Palkitsemisjärjestelmiä rakennellaan vielkäkin hyvä veli- pohjalta

Palkitsemisjärjestelmiä rakennellaan vieläkin hyvä veli –pohjalta

SAK:n työelämän kehittämispäällikkö Juha Antilan mielestä palkitsemisjärjestelmiä pitää pohtia kolmikannassa.

Hän kuvittelee, että kolmikanta voisi esimerkiksi vahvistaa henkilöstön asemaa silloin, kun yritykset kehittävät palkitsemisjärjestelmiään.

- Yt-laissa on listattu muitakin asioita, joista henkilöstön pitää saada tietoa. Silloin palkitsemisjärjestelmiäkään ei voisi rakennella salaa henkilöstöltä. Olisi rakentavaa, jos henkilöstö esimerkiksi voisi osaltaan vaikuttaa palkitsemisjärjestelmiä valmistelevien konsulttien valintaan, Antila pohtii.

Hän valittaa, että Suomessa Alexander Pay Management –konsulttiyritys lähes yksin hallitsee yritysjohdon palkitsemisjärjestelmien suunnittelua.

- Kun on niin vähän toimijoita, suomalaiset palkitsemisjärjestelyt ovat jo rakenteellisesti lähellä hyvä veli -verkostoa, Antila sanoo Demokraatti- lehden haastattelussa.

Antila puhuu asiaa. Työnantajilta, niin yksityisiltä kuin julkisilta, voi edellyttää avoimuutta ja keskustelua palkitsemisjärjestelyistä ja perusteista. Liian paljossa palkitsemisjärjestelyt ovat tapahtuneet hyvä veli- verkoston tavoin.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitti vappupuheessaan, että myös palkitsemisjärjestelmät voisi tuoda yhteiseen pöytään, sillä voitaisiin vahvistaa keskinäistä luottamusta ja lisätä kohtuullisuutta.

- Se olisi hyvä ajatus. Kolmikannassa voitaisiin saada sitovia periaatteita, jotka eivät olisi pelkkiä suosituksia. Se olisi toivottavaakin työelämän kehittämisen kannalta, Antila sanoo.

Hänen mukaansa on jo nähtävissä, mihin pelkkä markkinavetoinen palkitsemisjärjestelmä johtaa. Angloamerikkalaiset, yltiöindividualistiset palkitsemisjärjestelmät yleistyvät, ja niitä jaetaan lähinnä muutamille keskeisille johtajille.

- Se syö moraalia koko palkitsemiselta, Antila sanoo.

Kuntapäättäjät haluavat vaikuttaa kuntauudistukseen

Yli 80 prosenttia kuntapäättäjistä haluaa vaikuttaa uudestaan kuntauudistuskeskusteluun ensi syksynä. Liki sama määrä päättäjistä haluaa lisäksi parlamentaarisen komitean valmistelemaan kuntalakia.

Kuntapäättäjien näkemykset kuntauudistuksen tarpeellisuudesta eivät muuttuneet valtiovarainministeriön aluekierroksella. Noin 40 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kuntauudistus on tarpeen. Saman verran on niitä, jotka eivät pidä uudistusta ollenkaan tarpeellisena.

Runsas puolet vastaajista arvioi, ettei kuntauudistus ole tarpeen taloussyistä tai yhdyskuntarakenteen hajautumisen vuoksi. Yli puolet vastaajista uskoo nykykuntansa pärjäävän tulevaisuudessa

.

- Kuntauudistuksen valmistelussa on kiinnitettävä huomiota etenkin lähipalveluiden ja lähivaikuttamisen turvaamiseen, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen arvioi vastauksia.

Kyselyyn vastasi huhtikuussa 475 valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajaa sekä kuntajohtajaa.

Mikko Lund