehittämistä. Ajantasaisen yleiskaavan puute aiheuttaa kaupungin toiminnassa paniikkiratkaisuja, lisää kustannuksia ja aiheuttaa tyytymättömyyttä ja kunnallisvalituksia.

Riihimäen poliittinen konsensus ei kykene tuottamaan ratkaisuja kaupungin kriisiin . Puolueiden välillä ei käydä poliittista keskustelua paremmista tai vaihtoehtoisista ratkaisuista. Poliittinen asialista määräytyy virkamiesten toimesta eikä luottamushenkilöt järjestystä horjuta. 

Riihimäki on vaarassa ajautua seuraavalla valtuustokaudella selvitystilaan. Kaupunki ajaa kouristuksenomaisesti Kalmun kaavoittamista. Kuvaavaa on, että virkamiehet eivät ole laskeneet Kalmulle hintaa. Jos näin olisi tehty, silmät olisivat avautuneet ja ratkaisusta olisi voitu luopua. Varovainen hinta on 50 miljoonaa euroa, kun kaupungin velka on nyt 100 miljoonaa. Tämänkin asiantilan pohjalta voidaan todeta, että vaikenemisen kulttuuri ei tuota ratkaisuja. Vaikeneminen ei ratkaise ongelmia, vaan omalla tavalla lisää.

Sen takia kirjoitan näistä asioista julkisesti. Se on osa asioiden ratkaisua. Se on vaihtoehdon esittämistä kaupunkilaisille ja sitä kautta osa poliittista ratkaisua. Vaikeneminen ei ole ratkaisu. Se palvelee vain kaiken säilyttämistä ennallaan.

Mikko Lund

tiistai 29. toukokuuta 2012

Peruskouluja lisätuen tarpeessa, valtionyhtiöiden johtajien koevaukset kohtuuttomia

Peruskouluja lisätuen tarpeessa - vanhempien kouluttamattomuus mittariksi?

Perusopetuksen valtionosuudet muokataan pian uusiksi. Eriytymisen ehkäisyä pohtineet tutkijat ehdottavat, että kuntien vaikeuksia punnittaessa huomioitaisiin myös aikuisväestön koulutustausta. Uusi rahoitusmittari seuraisi niiden kuntalaisten osuutta, joilla ei ole peruskoulun jälkeen suoritettua tutkintoa.
Koulujen oppimistulokset ovat kymmenen viime vuoden aikana alkaneet poiketa toisistaan rajusti. Voimavaroja syö niin monikielisyys kuin esimerkiksi paikkakunnan työttömyysaste.

- Aikuisten koulutustausta pitäisi ottaa huomioon ainakin kuntien rahoituksessa. Yksittäisiin kouluihin meidän on vaikea ottaa kantaa, koska mitään tilastoja ei koota koulutasolla, sanoo erikoistutkija Jorma Kuusela Opetushallituksesta.

Selvityksessä joukolta oppilaita tiedusteltiin, ovatko lapsen vanhemmat ylioppilaita vai eivät. Tietoja verrattiin koulujen keskimääräisiin oppimistuloksiin ja lasten asenteisiin koulunkäyntiä kohtaan. Tilastollinen yhteys oli varsin voimakas.

Ministeri pitää selvitystä tärkeänä

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) muistuttaa, että jo nyt kuntien tukemista painotetaan esimerkiksi maahanmuuttajien osuuden perusteella. Vanhempien koulutustaustan huomioimista hän pitää tärkeänä.

- Näillä uusilla keinoilla huolehdimme, että meillä on hyvä tasa- arvoinen peruskoulu koko maassa myös jatkossa, hän sanoo.
Kyse on kuntakohtaisista suurista linjoista, joiden poliittinen vääntö on vasta edessä.

- Minä en uskaltaisi omien tietojen perusteella sanoa yhtään mitään kenenkään yksittäisen vanhemman suhtautumisesta oman lapsensa koulutukseen. Ainoa mitä voin sanoa on se, että se varmasti vaihtelee, sanoo erikoistutkija Jorma Kuusela.
Espoolaisen Kirstin koulun luokanopettaja Irja Honkala on nähnyt, kuinka pulassa oppimisvaikeuksiensa kanssa ovat ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole rahkeita auttaa läksyissä.

- Jos on lahjakas oppilas eikä vanhemmilla koulutusta, hän pärjää. Mutta jos on ongelmia, eikä vanhemmilla rahkeita, hän ei pärjää yksin, Honkala sanoo.
Valtionyhtiöiden johtajien korvaukset kohtuuttomia
 
Missä on se valta, joka puuttuu eduskunnalta? Eduskunta ei päätä valtionyhtiöiden johtajien palkasta. Viime vuonna pörssin ulkopuolisten valtion yhtiöiden johtajat nostivat ansioitaan 9.8 prosenttia. Helsingin Sanomien vertailussa oli 27 toimitusjohtajaa, joiden keskiansiot olivat vuonna 2010 keskimäärin 286 000 euroa ja vuonna 2011 jo 314 000 euroa. Vastaavasti kokoaikaisessa työsuhteessa olleiden työntekijöiden ansiot nousivat keskimäärin 2,7 prosenttia ja keskimääräinen palkka oli 3264 euroa kuukaudessa.
Missä on valta, joka puuttuu eduskunnalta?
 
Tehottomuus vaivaa Helsingin kotihoitoa
 
Helsingin kaupungin kotihoito on tehottomampaa kuin Oulun, Tampereen ja Turun kotihoito. Helsingin Sanomat kertoi asiasta tehdystä raportista, jonka mukaan helsinkiläishoitajat viettivät selvästi alle puolet työajastaan asiakkaiden kanssa. Helsingissä kotihoidon työtunneista jää asiakkaille 41 prosenttia, Turussa 48, Tampereella 50 ja Oulussa 57 prosenttia.Helsingissä on havaittu, että kotihoidon toimivuus määrittää paljossa koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksia.
 
Järjestelmän toimivuutta olisi tarpeen arvioida myös Riihimäellä. Ei ole suinkaan samantekevää, minkälaiseksi muodostuvat kotihoidon ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset. Kustannukset ovat karkaamassa käsistä ja sen takia niihin on saatava tolkkua. 
 
Mikko Lund

maanantai 28. toukokuuta 2012

Hyvinkäällä kaksi kuoli – missä seuraavaksi? Nuorten asiat on laitettava kuntoon!

Hyvinkäällä kaksi kuoli – missä seuraavaksi?
Nuorten asiat on laitettava kuntoon!
 
Hyvinkäätä kohtasi suru. 18- vuotiasta hyvinkääläistä miestä epäillään kahden ihmisen murhasta ja useasta murhan yrityksestä. Kuusi nuorta loukkaantui lievemmin. Kenellekään ei ole selvinnyt, mikä oli murhien ja murhanyritysten motiivi. Ampumisesta epäiltyä Helsingin Sanomat luonnehtii ujoksi ja hiljaiseksi. Poliisi sanoo asialle olleen tavallisen nuoren.
 
Vaikka tässä tapauksessa syy on jäänyt täysin epäselväksi ja käsittämättömäksi, niin teko kertoo kuitenkin valtavasta nuoren ihmisen epätoivosta. Epätoivo voi saada monenlaisia muotoja. Tapaus osoittaa, että tällaista voi tapahtua Suomessakin missä tahansa ja milloin tahansa.
 
Sen takia nuoria ei tule jättää kasvun tuskassaan ja vaikeuksissa yksin. Tarvitaan tehokasta ja toimivaa auttamisjärjestelmää. Nuorten mielenterveyden hoitoon tulee panostaa. Tarvitaan myös kanssaihmisiin pohjautuvaa ihmisyyttä ja auttamista.
Montako väkivallantekoa vielä tarvitaan,ennen kuin nuorten turvaverkko laitetaan kuntoon?
 
Kysyin tätä itse asiassa Riihimäen kaupunginvaltuustossa. Nuorten tai aikuisten hätää ja tuskaa ei voida puristaa yhteen kysymykseen. Riihimäen kaupunginhallitus on kuitenkin päättänyt, että valtuutettu ei saa tehdä kuin yhden kysymyksen Riihimäellä. Minä vaan kysyn näiltä Riihimäen päättäjiltä, miten nuoren ihmisen elämän pieleen meno ylipäätään voidaan kysyä, kun koulutusta, työtä, asumista ja vapaa- ajan toimintaa ei voi tiivistää yhteen kysymykseen. Riihimäen kaupunginhallitus näyttääkin askartelevan kaupunginvaltuuston ja valtuutettujen oikeuksia vastaan.
 
Jyrki Kataisen hallitus on puuttunut oikeaan asiaan, nuorten syrjäytymisen estämiseen. Maahan luodaan nuorille yhteiskuntatakuu. Se tulee ulottaa jokaiseen kuntaan ja virittää tavoittamaan jokainen apua tarvitseva nuori.
 
Emme tarvitse enää yhtään uutta Hyvinkäätä!
Nuoret tarvitsevat toimivan turvaverkon.
Nuorten asiat on laitettava kuntoon!
 
Mikko Lund

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Vasemmistolle uusia näkymiä

Vasemmistolle uusia näkymiä

Aamulehti kirjoitti pääkirjoituksessaan 2.5., että vasemmiston kriisi vain syvenee ja kannatus hupenee. Nyt on ilmassa kuitenkin ihan toisenlaisiakin merkkejä. Lähimpänä on SDP:n juuri päättynyt puoluekokous, joka nuorensi johtoa tuntuvasti. Varapuheenjohtajiksi valittiin kaksi alle kolmikymppistä. Kyllä tämä jotakin merkitsee. SDP hyväksyi kokouksessaan todella edistyksellisen demokratiaohjelman ja EU- ohjelman. Tuorein MTV 3:n puoluegallup kertoi niin SDP:n kuin vasemmistoliiton pienestä kannatuksen kasvusta. Näkymät näyttävät hyviltä.

Vasemmistossa on käyty kauan keskustelua ministerisosialismista eli saadaanko porvarilliseen hallitusyhteistyöhön osallistumalla aikaan muutoksia ja etuja palkansaajille. Toiset ovat nähneet, että kaikkea hyvää ei saada, vaan joudutaan hyväksymään myös huononnuksia. Toiset katsovat yksiviivaisesti, että etuja voidaan saada vain hallituksesta. Oppositiossa huutelu voi piristää mieltä, mutta ei tuo kannattajille etuja. Nyt SDP:n ja vasemmistoliiton osallistuminen hallitukseen ei ole synnyttänyt suurempaa keskustelua eikä kääntänyt näiden puolueiden kannatusta alamäkeen. Puolueet ovat lisänneet kannatustaan myös ammattiliittovaaleissa. Tämä on todella hyvä merkki.

Yhteiskunnassa on syntynyt varteenotettavaa keskustelua kohtuuden puolesta ahneutta vastaan. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ehdotti, että kohtuuden ystävien pitäisi nyt yhdistää voimansa. Paavo Arhinmäki katsoi, että Suomeen tulisi koota ahneuden, itsekkyyden ja markkinoiden ylivallan vastainen kansanliike. Eri sanoin useampi SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustaja antoi tukeaan kohtuuden puolesta ja itsekkyyttä vastaan. Tukea asialle on antanut myös elinkeinoministeri Jyri Häkämies. 

Maan hallitus on joutunut tekemään todella hankaliakin päätöksiä ja tekee niitä edelleen. Hallituspuolueet ovat joutuneet toimimaan vastuunkantajina. Se ei ole ollut huono asia, kansalaiset eli äänestäjät ovat ymmärtäneet ja palkinneet gallup- kannatuksella. Onko tässä uskottavuudesta kysymys?

Kokoomuksen kannatuksen kasvu näyttää taittuneen ja keskustakin polkee paikallaan, perussuomalaisten kannatus osoittaa alamäkeä. Se on mahdollisuus vasemmistolle, sosialidemokraateille ja vasemmistoliitolle.

Mikko Lund

lauantai 26. toukokuuta 2012

SDP:n henkilövalinnat odotusten ja yllätysten mukaan

Urpilainen valittiin odotetusti jatkokaudelle
SDP:n puoluekokous valitsi puoluesihteerin ja varapuheenjohtajat
 
 
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on valittu odotetusti uudelle kaudelle puolueen johtoon. Hänellä ei ollut vastaehdokkaita. Urpilainen on toiminut tehtävässä vuodesta 2008 lähtien.
"Minulle politiikka on totta"
Puoluekokousväki antoi uudelleenvalitulle Urpilaiselle pitkät aplodit seisaaltaan.

Urpilainen sanoi kiitospuheessaan muun muassa, ettei usko kuppikuntiin eikä pelin politiikkaan.
-Minä en usko pelin politiikkaan, minulle politiikka on totta, hän sanoi.

Urpilainen kehotti puoluekokousväkeä puhumaan ihmisten kanssa SDP:n tekemästä politiikasta.

Onnittelut Jutalle haastavaan tehtävään!

Puoluesihteeriksi Reijo Paananen


SAK:n viestintäpäällikkö Reijo Paananen on valittu SDP:n uudeksi puoluesihteeriksi. Paananen sai puoluekokouksen vaalissa 304 ääntä, kun ääniä annettiin kaikkiaan 490.

Paananen lupasi esittelypuheenvuorossaan kunnioittaa vanhoja hyviä perinteitä, mutta tuoda toimintaan myös uutta.
- Meillä täytyy olla koko ajan katse eteenpäin, hän sanoi.

Puoluesihteerin tehtävä on Paanasen mielestä vahtia, että kone on kunnossa, ja että sen vauhti on sopiva.
Paikkaa tavoittelivat myös koulutuspäällikkö Antti Jehkonen, erikoissairaanhoitaja Marianne Korpi, toiminnanjohtaja Juha Kähärä ja kehityspäällikkö Markku Laine. 

SDP:n aiempi puoluesihteeri, kansanedustaja Mikael Jungner luopui tehtävästä puolueen huonon presidentinvaalimenestyksen vuoksi.


Varapuheenjohtajista enemmänkin erimielisyyttä


Entisistä varapuheenjohtajista putosivat Pia Viitanen ja Ilkka Kantola. Uusiksi varapuheenjohtajiksi valittiin Krista Kiuru, Antti Lindtman ja Eero Vainio. Onnittelut kaikille valituille!



"SDP:llä on ongelmana jäsenistön vanheneminen"

Demokraatti: ”Kun halutaan olla todella avoimia, avoimuutta ei sovelleta tarveharkintaisesti”

SDP:n pää-äänenkannattaja Demokraatti arvioi meneillään olevaa puoluekokousta sanoen, että aurinkoisessa Helsingissä on koolla selvästi itsetuntoinen joukko. Kokousväki antaa lehden mukaan piut paut puheille siitä, että sosiaalidemokratia olisi muka museoitava aate. Lehti kuvailee demarien päiden olevan pystyssä.

Voimistumisestaan huolimatta SDP ei pääse etenemään siloista tietä. Demokraatti kertoo, että SDP aikoo toteuttaa valmisteilla olevassa vanhuspalvelulaissa kunnianhimoisia tavoitteita samaan malliin kuin nuorten yhteiskuntatakuussa. Palveluiden parantamisen vaalikärjillä SDP yrittää lävistää keskustan kuntarakenneuudistuksen vastaisen kampanjarintaman.

Demokraatin mukaan SDP:n puoluekokouksessa puhutaan politiikan lisäksi puolueen toimintakulttuurin muutoksesta. Nuorten jäsenten vaatima avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden lisääminen etenee tässäkin kokouksessa, mutta parantamisen varaa jää vielä. Kun halutaan olla todella avoimia, avoimuutta ei sovelleta tarveharkintaisesti, luonnehtii Demokraatti pääkirjoituksessaan.

SDP:n löydettävä asemansa

Maaseudun Tulevaisuus toteaa, että SDP:llä on iso haaste löytää paikkansa. Lehti katsoo puolueen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen aseman olevan puolueensa johdossa vahvan.

 Hänellä kesti lähes kolme vuotta vakuuttaa oma väkensä. SDP:n nousu hallitukseen ja Urpilaisen valinta valtiovarainministeriksi ovat vaimentaneet arvostelun. Muu puoluejohto sen sijaan ei ole armoa saanut, lehti kirjoittaa.

Maaseudun Tulevaisuus arvelee, että SDP:llä on ongelmana jäsenistön vanheneminen. Puoluesihteeri Mikael Jungner yritti saada nuoria mukaan nykyaikaistamalla puolueensa toimintatapoja. Uudet tavat eivät kuitenkaan yksin riittäneet.
SDP:n tavoitteena on nousta takaisin Suomen suurimmaksi puolueeksi. Se ei kuitenkaan Maaseudun Tulevaisuuden mukaan onnistu, ellei puolue löydä paikkaansa nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa.


Mikko Lund

perjantai 25. toukokuuta 2012

SDP:n kuntavaalikärkenä nuoret, vanhukset ja demokratia

SDP:n kuntavaalikärkenä nuoret, vanhukset ja demokratia

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan sosialidemokraatit käyvät kuntavaaleihin kolmella kärkitavoitteella. SDP lähtee poistamaan nuorisotyöttömyyttä, pitämään huolta vanhuksista sekä edistämään demokratiaa, lupasi Urpilainen avatessaan SDP:n puoluekokouksen Helsingissä.

- Nuorten yhteiskuntatakuu on edennyt hyvin päästyämme vuosi sitten hallitukseen. Nyt me haluamme viedä tämän yhteiskuntatakuun kuntatasolle. Me vaadimme, että jokainen kunta tekee oman räätälöidyn ohjelman siitä, kuinka nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä kussakin kunnassa estetään.
Vanhuspalvelulaissa määritellään, kuinka vanhusten palvelut tulee järjestää jokaisessa kunnassa kuntoon. Vanhuspalvelulaki on Urpilaisen mukaan ollut sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite ja nyt se on viimein lähellä toteutumista.
- Lain valmistelussa me pidämme kiinni kunnianhimotasostamme. Lain toteutuksessa kuntatasolla me pidämme huolta siitä, että vanhusten asema turvataan tässä maassa esimerkillisesti. Vanhuspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja inhimillisyyden ytimessä.
Urpilaisen mukaan kuntauudistus on neljän osatekijän kokonaisuus. Tarvitaan kuntien ja valtion tehtäväjaon perkaamista. Toiseksi on uudistettava kuntien rahoitusjärjestelmä. Kolmanneksi on selkiytettävä kuntarakennetta. Neljäs osa kokonaisuutta on kuntalain uudistaminen, joka on toteutettava lähidemokratian vahvistamiseksi.
- Kunta on demokratian ensiaskel. Kuntalaisten into vaikuttamiseen ei saa tyrehtyä alkutekijöihinsä ihmisen tuskastuessa erilaisiin hallintohimmeleihin.
Kuntauudistus eduskunnan käsiteltäväksi
Urpilaisen mielestä kuntauudistuksessa tarvitaan laajaa yhteistyötä. Kansanvallan mukaisesti kuntauudistus on tuotava eduskunnan käsiteltäväksi. Urpilainen perää lisäksi rakentavaa yhteistyötä valtion ja kuntien välille.
- Nyt on haudattava sotakirveet puolin ja toisin. Meidän on luotava varmuutta kuntien omalähtöiselle valmistelulle ja päätöksenteolle. Sanommekin selkeästi ei pakkoliitoksille, mutta kyllä itse uudistukselle.
- Kuntauudistusta tarvitaan, jotta saadaan tasa-arvoa ihmisten lähipalveluihin. Kuntauudistus on toteutettava yhteisymmärryksessä kuntien kanssa. Ei kuntia jyräten, ei kuntia ohittaen, vaan yhdessä.
Missä Yle on esittänyt perussuomalaisvastaista propagandaa?

Oululainen perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on päättänyt boikotoida Yleisradiota. Immosen piti saapua viime maanantaina Oulu Radion kansanedustajavieraaksi, mutta hän kieltäytyi haastattelusta.

Viestin asiasta välitti Yle Oululle kansanedustajan avustaja Jenna Simula. Hänen mukaansa Immonen päätti vakaan harkinnan jälkeen laittaa Yleisradion "jäähylle" vähäksi aikaa.
Simula sanoo, että protestin taustalla on Ylen viimeaikainen systemaattinen perussuomalaisvastainen propaganda. Hän ei kuitenkaan perustellut asiaa sähköpostissaan tarkemmin.
Tiedotusvälineiden ja erityistesti Ylen paikka on nyt kysyä, missä ohjelmassa ja milloin Yle on esittänyt ” perussuomalaisvastaista propagandaa”.

Jos ja kun asiaa kysellään, arvelen lopputuleman olevan, että Yle on propagoinut heidän puolestaan, mutta ei perussuomalaisia vastaan.
Vaalitutkimuksessa jo havaittiin, että tiedotusvälineet ja siinä mukana MYÖS YLE antoivat perussuomalaisille tuntuvaa vaalitukea. 

Perussuomalaisten toiminta ja käyttäytyminen alkaa vaikuttaa tätä taustaa vasten yhä kummallisemmalta. Ihmekös tuo sitten on, kun puolueella ei ole kunnon ohjelmaa. Ohjelma syntyy Soinin tai julkisuuteen tulevien kansanedustajien puheiden ja kirjoitusten perusteella. Eikä niistä ohjelmaa synny. Yksi sanoo yhtä ja toinen toista.
Tämän takia kannattajatkin ovat ihmeissään ja monet ovat siirtyneet takaisin entisten ns. vanhojen puolueiden kannattajiksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ärähti puolestaan sanomalehti Kalevalle viikonloppuna. STT:n lauantaina julkaiseman uutisen mukaan Soini kimpaantui lehden pääkirjoituksesta, jossa kritisoitiin hänen toimintaansa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan johdossa.


Kahvinjuojat saattavat elää pitempään

Kahvia säännöllisesti juovat saattavat uuden tutkimuksen mukaan elää jonkin verran pitempään kuin muut. Kahvinjuontiin liitetty vaikutus on kuitenkin pieni eikä ole varmaa selittyykö se juuri kahvilla, vai jollain muulla kahvinjuojia yhdistävällä seikalla. Joka tapauksessa tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan kahvin juominen on vähintäänkin turvallista, kertoo Yle uutiset.
Tulokset julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä, ja niiden perusteella keskimäärin 14-vuotisen seurannan aikana kahvia muutamasta kupillisesta yli kuuteen kuppia juovista kuoli noin 10 - 15 prosenttia harvempi kuin kahvia juomattomista. Tämä todettiin riippumatta tupakoinnista tai fyysisestä kunnosta tutkimuksen alkaessa.
Kahvin juominen liittyi pienempään riskiin kuolla mm. sydän- tai hengityssairauksiin, aivohalvauksiin ja diabetekseen, mutta syöpäkuolleisuuteen se ei vaikuttanut.

Tulokset ovat aiempien tutkimusten valossa uskottavia, sillä kahvinjuojien on useissa tutkimuksissa osoitettu sairastuvan jonkin verran harvemmin diabetekseen, aivohalvauksiin ja moniin muihin sairauksiin. Vielä on tosin epäselvää mikä tarkalleen yhteyden selittää.
Tutkimus perustui 230 000 miehen ja 170 000 naisen terveystietoihin, jotka kerättiin osana suurta terveystutkimusta vuosina 1995 - 2008. Seurannan aikana kuoli 34 000 miestä ja 19 000 naista.


Mikko Lund

torstai 24. toukokuuta 2012

"Aate voi hyvin, sanoma kaipaa hiomista", arvioi puoluesihteeri Mikael Junngner

SDP:n väistyvä puoluesihteeri: ”Aate voi hyvin, sanoma kaipaa hiomista” 

SDP:n väistyvä puoluesihteeri Mikael Jungner uskoo SDP:n puoluekokouksen olevan aiempaa avoimempi. SDP:n puoluekokous pidetään 24.-26. toukokuuta Helsingissä Marina Congress Centerissä.
- Sosialidemokraattinen aate toimii ja on myötätuulessa. Nyt on aika selventää viestiä ja uusia tekemisen tapoja. Lisää draivia ja suoraviivaisuutta politiikkaan. Näin kevyesti arvioi puoluesihteeri Mikael Jungner SDP:n tänään käynnistyvää puoluekokousta. Jungner kaipaa näkemysten kirkastamista ja kantojen perustelemista.

Demareiden politiikan sisällöt ja painopisteet ovat puoluesihteerin mielestä kuta kuinkin kohdallaan. Puoluekokous ottaa kantaa päivänpolitiikkaan yli 200 aloitteen käsittelyn yhteydessä sekä julkilausumissa. Aatteelliseen keskusteluun houkuttavat ohjelmat demokratiasta ja EU-politiikasta.
Perjantai on puoluekokouksessa henkilövalintojen päivä.
Demarikokouksessa satsataan aiempaa enemmän kaikille avoimeen salityöskentelyyn. Valiokuntia on voitu keventää, kun aloitteiden kommentointi on tehty mahdolliseksi verkossa.
Nuoret demarit ovat moittineet puolueen päätöksentekoa elitistiseksi, pienen joukon touhuksi. Puoluesihteerin mukaan kritiikkiä on syytä kuunnella, vaikka hänestä todellisuus on siistimpää kuin mielikuvat.
– Saattaa olla, että tämä puoluekokous on SDP:n modernin historian avoimin, mutta on hyvä, että vaaditaan vielä parempaa. Tässä suhteessa puoluesihteeri osunee oikeaan.
Puoluekokousta voi seurata verkossa osoitteessa www.sdp.fi


Puoluekokous valitsee uuden puoluesihteerin

Puoluesihteeri ei tee ehdotuksia sihteeristä, valinnan tekee puoluekokous. Suosikkeja minulla ei ole, mutta vinkkejä siitä mitä tarvitaan on, sanoo Jungner.
 
Puolueella on laaja kirjo erilaisia kärkihahmoja. Jokainen edustaa tietysti montaa ominaisuutta, mutta jokaisesta on löydettävissä se vahvin mielikuva. Muutaman esimerkin mainitakseni Jutta saa aikaan. Eki on viisas. Eero on osaava. Lauri on luotettava. Pia on päättäväinen terrieri. Maria helposti lähestyttävä ja Jouni uudistusmielinen.
Se että positiiviset mielikuvat jakautuvat noinkin vahvasti on hyvä. Johtopaikkoja puoluekokouksessa jaettaessa etsisin vahvat kasvot kolmelle tärkeälle näkökulmalle. Työläisen puolustaja. Yrittäjähenkinen. Kapinallinen, sanoo Jungner.
Jungnerin lähtökohdat eivät sytytä. Hän ei ole ollut organisaattori, joka olisi saanut järjestötoiminnan ja vaalityön elämään. Seurauksena on ollut jopa SDP:n historian heikoimmat vaalitulokset ja todellinen mahalasku presidentinvaaleissa.
Puoluesihteeri Mikael Jungner arvioi jo presidentinvaalien jälkeen parhaaksi luopua. Muutosta kaivataan uudesta puoluesihteeristä. Puoluekokouksen ehkä mielenkiintoisin kysymys on, kenestä tulee uusi puoluesihteeri.
Vahvimmin toimeen ovat kiinni Markku J. Jääskeläinen ja Reijo Paananen. Ei nämä kuten muutkaan ehdokkaat ole mitään valovoimaisia suunnannäyttäjiä. Lähinnä järjestöbyrokraatteja. Lähteekö siitä aate lentämään.
Muutoksen tuuli kohdistuu myös varapuheenjohtajiin. Yksi varapuheenjohtaja Maria Guzenina- Richardson ilmoitti Demokraatti- lehdessä luopuvansa. Guzenina-Richardson perustelee päätöstä sillä, että ministerin ja varapuheenjohtajan tehtävien yhdistäminen on haastavaa. Hän ei ole myöskään kokenut saavansa riittävästi tukea jatkaakseen puoluejohdossa.
- Kun kenttä toivoo varapuheenjohtajiston uudistumista, on tuohon toiveeseen viisasta vastata, kaksi kautta SDP:n varapuheenjohtajana toiminut Guzenina-Richardson toteaa.
Hän kertoo haluavansa keskittyä entistä tarmokkaammin peruspalveluministerin tehtäviinsä, mainiten muun muassa hankkeen uudeksi vanhuspalvelulaiksi.
Guzenina-Richardson ehdottaa seuraajakseen kansanedustaja Antti Lindtmania. Onko kannatusta entisillä varapuheenjohtajilla Pia Viitasella ja Ilkka Kantolalla?
Helsingin Sanomat pitää varmana varapuheenjohtajana asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurua. Varapuheenjohtajaksi pyrkii Jukka Kärnä Kymestä. Mielenkiintoista on, mitkä ovat puoluekokouksen päätökset. Hesari arvelee, että Pia Viitanen valitaan puoluevaltuuston johtoon, mutta ei varapuheenjohtajaksi.
Vaikka SDP taapertaa historiansa heikoimpien kannatuslukujen varassa, niin puolueen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen asemaa ei uhkaa mikään eikä kukaan. Jutta valittaneen yksimielisesti jatkoon.
Lisää demokratiaa!
Ohjelma-asiakirjoista mielenkiintoisin on Demokratia- asiakirja. Vaikka kansanvalta kohtaa kaikkialla tänään haasteita, niin ohjelma korostaa demokratian ja osallisuuden vaatimuksen etenemistä maailmassa. Ohjelma korostaa ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien jakamattomuutta. Näiden oikeuksien loukkaamiselta ei tule milloinkaan sulkea silmiä.
Demokratia- asiakirja korostaa edustuksellisen demokratian kehittämistä. Esimerkiksi kunnan asukkailla on oltava mahdollisuus vaikuttaa suorin ja välillisin keinoin kuntia koskeviin päätöksiin. Asia korostuu kuntauudistuksen yhteydessä, jolloin kuntalaisten demokraattisia oikeuksia on vahvistettava.
Demokratia – asiakirjassa puututaan myös demokratiavajeeseen. Se ilmenee osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien epätasaisena jakautumisena niin yhteiskuntien sisällä kuin niiden välillä. Se ilmenee myös luottamuspulana poliittista järjestelmää kohtaan. Mikäli luottamusta demokraattiseen järjestelmään ei kyetä palauttamaan, on luottamuspulan seurauksena laajamittainen välinpitämättömyys ja rapautuminen. Mikäli politiikan asema heikkenee, heikkenee myös yhteiskunnan solidaarisuus.
Erityisesti epäluottamus kohdistuu politiikassa vaikuttaviin ihmisiin.
Passiivisuus demokratian ongelmien edessä heikentää demokratian itsepuolustusta epädemokraattisia voimia vastaan. Passiivisuus lisää populismin ja ääriliikkeiden puhutteluvoimaa.
Demokratian kannalta suuren haasteen aiheuttaa tänä päivänä globaalit ylikansalliset rakenteet sekä EU:n jatkuva kehittäminen arvoyhteisönä demokratian, rauhan taloudellisen kasvun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suuntaan.
Ohjelma on samalla demokratian puolustus. Rahan valta ei saa syrjäyttää kansanvaltaa. Väkivalta ei saa korvata demokratiaa. Syrjintä ei saa polkea ihmisoikeuksia.
Ohjelma tunnustaa, että demokraattisten periaatteiden toteuttaminen ei ole helppoa pitkällekään kehittyneissä yhteiskunnissa. Siksi sosialidemokraatit kutsuvat kansalaisia yhdessä kanssaan pohtimaan, minkälaisen demokraattisen yhteiskunnan ja maailman me yhdessä rakennamme.

Mikko Lund

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Vihreät ehtivät ensin

Vihreät ehtivät ensin

Keskustelu eutanasiasta eli armomurhasta on kiihtynyt ja levinnyt nyt myös puolueisiin. Viikonloppuna Lappeenrannassa puoluekokoustaan pitänyt Vihreä liitto otti ensimmäisenä puolueena eutanasiaan myönteisen kannan.
Aktiivinen eutanasia eli ihmisen elintoimintojen lopettaminen hänen omasta tahdostaan on Suomessa vastoin lakia. Muutamassa Euroopan maassa se sen sijaan on laillista, jos parantavia tai kipua lieventäviä hoitoja ei ole olemassa.
Suhtautuminen eutanasiaan riippuu ihmisen uskonnollisista näkemyksistä tai omastatunnosta, mutta kyse on siis myös juridiikasta. Siksi on hyvä, että lainsäädännöstä vastaavat poliitikot ja puolueet ovat keskustelussa aktiivisia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen ovat jo tuominneet vihreiden periaateohjelman muotoilun.
Myös muiden puolueiden piiristä tulleet kommentit osoittavat, että keskustelu asiasta on silti paikallaan ja itse asiassa hyvään tarpeeseen.

Esko Seppänen: Soinin ja Räsäsen eutanasia-kanta järkyttää: ”Hirvittävän julmaa”

Läheisensä kuoleman jälkeen eutanasian puolesta julkisuudessa puhunut Esko Seppänen pitää Vihreiden tuoretta eutanasia-kantaa tervetulleena. Esko Seppänen arvioi Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ja Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, sisäministeri Päivi Räsäsen tuoreita kannanottoja eutanasiaan hirvittävän julmiksi. Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen kirjoitti asiasta Uuden Suomen blogissaan maanantaina. Seppäsen kantoja esitteli tiistaina Kansan Uutiset.

Keskustelu eutanasiasta nousi esille sunnuntaina, kun Vihreät otti siihen virallisesti myönteisen kannan. Facebookissa Seppänen yltyy nimittämään Soinia ja Räsästä kiduttajapuolueiden puheenjohtajiksi. Syynä ovat näiden kirjoitukset Vihreiden kannanottoa vastaan. Soini kysyi blogissaan, keräävätkö vihreät keskuudestaan ensimmäiset vapaaehtoiset luvalla tappajat.

Suurella kiitollisuudella

Seppänen kiittää vihreiden kannanottoa

– Tervehdin suurella kiitollisuudella, hän toteaa siitä.
Hän esittää, että vasemmistoliitto ottaa saman kannan kuin vihreät. Hän muistuttaa siitä, että sana eutanasia tarkoittaa suomeksi hyvää kuolemaa.
– Silloin ainakin ne hallituspuolueet, jotka edustavat humanismia ja ihmisarvoa, olisivat asettuneet selkeästi kiduttajapuolueiden arvomaailmaa vastaan. Näin Esko Seppänen Kansan Uutisissa.

Sosialidemokraatit kokoontuvat torstaina puoluekokoukseensa Helsinkiin. Paikallaan olisi ottaa kantaa hyvän elämän lisäksi hyvän kuoleman puolesta. En ole tutustunut niin tarkasti siihen, onko asia kokouksen asialistalla millään tavalla. Keskustelun ajankohtaistuminen merkitsee sitä, että SDP:ltäkin kysytään, ovatko he käytännössä hyvän kuoleman puolesta. 

Kuin tilauksesta asiaan ottaa kantaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) Demokraatti- lehdessä. Kiljunen hyväksyisi passiivisen eutanasian. Minusta kansalaisen oikeuksiin kuuluu elää ja kuolla hyvin. Kärsivän ihmisen elämää ei tule pitkittää, mikäli hän haluaa itse kuolla, sanoo Anneli Kiljunen.

Mikko Lund

tiistai 22. toukokuuta 2012

Suomi puuttui venäläisen demokratia-aktivistin kiinniottoon


Suomen Moskovan-suurlähetystö kysyi Jevgenia Tshirikovan kiinniotosta Venäjän sisäministeriöltä. 


Tshirikova oli tulossa puhujavieraaksi Lappeenrantaan vihreiden puoluekokoukseen. Venäjän poliisi otti aktivistin kiinni Moskovassa mielenosoituksessa torstaina, ja hänet vapautettiin perjantaina, kertoo Yle uutiset.
Ministeri Heidi Hautala vaati aktivistin vapauttamista. Hautala tuomitsee pidätyksen laittomaksi.

- Näitä yksittäistapauksia pitää nostaa esiin, koska se kertoo koko järjestelmästä, kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) sanoo.
Hautala oli yhteydessä Moskovan-suurlähetystöön ja pyysi toimia Tshirikovan vapauttamiseksi.

Suurlähetystö puuttui aktivismiin ensimmäisen kerran

 

Suomen Moskovan-suurlähetystö pitää tapausta poikkeuksena.

- Tähän asti ei ole katsottu, että pitäisi puuttua yksittäisiin tapauksiin. Nyt kysely tehtiin, koska henkilö oli tulossa Suomeen. Muuten ei ole lähdetty puuttumaan Venäjän sisäiseen tilanteeseen, sanoo ministerineuvos Jaakko Lehtovirta Suomen suurlähetystöstä Moskovasta.
Suurlähetystö kysyi Tshirikovan kiinniotosta Venäjän sisäministeriöstä. Pian sen jälkeen Tshirikova twiittasi, että hän vapautuu.

Lehtovirta arvioi, että kysely ei ehtinyt vaikuttaa Tshirikovan tilanteeseen, vaan tämä vapautettiin, koska Venäjän lain mukaan alaikäisten lasten vanhempia ei saa pitää pitkään kiinniotettuina.
Lehtovirta sanoo, että suurlähetystö seuraa tarkasti mielenosoitusten ja niin sanottujen kävelyiden tilannetta.
Joka tapauksessa ministeri Hautala toimi tavattoman rohkeasti ja suoraselkäisesti verrattuna Suomessa vaikuttaneeseen vaikenemisen ja hyssyttelyn kulttuuriin. 


”Ehkä 70. kerta pidätettynä”

 

Jevgenia Tshirikova nousi Venäjän demokratialiikkeen eturiviin ympäristöliikkeestä. Tavallinen perheenäiti ja yrittäjä Tshirikova törmäsi vallanpitäjiin, isoihin taloudellisiin intresseihin ja korruptioon. Sitä kautta hän kasvoi yhdeksi demokratialiikkeen keulahahmoista.
Kun Tshirikova pidätettiin, hän oli ollut tapaamassa aktivisteja, jotka olivat kiinnostuneita Sotshin olympialaisiin liittyvistä kyseenalaisista hankkeista.
- Se oli ehkä 70:s. pidätys Tai jotain 70:n ja 100:n välitä, Tshirikova sanoo.



Putin säikyttelee aktivisteja

 

Kiinniotot ovat Tshrikovan mielestä koventuneet Putinin tultua takaisin valtaan. Hän uskoo presidentin haluavan säikäyttää demokratia-aktivistit puuttumalla heidän fyysiseen koskemattomuuteensa.
Tshirikova toivoo, että Eurooppa suhtautuisi Putinin Venäjän ihmisoikeusloukkauksiin nykyistä tiukemmin.

- Toivon, että Venäjään sovellettaisiin samoja pakotteita kuin Valko-Venäjään. Ei politiikassa voi olla tuplastandardeja, Tshirikova sanoo.
Tshirikovan toive on, että Putinin läntiset tukijat vähenisivät.
- Ihmisten pitäisi ajatella kahdesti, ennen kuin puristavat hänen kättään.

Mikko Lund

maanantai 21. toukokuuta 2012

Soini kimpaantui Kalevan pääkirjoituksesta

Soini kimpaantui Kalevan pääkirjoituksesta 

 

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (ps.) pitää sanomalehti Kalevan pääkirjoituksessa hänen toiminnastaan esitettyä kritiikkiä aiheettomana. Soini on perin juurin loukkaantunut Kalevan pääkirjoituksesta, jossa kritisoitiin hänen toimintaansa valiokunnan johdossa.
 
Kalevan mukaan Soini on enemmänkin keskittynyt nokittelemaan EU:ta vastaan kuin pohdiskelemaan monimutkaisia kansainvälisiä kysymyksiä ja etsimään niille ratkaisuja.Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen esitti ihan ensimmäisenä asiallisen ja hyvän kysymyksen, onko perussuomalaisilla itse asiassa ulkopoliittista linjaa. Kaleva pohti Soinin tekemisiä, että jos hänen sanomisistaan ja tekemisistään ulkopolitiikan merkittävimmälle asiantuntijalle muodostuu sellainen käsitys, että “linja on pahasti hukassa”, jotain pitäisi tehdä.

- Soinin pitäisi kuitenkin kasvaa tehtävänsä mittoihin ja näyttää, että hän on saamansa luottamuksen arvoinen. Tämä edellyttää selkeää ulkopoliittista linjaa, jossa maailma nähdään muunakin kuin EU:na ja sen ongelmina, Kaleva kirjoitti perjantaina.

Soinin mukaan Kalevan pääkirjoitus "on asiantuntemattomuudessaan ja yksisilmäisyydessään vertaansa vailla".

- Väite, etten olisi tehtävieni tasalla, on väärä ja perusteeton. Johdollani valiokunta on valmistellut useita kiitosta saaneita mietintöjä ja lausuntoja, Soini puolustautui tiedotteessaan.
Soini katsoo, että hän on antanut oman rakentavan panoksensa Suomen ulkopolitiikalle ja muun muassa pyrkimyksille saada Suomelle jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa.


Mikko Lund

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Jarmo Korhonen: Keskusta historian pahimmassa kriisissä "Neilikka onmpetturin kukka"

Jarmo Korhonen: Keskusta historian pahimmassa kriisissä "Neilikka on petturin kukka"


Keskustan toiminta-ajatus on hukassa. Keskustan entinen puouesihteeri Korhonen neuvoo puoluettaan unohtamaan henkilöpelin ja keskittymään asiaan.
Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen valmistelee parhaillaan väitöskirjaa 80-luvun tapahtumista ja etenkin keskustan ja sdp:n yhteistyöstä. Hän sanoo oppineensa tuolloisesta, että keskusta voi nousta uudelleen valtaan suunnanmuutoksen avulla. Korhonen itse joutui poistumaan nöyryytettynä Lahden puoluekokouksesta 2010, kun Timo Laaninen huudettiin vaalirahakohussa ryvettyneen puoluesihteerin tilalle. Samassa kokouksessa puolueen johtoon valittiin Mari Kiviniemi ja varapuheenjohtajatkin poimittiin Kiviniemen lähipiiristä. Kokouspaikalla Kiviniemen taustajoukot erottuivat rintapieleen kiinnitetyistä neilikoista, kertoo Yle uutiset.
 
- Edellisessä puoluekokouksessa keskittyttiin henkilöpeliin, nyt pitää keskittyä asioihin. Nousu ei käy hokkus pokkus, vaan siihen menee muutama vuosi, Korhonen opastaa Rovaniemen puoluekokoukseen valmistautuvaa keskustaa.


"Neilikka on petturin kukka"

- Olen oppinut, että neilikka on petturin kukka. Ja tässäkin tapauksessa se söi omat vallankumouksen tekijänsä, Korhonen lataa.
Pitkän linjan keskustavaikuttaja arvioi puolueensa olevan "historian pahimmassa kriisissä".

- Kannatus on alempana kuin sataan vuoteen ja toiminta-ajatus on hukassa, Korhonen jyrisee.
Korhosen mukaan keskustan pitää löytää uudestaan omat kannattajansa.

- Keskustan pitää puolustaa maakuntien Suomea, syrjäseutujen ihmisiä ja pienituloisia, Korhonen sanoo.
Keskustassa ainakin osa vanhoista voimista halajaa uudelleen valtaan, kun Kiviniemi muutaman viikon päästä luopuu puheenjohtajajuudesta. Korhonen ei kuitenkaan haikaile kunnianpalautuksen perään.

- Olen käynyt mankelin läpi, mutta minun kunniaani ei ole kukaan vienyt. En kaavaile paluuta puoluejohtoon, Korhonen vakuuttaa


Jarmo Korhonen ei suunnittele paluutaan puoluejohtoon. Epäilemättä hänelle löytyisi kannatusta. Saa nähdä, mitkä ovat Jarmo Korhosen asemat Rovaniemen puoluekokouksen jälkeen.


Mikko Lund

lauantai 19. toukokuuta 2012

Kiusaaja sovitteluun jälki- istunnon sijaan


Kiusaaja sovitteluun jälki-istunnon sijaan

Perinteisen jälki-istunnon vaihtoehdoksi on tullut vertaissovittelu, jossa oppilaat ratkaisevat keskenään toistensa riidat. Oppilaat kokevat, että ristiriitojen selvittäminen on helpompaa ikätovereiden kuin opettajien kanssa.
  
Niemelän yhtenäiskoulussa Heinolassa jälki-istuntoja on jo korvattu vertaissovittelulla. Vertaissovittelijaksi on kouluttautunut kymmeniä koulun oppilaita. Riitatilanteessa he toimivat sovittelijoina koulutovereidensa välillä.

Asiasta kertoi Yle Uutiset.
 
Ysiluokkalaiset Saara Laine ja Iida Hämäläinen ovat setvineet jo monet pattitilanteet. Usein riitapukarit ovat alemmilla luokilla, joten he suhtautuvat yläkoululaisiin kunnioituksella. Laineen ja Hämäläisen mukaan sovittelut ovatkin sujuneet hyvin.

- Pienet osaavat selvittää asiansa, kun opastamme heitä. Emme siis selvitä ongelmia toisten puolesta vaan neuvomme heitä löytämään ratkaisun, tytöt kertovat.

Laine ja Hämäläinen sanovat, että sovittelut ovat sujuneet hyvin ja ratkaisu löytyy tilanteeseen kuin tilanteeseen.

- Tämä on järkevä tapa. Kiusaajien ja kiusattujen on helpompi puhua lähes omanikäisille kuin opettajille. Tilanne on kuitenkin oppilaille jännittävä, joten he oppivat siitä.


Tämä on hyvä esimerkki, mitä voimavaroja ja osaamista löytyy oppilaista, kun heihin vain luotetaan. Ongelma vain on ihan liian paljon, että oppilaisiin ei vieläkään koulu riittävästi luota. Koulun mallit ja käytäntö ovat vieläkin liian autoritaarisia, liian rehtori- ja opettajakeskeisiä! 


Mikko Lund