keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Ulf Sundgvist Demarissa: Emme voi katsoa sormien läpi äärioikeiston ilmiöitä, emmekä myöskään muita ääri-ilmiöitä



Ulf Sundgvist Demarissa: Emme voi katsoa sormien läpi äärioikeiston ilmiöitä, emmekä myöskään muita ääri-ilmiöitä 
 
Onko Suomen vasemmistolla valmiutta arvioida äärioikeiston toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti, ja otetaanko nämä ilmiöt huomioon riittävän vakavasti?
 
En kirjoita tänne enää tällä viikolla, mutta kysymys on asetettu.
Norjan järkyttävät tapahtumat ovat synnyttäneet monenlaista pohdintaa ja mietintää. Suomessakin on äärioikeistolaista toimintaa. Sen takia voidaan kysyä, onko Suomen vasemmistolla valmiutta arvioida äärioikeiston suomalaista ja kansainvälistä toimintaa. Kansan Uutisissa ja Tiedonantajassa on kiitettävästi isketty aiheen kimppuun. mutta Demari ei ole vielä äärikoikeistoa liiemmälti arvioinut.
Tiistain Demarissa SDP:n entinen puheenjohtaja Ulf Sundgvist toteaa: "Ååri-ilmiöitä ei saa aliarvioida".
Sundgvist toteaa aivan oikein Norjan tapahtumista, että "se oli selvä hyökkäys ei pelkästään Norjan vallanpitäjiä, vaan aivan erityisesti vasemmistolaista työväenpuoluetta vastaan. Emme voi katsoa sormien läpi äärioikeiston ilmiöitä, emmekä myöskään muita ääri-ilmiöitä yhteiskunnassa. Suomessakin esiintyy tänä päivänä harvinaisen paljon sellaista suvaitsemattomuutta ja vähemmistövihaa, mihin emme ole viime vuosikymmeninä tottuneet, vaan saa mennä 1930- luvulle asti ennen kuin mitään vastaavaa ilmenee.Nyt tämä on vielä kansainvälistä, joten myös siinä mielessä on syytä seurata tarkkaan", varoittelee Sundgvist.
Aihetta käsitellään myös Kansan Uutisissa ja Tiedonantajassa.

Historoitsija Jussi Jalonen Kansan Uutisissa:
 
Breivikin teksti maahanmuuttokriittisen ja islamkriittisen ajatushautomon tekstiä
Historioitsija Jussi Jalosen mielestä Norjan joukkosurman tunnustaneen Anders Behring Breivikin ”manifesti” ei ole millään tavoin sekalaista ajatusvirtaa, vaan tasan tarkkaan maahanmuuttokriittisen ja islamkriittisen ajatushautomon tekstiä.
Jussi Jalonen on arvioinut todellisuus.org-forumin verkkokeskustelupalstalla Breivikin laajaa kirjoitelmaa ja toteaa tekstin kuulostavan hyvin tutulta.
”... tuo maahanmuuttokriittisille ominainen retoriikka paistaa joka sivulta. Keskeisiltä osiltaan opus jättää aivan samanlaisen vaikutelman kuin Scriptan tai jonkun Vasarahammerin blogin lukeminen. Tämä on niin kristallinkirkasta kuin olla ja voi, eikä vähimmässäkään määrin sekavaa tai epäselvää”.
Breivikin kirjan johdannossa käydään Jalosen mukaan käsiksi ”poliittiseen korrektiuteen”, josta siirrytään luontevasti ”kulttuurimarxismiin” ja ”monikulttuurisuuteen”.
Teokseen sisältyy Jalosen mukaan myös pitkä vuodatus islaminuskon kauheudesta ja kautta historian jatkuneesta uskontojen sekä sivilisaatioiden välisestä taistelusta. Niinsanottujen maahanmuuttokriittisten ihailemista poliitikoista on tekstissä useimmin mainittu äärioikeistolainen hollantilainen Geert Wilders.
Kun keskustelupalstalla todettiin Breivikin, kansanedustaja Jussi Halla-ahon ja koko maahanmuuttokriittisen liikkeen päälinjan ideologian olevan lähes yksi yhteen ja toivottiin valtamedialta asianmukaista aatteellista vertailua, myös Jalonen piti tarpeellisena asian käsittelyä julkisesti, ”koska tässä on kyse niin selvästä yhteneväisyydestä”.
Kyseessä on Jalosen mukaan ”yleiseurooppalainen poliittinen liikehdintä, jolla on ilmentymänsä myös Suomessa, ja tämä oli sen toistaiseksi väkivaltaisin lopputulos”.
Breivik on Jalosen mielestä ”selkeästi tämän päivän monikulttuurisuus- ja maahanmuuttokriittisen liikkeen tuote”. 


Arto Tuominen Tiedonantajassa:

Vihan ideologia keskuudessamme

Lisa Bjurwald, Dagens Nyheterin pääkirjoitustoimittaja ja EXPO-lehden toimituksen jäsen vie meidät erikoiselle matkalle Eurooppaan. Hän kuljettaa meidät tapaamaan ihmisiä, joita me emme haluaisi tavata. Kyse on kohtaamisesta maanosamme rasistien ja äärioikeiston kanssa.
Kyse on kammottavasta marssista pimeyden ytimeen; islamofobit rynnistämässä vallankahvaan Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa. Unkarin uusnatsit levittämässä antisemitismiä ja romanivihaa (antiziganismia). Ranskassa presidentti Sarkozy ja Italiassa Berlusconi luomassa omaa versiotaan antiziganismista. Ajakaa ne ulos! Sulkekaa ne leireille!
Lisa Bjurwaldin reportaasikirja Europas skam (toim. suom. Euroopan häpeä) on tärkeä ja kiinnostava puheenvuoro äärioikeiston valtaannoususta lähes kaikkialla Euroopassa. Bjurwald maalaa lukijan hämmästeltäväksi kauhistuttavia näkymiä. ”Keskustelun” sävyt ovat muuttuneet, nyt on taas mahdollista lausua romaneista, muslimeista, juutalaisista ja muista vähemmistöistä lähes mitä vaan.
Bjurwald vierailee useissa ääripuolueiden tapaamisissa, esimerkiksi Jobbikin kokouksessa Budapestissa. Kaikkialla selviää mistä on kysymys; vihan ideologiasta! Hän osoittaa, että suurin vaara ei välttämättä aina ole äärioikeiston nousu, vaan se miten sen retoriikka vaikuttaa vanhojen valtapuolueiden toimintaan. Muukalaisvihan kasvun myötä valtapuolueet ovat omaksuneet saman tyyppisiä ideoita kuin rasistitkin. Esimerkkinä hän ottaa esiin Ranskan, jossa Sarkozy on harjoittanut Front Nationalin-kaltaista politiikkaa saadakseen näiltä kannatusta.
Jokaisen, joka haluaa tietää miltä Euroopan äärioikeisto näyttää, tulee lukea tämä reportaasiteos. Bjurwald avaa silmämme myös varsin erikoisille yhteenliittymille; hän kertoo islamistien ja uusnatsien yhteistyöstä juutalaisia vastaan, samoin kuin hollantilaisen Geert Wildersin muslimivihasta ja toisaalta rakkaudesta Israeliin.
Eurooppalaista rasismia ei voi enää pitää marginaalisena ilmiönä, sillä joissain maissa rasistiset puolueet ovat jo hallituksessa. Lisa Bjurwald osoittaa, että avoimen rasistisia puolueita on kaikkialla Euroopassa. Yhä enenevässä määrin niillä on myös todellista poliittista vaikutusvaltaa. Bjurwald ei epäröi sanoa näiden puolueiden olevan uhka demokratialle. Näillä puolueilla on toki erojakin riippuen siitä millaisia vähemmistöjä vastaan ne toimivat.
Siinä missä Unkarissa isketään romaneja ja juutalaisia vastaan pidetään Länsi-Euroopassa islamia ja muslimeja suurimpana uhkana. Puolueet ja järjestöt eroavat myös ulkoiselta esiintymiseltään toisistaan; kirjassa on lukuisia esimerkkejä avoimen rasistisista toimijoista jotka kieltävät holokaustin, huutavat rasistisia iskulauseita, pahoinpitelevät vähemmistöjä ja ihailevat niin Mussolinia kuin Hitleriäkin. Näiden vastakohtana on varsinkin läntisessä Euroopassa rasistisia puolueita, joiden toimintatapa on hiukan sofistikoidumpi.

Lisa Bjurwald / N&K
Lisa Bjurwald varoittaa hämäyksestä. On aina helpompi reagoida marssiaskelten kumuun ja Hitler-tervehdyksiin kuin puleerattujen, sliipattujen poliitikkojen hienostuneeseen, muukalaisvastaiseen retoriikkaan. Monet tavalliset kansalaiset ovat reagoineet inholla esimerkiksi Unkarin Jobbikin ja Unkarin kaartin militaristisiin toimiin romaneja vastaan. Mutta kun Sveitsin kansanpuolue masinoi rasistisen minariteettikiellon maahan reaktiot olivat olemattomat.
Emme saa myöskään antaa puheenparren hämätä meitä, kirjoittaa Bjurwald; antisemitistit käyttävät sanoja sionismi ja sionisti, kun ne tarkoittavat natsi-Saksasta tuttua tarinaa juutalaisten maailmansalaliitosta! Aivan vastaavalla tavalla käyttävät äärioikeisto- ja natsipuolueet sanaa islamisoituminen, kun ne puhuvat muslimien rauhallisesta maahanmuutosta.
Bjurwald käyttää kirjassaan hauskaa metodia. Hän vaihtaa sanan islamisoituminen paikalle sanan juutalaistuminen. Jos haluasimme sanoa vaikka ”Suomen juutalaistuminen on pysäytettävä”, se ei enää olisi tehokasta. Meidän aikaamme sopii paremmin sana islamisoituminen. Kummassakin tapauksessa on kyse vihan ideologiasta, jolla alennetaan vähemmistöt alimpaan kastiin.
Europas skam on ajatuksella rakennettu teos.
Lisa Bjurwaldin erinomainen reportaasi olisi mitä pikimmin saatava myös suomeksi. Sama toive pätee Bjurwaldin 2009 yhdessä Maria Blomqvistin kanssa kirjoittamaan teokseen God dag kampsyster! Kvinnorna i extremhögern. Siinä liikutaan äärioikeiston naisten parissa.
Lisa Bjurwald: Europas skam -rasister på frammarsch. Natur & Kultur 2011, sivuja 326.

Mikko Lund

Ps. Pidän muutaman päivän lomaa, on mm. Kotkan Meripäivät.

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Perussuomalaiset Suomen suurin puolue

HS-gallup: "Perussuomalaisten kannatus 22,7 prosenttia¨

Helsingin Sanomien tuore puoluekannatusmittaus kertoo, että perussuomalaiset ovat Suomen suurin puolue ja keskustan kannatus on laskenut tosi alas. Tulokset ovat varsin samanlaiset kuin Yle Uutisten kesäkuun kannatusmittauksessa.

TNS Gallupin Helsingin Sanomille tekemä mittaus kertoo, että perussuomalaisia kannatti 22,7 prosenttia vastaajista.
Tutkimukseen haastateltiin 2 835 ihmistä puhelimitse 14. kesäkuuta ja 15. heinäkuuta välisenä aikana.
Kokoomuksen kannatus oli 21,1 prosenttia ja SDP:n 18,5. Keskustaa ilmoitti kannattavansa 13,7 prosenttia kyselyyn vastanneista.
HS:n gallupissa vihreiden kannatus oli hieman Ylen mittausta suurempi, 7,5 prosenttia. Vasemmistoliitto sai 7,4 prosentin kannatuksen, RKP 3,9, kristillisdemokraatit 3,7 ja muut puolueet 1,5 prosentin kannatuksen. 

Perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet kannatuksensa suurimpana puolueena. Keskustan tulosta en ihmettele. Ihmettelen kuitenkin suunnattomasti SDP:n ja vasemmistoliiton kannatuksen jäätymistä tosi alhaiselle tasolle. 


Aamulehdessä keskustelumylläkkä Markus Määttäsen artikkelista "Tytön puute sairastuttaa miehenalun"


Markus Määttänen kirjoittaa suomalaisista joukkomurhaajista ja norjalaisesta Breivikistä:

"Ääriryhmäpuuteria

Auvinen ja Saari ilmoittautuivat molemmat ihmisvihaajiksi ja Breivik oli aktiivinen erityisesti islamilaisia maahanmuuttajia vastustavilla sivustoilla. Breivik kuvasi itseään konservatiiviseksi ja poliisi taas kuvasi häntä lauantaina äärikristilliseksi oikeistolaiseksi.
Tämä kaikki on pelkkää puuteria ja meikkiä todellisen, nuoren miehen minäkuvan rikkovan puutteen päällä.
Ratkaisevin puute, joka kullakin kolmella joukkomurhaajalla lyhyessään elämässään on ollut, on naisen puute. Breivikin ihmissuhteista ei ole toistaiseksi paljastunut muuta kuin, että hänellä on äiti. Olisi ihme, jos häneltä löytyisi tyttöystävä. Ei ollut Auvisella eikä Saarellakaan.
Pekka-Eric Auvisella oli todellisen tyttöystävän sijaan kuuma nettiromanssi ihmisvihasivuilla viihtyvän ulkomaisen nuoren naisen kanssa. Saaren menestys tyttöystävän metsästyksessä ei todennäköisesti ollut parempi.
Mikä on paras nuorelle miehellä sopiva neuvo elämää varten? Sen kertoo Alan Arkinin näyttelemä isoisä ahdistuneelle pojanpojalleen Little Miss Sunshine -elokuvassa: ”Nai montaa naista, poika, ei vain yhtä, vaan monia.” Ohje on härski vain, jos sen sellaiseksi haluaa ymmärtää.
Jos Auvinen, Saari tai Breivik olisivat saaneet vähän seksiä ja edes välillä jonkun tyttöystäväkseen, kenestäkään heistä ei olisi tullut joukkomurhaajaa.
Seksi, tai seksin puute on keskeinen nuorta miestä eteen päin ajava voima. Jos seksistä jää paitsi, mieli alkaa täyttyä liian helposti pakkomielteillä oman surkeutensa laajentamisesta koko ympäröivään yhteiskuntaan.
Yksinäiselle ihmiselle hyvinvointiyhteiskunta on kolkko, antiyhteisöllinen tila, jota on liian helppo alkaa vihata, ja vertaistukea joka ainoaan vihan lajiin löytyy netistä. Tähän kylmyyteen ei auta mikään muu kuin toisen ihmisen fyysinen läheisyys, seksi ja rakkaus."

Norjalaistoimittaja perää vastuuta äärioikeistolta

Norjalainen toimittaja ja kirjailija Morten Jentoft sanoo, että toipuminen perjantaina tapahtuneista verilöylystä ja pommi-iskusta voi kestää norjalaisilta vuosia. Jentoftin mukaan Norja ei ole enää entisensä murheellisen tragedian jälkeen.
Toimittajan mukaan Oslossa tapahtunut pommi-isku oli jopa odotettavissa jossain vaiheessa myös Norjassa, mutta Utøyan saaren verilöyly tuli hänelle täydellisenä yllätyksenä.
- En voinut kuvitella, että tällaista tapahtuisi. En ajatellut, että norjalaisten keskeltä löytyisi ihmisiä jotka voivat suunnitella tällaisia raakoja joukkomurhia.
Joukkosurmista epäillyllä Anders Behring Breivikilla on ollut yhteyksiä takavuosina Norjan Edistyspuolueeseen. Lisäksi hän siteerasi epäsuorasti manifestissaan kansanedustajan Jussi Halla-ahon (ps.) blogikirjoituksia. Siteeratuksi pääsi myös europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.).
Jentoft sanoo, että terroriteoista epäiltyyn liitettyjen oikeistopuolueiden tulisi nyt kantaa vastuunsa jäsenistään ja heidän tekemisistään entistä tarkemmin.
- Edistyspuolueessa niin kuin perussuomalaisissakin on ihmisiä, joilla on vastaavia ajatuksia kuin Breivikilla. Tärkeää olisi nyt, että nämä puolueet ottaisivat tämän asian vakavasti ja sanoisivat, että Breivikin tavoin ajattelevia ei hyväksytä puolueessa. Asiasta kertoi Yle.

Mikko Lund

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Suomen aselaki uudelleen valmisteltavaksi

Suomen aselaki uudelleen valmisteltavaksi
 
Norjan tragedian seurauksena myös Suomen aselakia arvioidaan uudelleen. Aselainsäädännön jatkoa arvioidaan sisäasiainministeriön johtoryhmän kokouksessa ensi viikon alussa, kertoo Ylen TV-uutisten erikoislähetyksessä vieraillut poliisijohtaja Pentti Saira.
- Uuteen hallitusohjelmaan on merkitty aselain toinen paketti, jota valmistellaan parhaillaan. Paketin osalta ei ole käyty vielä syvempiä keskusteluja, mutta tähänkin palataan nyt johtoryhmän kokouksessa, Saira sanoo.
Aselain viimeisimmät muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa. Lakiuudistus kiristi erityisesti käsiaseiden saantia sekä nosti käsiaselupien myöntämisen ikärajan 20 vuoteen. Lakimuutoksen aseluvan hakijat ovat myös joutuneet soveltuvuustestiin.
Aiempiin aselain kiristyksiin vaikuttivat Jokelassa ja Kauhajoella tapahtuneet kouluampumiset.
Katainen Norjan joukkosurmasta: Järjetön ja tuomittava teko
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) uskoo, että Norjan järkyttävät uutiset koskettavat syvästi jokaista suomalaista.
- Norja on tänään meidän kaikkien mielissämme.
Kataisen mukaan Suomen viranomaiset ja hallitus seuraavat Norjan tilannetta tarkasti.
Katainen kutsuu joukkomurhaa järjettömäksi ja erittäin tuomittavaksi teoksi. Useiden muiden poliitikoiden tavoin hän sanoo, että avoimen yhteiskunnan ja demokratian arvoista ei pidä tinkiä, vaikka niitä kohtaan hyökättäisiin.
- Norjan pääministeri Jens Stoltenberg on osoittanut vahvaa johtajuutta tässä vaikeassa tilanteessa. Olen välittänyt hänelle tapahtuneen johdosta surunvalitteluni kaikkien suomalaisten puolesta.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) välittivät suruvalittelunsa Norjaan jo eilen perjantaina. 
Tuomioja: Norjan veriteot olivat isku norjalaista sosialidemokraattista hyvinvointivaltiota vastaan
 
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Norjan veriteot olivat isku norjalaista sosiaalidemokraattista hyvinvointivaltiota vastaan.
- Kun pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvoperustaa vastaan käydään häikäilemättömän väkivallan keinoin ja silmittömän ihmisvihan vallassa, on tärkeää, että emme anna hyökkääjille tuumaakaan periksi arvojemme puolustamisessa, Tuomioja kirjoittaa verkkoblogissaan.
Ministeri Tuomioja toteaa, että vapaassa yhteiskunnassa ei koskaan voida taata täydellistä turvallisuutta ja koskemattomuutta ilman, että tämän takaamiseksi tarkoitetut järjestelyt muuttuvat vapautta ja koskemattomuutta loukkaaviksi.
- Vastuuton puuttumattomuus ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. Vaikka aselainsäädännön tiukentaminen ja vihapuheeseen puuttuminen eivät koskaan pysty estämään kaikkia väkivallantekoja, voivat ne kuitenkin vähentää merkittävästi niiden todennäköisyyttä ja laajuutta.

Urpilaiselta suruvalittelut Norjan Stoltenbergille

DP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on lähettänyt surunvalittelut Norjan pääministerille ja työväenpuolueen puheenjohtajalle Jens Stoltenbergille eilisen perjantain väkivallantekojen vuoksi.
Urpilainen kirjoittaa, että hirmutöiden suuruutta on vaikea ymmärtää.
- Hyökkäys nuorten kesäleirille on käsittämättömän alhainen teko. Isku hallintokortteliin on avoin hyökkäys Norjan valtiota kohtaan.
- Elämme mukana tuskassanne. Väkivaltaisten ääriainesten toiminnalle on koko Euroopassa laitettava päättäväisesti piste. Olemme valmiita olemaan tukenanne ja puolustamaan avointa yhteiskuntaa rinnallanne.


2000-luvulla joukkosurmia lähes vuosittain Euroopassa
 
Suuria määriä ihmisiä on surmattu 2000-luvulla Euroopassa niin riitojen päätteeksi kuin pommi-iskuissa. Surmia on tehty viime vuosina myös muun muassa kouluissa. Monessa tapauksessa surmaaja on tappanut myös itsensä. YLE Uutiset kokosi menneinä vuosikymmeninä järkyttäneitä tapauksia.

2000-luku

2011 32-vuotias norjalaismies tappoi ainakin 84 ihmistä Norjan työväenpuolueen nuortenleirillä Utøyan saarella. Miestä epäillään myös Oslon keskustan pommi-iskuista, joissa kuoli seitsemän ihmistä tunteja ennen saaren joukkosurmaa.
2010 Kuusi romaniperheen jäsentä ja yksi ulkopuolinen kuolivat Bratislavassa Slovakiassa, 14 ihmistä haavoittui. Ampuja surmasi itsensä.
2010 Derrick Bird ampui useissa kaupungeissa Cumbrian maaseudulla Britanniassa. 12 ihmistä kuoli ja 11 haavoittui. Bird tappoi itsensä.
2009 17-vuotias tappoi yhdeksän opiskelijaa ja kolme opettajaa koulussa lähellä Stuttgartia Saksassa. Hän kuoli myöhemmin tulitaistelussa poliisin kanssa.
2009 Ibrahim Shkupolli surmasi entisen naisystävänsä tämän kotona ja naisen neljä kollegaa kauppakeskus Sellossa Espoossa.
2008 Matti Saari surmasi kymmenen ihmistä ja itsensä kauhajokelaiskoulussa.
2007 Pekka-Eric Auvinen ampui kuusi opiskelijaa, kouluterveydenhoitajan ja rehtorin sekä itsensä Jokelassa.
2005 Neljä itsemurhapommittajaa Lontoon liikennevälineissä tappoi 52 ihmistä ja haavoitti 700.
2004 Kymmenen pommia tappoi Madridin lähijunien aamuruuhkassa Espanjassa 191 ihmistä. 1 700 loukkaantui.
2002 Petri Gerdt räjäytti pommin Vantaalla Myyrmannin kauppakeskuksessa. Seitsemän kuoli ja 80 loukkaantui.
2002 Erfurtissa itäisessä Saksassa 19-vuotias Robert Steinhauser tappoi 12 opettajaa, sihteerin, kaksi oppilasta ja poliisin lukion tiloissa. Hän ampui itsensä.

1990-luku

1996 Thomas Hamilton ampui Dunblanen kaupungissa Skotlannissa 16 lasta ja heidän opettajansa sekä itsensä.
1995 16-vuotias surmasi Cuersin kaupungissa Ranskassa 16 ihmistä ja itsensä riideltyään vanhempiensa kanssa.

1980-luku

1989 Ranskalaisviljelijä tappoi 14 ihmistä mukaan lukien perheenjäseniään Luxiolin kylässä Ranskassa.
1987 Michael Ryan, 27 ampui Hungerfordin kaupungissa Britanniassa 16 ihmistä ja haavoitti 11:tä, ennen kuin ampui itsensä.



Norjan tapahtumat ovat herättäneet tarpeen keskustella terrorismista ja sen taustoista
 
Ville Jalovaara kirjoittaa Demarissa:
Lauantain aikana kerrottiin, että iskujen takana oli Oslon poliisin luonnehdinnan mukaan ”äärioikeistolainen kristillinen uskonkiihkoilija”. Ampujan Internetiin lataamasta aineistoista ilmeni, että hän on saanut sairaaseen aatemaailmaansa virikkeitä keski-ajan ristiretkeläisideologiasta. Ruotsalaisen Dagen lehden Internet-sivun mukaan ampuja oli luonnehtinut Norjan nykyistä luterilaista kirkkoa vitsiksi. Hän arvosteli pappeja, jotka marssivat farkuissa Palestiinan puolesta, luonnehti kirkkoja kauppakeskuksiksi ja vaati paluuta katolisen kirkon yhteyteen.
Ääri-islamististeiksi itsensä nimenneiden terroristien tekemien iskujen jälkeen tapahtumiin täysin osattomat islamin uskonoppineet ovat viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan joutuneet eripuolilla maailmaa sanoutumaan irti terrori-iskuista ja toteamaan, ettei tekoja voida mitenkään perustella heidän uskolla. Miten on nyt asian laita, kun iskujen tekijä on luonnehdittu ”äärioikeistolaiskeksi kristilliseksi uskonkiihkoilijaksi ”? Vaikka hänen sairaan mielensä aikaansaamia tekoja ei voi mitenkään perustella kristinuskon opetuksilla, pitäisikö kirkkojen johtajien ottaa asiaan kantaa?
Norjan murhenäytelmä osoittaa, että olipa uskonnollinen äärifundamentalismi varustettu millä tahansa etumerkillä, sen vaikutukset voivat olla pahimmillaan hyvin tuhoisat. Tämä on aihe, josta on syytä laajasti keskustella.
Näin Ville Jalovaara ihan eleettömästi ja rehellisesti pohtii,että "olipa uskonnollinen äärifundamentalismi varustettu millä tahansa etumerkillä, sen vaikutukset voivat olla pahimmillaan hyvin tuhoisat. Tämä on aihe, josta on syytä laajasti keskustella."
Olen samaa mieltä. Lisäksi olen sitä mieltä, että niin tämä kuin muutkin terroriteot on aina jyrkästi tuomittava, Oman nuoruuteni sanoma oli, jota en halua hukata, Lapualaisoopperan sanoin, "väkivaltaa emme tahdo, väkivaltaa emme tee".

Mikko Lund

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Terrori-isku Norjassa

Terrorri-isku Norjassa. Pommi aiheutti kaaoksen Oslon ytimessä, useita ihmisiä kuoli
 
Oslon seutu oli kaakoksessa perjantai- iltana. kun Norja joutui kahden tuhoisan terrori-iskun kohteeksi. Lähellä pääministerin kansliaa räjähti pommi alkuillasta. Poliisin mukaan iskussa kuoli seitsemän ihmistä ja kaksi loukkaantui vakavasti. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.

Äärioikeisolainen uskonkiihkoilija iski sosialidemokraattisten nuorten kesäleirille Norjassa

Norjan poliisin mukaan ainakin 84 ihmistä on kuollut ja useita loukkaantunut Utøyan saaren joukkosurmassa. Poliisiksi pukeutunut mies avasi tulen ihmisiä kohti saaressa, jossa oli meneillään Norjan työväenpuolueen nuorten kesäleiri. Ampuminen alkoi perjantaina tunteja sen jälkeen kun Oslon keskustassa räjähti 7 surmannut pommi. Vakavasti loukkaantuneita iskuissa on yhteensä noin 30.
Vakavasti loukkaantuneet on kuljetettu Oslon yliopistoliseen sairaalaan, jossa hoidetaan 11:ä pommi-iskussa ja 17:ää Utøyan verilöylyssa loukaantunutta. Yliopistollinen sairaala odottaa mahdollisesti uusia potilaita toisista sairaaloista.
Uhrien etsimistä niin saaresta kuin vedestä sen ympärillä on jatkettu tänään. Löydettyjä ei ole vielä tunnistettu, kertoo sanomalehti Dagbladet.
Perjantaina Norjan poliisi oli varmistanut kymmenen ihmisen kuolleen Utøyan saaren tragediassa.
Saaressa ampuminen alkoi perjantaina noin puoli kuudelta paikallista aikaa, muutama tunti ainakin seitsemän ihmisen hengen vieneen Oslon pommi-iskun jälkeen.
Silminnäkijöiden mukaan mies kertoi tekevänsä tarkastusta liittyen Oslon räjähdyksiin. Hän oli koonnut ihmisiä ryhmäksi ja alkanut sitten ampumaan käsiaseella, automaattiaseilla ja haulikolla. Poliisin mukaan saaresta on löytynyt laukaisemattomia räjähteitä. Tiedot perusrtuvat Yle Uutisten välittämiin tietoihin.


Epäilty on äärioikeistolainen uskonkiihkoilija

Norjalaismedia on etsinyt kuumeisesti tietoa nuorisoleirin massamurhasta ja Oslon pommi-iskusta epäillystä Anders Behring Breivikistä. Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn henkilöllisyyttä, mutta hänet on nimetty lukuisissa norjalaisissa tiedotusvälineissä. Norjalaismies kirjoitteli poliisin mukaan jyrkän kristillisillä verkkosivuilla.
Rikosrekisterissään epäillyllä ei entuudestaan ole ollut juurikaan merkintöjä. Oslon poliisi kuvaili lauantaiaamuna tiedotustilaisuudessa, että epäiltyä voi pitää äärioikeistolaisena kristillisenä uskonkiihkoilijana.
Aftenposten-lehden mukaan Breivik kirjoitteli politiikkafoorumilla myös olevansa islamin kritisoija ja nationalisti. Facebook-sivullaan Breivik oli luetellut kiinnostuksen kohteikseen kehonrakennuksen, konservatiivipolitiikan ja vapaamuurariuden.
Viisi päivää ennen iskuja miehen nimellä oli julkaistu Twitterissä viesti: ”Yksi ihminen, joka uskoo, vastaa sataa tuhatta, joilla on pelkkää kiinnostusta.” Ajatus on 1800-luvulla vaikuttaneen filosofi John Stuart Millsin.
Anders Behring Breivik pidätettiin Utøyassa, työväenpuolueen leirisaarella. Poliisi on tehnyt kotietsinnät epäillyn kahteen osoitteeseen. Norjalaismedian mukaan etsinnät kohdistuivat Breivikin asuntoon Oslossa ja hänen maatilaansa Ruotsin rajalla.
Norjalaislehti Dagbladet kirjoittaa, että Breivik oli saattanut pitää maatilaa pommi-iskunsa koelaboratoriona. Poliisi on eristänyt maatilan Hedmarkin läänissä, sillä siellä voi olla todistusaineistoa: lehtitietojen mukaan Breivik oli pari vuotta sitten perustanut maatalousyrityksen, minkä kautta hän pystyi laillisesti hankkimaan suuria määriä räjähdysherkkiä kemikaaleja.
Breivik oli hankkinut toukokuussa kuusi tonnia lannoitusainetta. Tiedon antanut tukkuliike kuvaa tätä tyypilliseksi maatilan tilaukseksi. Joistakin lannoitusaineista on aikaisemmissa tapauksissa rakenneltu räjähteitä. 


Hesarin haastattelema Tuomioja: Suomi on säästynyt terrorismilta sattuman ansiosta

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mielestä Suomessakin on suhtauduttava vakavasti terrorismiin.
- Enää ei voi ajatella, ettei Pohjoismaissa voisi tapahtua mitään. Pommi-iskuja on tapahtunut ennenkin ja voi tapahtua vastakin. Mutta oli tämä tietysti sokki ja järkytys, ministeri kommentoi Viron matkaltaan.
Suomi ja Islanti ovat toistaiseksi ainoat maat, joihin ei ole tehty terrori-iskua. Tuomiojan mielestä Suomi on säästynyt terrori-iskulta sattumalta.

Mikko Lund

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Skinnari: Ylistys taiteelle


Skinnarilta avausruno Renko- viikolle


Kansanedustaja runoilee. Jouko Skinnari on mm. Lahden runomaratonin puheenjohtaja. Kansanedustaja Jouko Skinnari  (sd)  lähettänyt avausrunonsa  Renko- viikolle.

”Ylistys taiteelle

Kuvataiteen suuri tapaus on Renko- viikolla. On luovuus kunniassa, värit ja muodot vauhdissa. On Hyvää taidetta paljon.

Presidenttikin kuvataiteilee. Tarjakin voisi tulla Renko- viikolle, erityisesti ensi kesänä, kun ei paina presidenttiys, elleivät YK-tehtävät estä.

Ilmaise itseäsi kuvalla, sitähän me yritämme. Renko- viikolla on lahjakkuuksia, monta tulevaisuuden taiteilijaa. Luovuutta me tarvitsemme, saadaksemme innovaatioita, uusia työpaikkoja kaikille.

Eläköön kuva, eläköön taide, eläköön kuvataide, eläköön me, eläköön Renko- viikko, kuvataiteen tiennäyttäjä.

Jouko Skinnari”


Kesästä laulan: Olen suomalainen!


Kesä on Suomessa yksi ohikiitävä vuodenaika. Kaikki kehittyy niin nopeasti. Hellepäiviä pitäisi olla vain muutama. Kun kesä on edessä, se on vielä kaukana ja ajattelen tekeväni sitä ja tätä, kyllä sitä ehtii. Mutta kun se on kohdalla, et ole ehtinyt paljon mitään. Se on kohta ohi. Kesä on niin lyhyt.

Ehkä sää on muuttumassa. Hellepäiviä on tänä vuonna ollut jo useamman vuoden edestä. Olin ajatellut tehdä lomalla ja mökillä halkoja, mutta yli kolmenkymmenen asteen helteet ovat hyydyttäneet aikomukset.   

Nautitaan siis kesästä ja helteistä, tuskin enää tänä kesänä on tällaisia säitä.

Luin Paavo Rantasen kirjan, Vaikea tie rauhaan.
Todella, Neuvostoliitto saneli Suomelle 1944 kovat rauhanehdot, joihin oli pakko alistua. Neuvostoliitto uhkasi maan miehittämisellä, jos ehtoihin ei suostuta. Se oli Suomelle kovaa aikaa, mutta Suomi vältti Neuvostoliiton miehityksen ja säilytti itsenäisyyden.

Mikä olisi hyvää kesäruokaa?

Hiilihydraatit pois, rasvaa lisää, vain vihreitä kasviksia tai pari viikkoa kaalisoppaa. Ravintosuosituksia riittää. Kuka näitä jaksaisi noudattaa? 
Moni  on kesällä aloittanut ruokavalio- ja elämäntapamuutoksia. Silti suomalaisten suosituin vihannes on edelleen makkara.
Tuoreravinto, kuidut ja oikeanlaiset rasvat ovat hyvän kesäruokavalion perusta.

Kesä on hyvä aika aloittaa elämänmuutos, sillä kasviksia ja marjoja on hyvin saatavilla.  Marjoja tulisikin syödä joka päivä. Kesälomaa voi käyttää myös marjastamiseen ja sienestämiseen. Marjoja voi myös  säilöä.

Lämpötilojen ollessa  helleluvuissa  on kiinnitettävä  huomiota riittävään nestetasapainoon. Vaatimus koskee kaikkia ihmisiä vauvasta vaariin.

Retkeily luonnossa, marjastaminen ja sienestäminen  antaa liikuntaa  ja samalla saa myös ”satoa”.

Marjojen syönnillä ruokavaliota voi keventää. Samalla tulee käyttää hyödyksi kotimaisia juureksia ja kasviksia.

Suomi on kesätapahtuminen maa

Jokainen itseään kunnioittava paikkakunta järjestää oman kesätapahtuman. On musiikkijuhlia, on soututapahtumia ja tansseja. Meneillään on Renko- viikko, ensi viikonloppuna on Kotkan Meripäivät, Tapsan tahdit  Nokialla, Työväen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella jne. Tapahtumia riittää. Jokaiselle löytynee jotakin. Rentoudutaan ja nautitaan Kesästä!

Mikko Lund


perjantai 22. heinäkuuta 2011

Miten käy demokratian?


Miten käy demokratian kuntaliitoksissa?

Demokratian puute, demokratian kaventuminen, ohentuminen ja etääntyminen ovat tavallisimpia ja painavimpia väitteitä kuntaliitoksia vastaan. Totta on, että useamman kunnan laittaminen yhteen kaventaa kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia.

Asia on otettava kerta kaikkiaan vakavasti.

EU:n entinen oikeusasiamies Jacob Söderman on huolissaan kunnallisen demokratian vähentymisestä.
- Olen asunut suurimman osan elämästäni Helsingissä, eikä täällä ole kuntalaisilla käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa. Pomot pyörittävät kuntia. Virastot ja virkamiehet ratkaisevat asiat. Valtuusto on etäinen kuin YK:n yleiskokous, Söderman vertaa.

Kunnallinen demokratia on keskentekoinen. Se perustuu siihen, että vaaleilla valitut luottamushenkilöt, valtuutetut päättävät ja virkamiehet valmistelevat ja laittavat päätökset täytäntöön. Södermanin kritiikki kohdistui valmistelevaan virkakuntaan, jonka valta on lisääntynyt ja valtuustojen sekä luottamushenkilöiden valta kaventunut.

Kuntaliitoksissa on suuri vaara, että valtaa liukuu edelleen luottamushenkilöiltä virkamiehille. Vaara demokratian kaventumisesta on tiedostettava.

Demokratia on vaarassa nykyisissäkin kunnissa. Kuntalaiset eivät koe menoa demokraattiseksi eivätkä luota päättäjiin. Paras todiste tästä on matalat äänestysprosentit kuntavaaleissa. Riihimäki on ollut suorastaan vaalipiirin peränpitäjä äänestysprosenteissa. Riihimäellä vain noin joka toinen on äänestänyt.

On tavoitteellisesti ja tietoisesti lisättävä kuntademokratiaa. Luottamushenkilöiden määrää voidaan lisätä eikä vähentää.
Käyttöön tulee ottaa kaupunginosavaltuustot, joille tulee antaa myös päätösvaltaa. Käyttöön tulee ottaa yhteissuunnittelu ja lähidemokratian lisääminen. Poliittisten kunnallisjärjestöjen toimintaa tulee myöskin kehittää. Tässä muutama pikaresepti  demokratiavajeen hoitamiseen.


Ne tulevat olemaan myös minun ehtoni puhuttaessa Hyri-kaupungista. Demokratia on keskentekoinen, mutta siihen ei tarvitse jäädä. Demokratia tulee nostaa aivan uudelle tasolle.


Kriisikokouksessa sopu hätäavusta Kreikalle
Euroalueen kriisikokouksessa on sovittu 109 miljardin euron uudesta hätäavusta Kreikalle. Sopimuksen nojalla Kreikan lainankorot alenevat alle neljän prosentin ja pankeilta on luvassa lisälainoitusta. Suomen osuus lainasta on runsaat kaksi miljardia euroa, jolle Suomi on saanut vaatimansa vakuudet.
Vakuuksien yksityiskohdista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.
EU-presidentti Herman Van Rompuy sanoo, että Kansainvälinen valuuttarasto IMF on mukana uudessa lainapaketissa, samoin yksityiset sijoittajat - pitkän neuvonpidon jälkeen.
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy laskee, että Kreikka säästää 30 miljardia euroa kymmenessä vuodessa, kun lainankorot alenevat.
Myös yksityinen sektori saatiin pakettiin mukaan, joskin vain vähäisellä osuudella. Yksityiset velkojat, kuten pankit, vakuutuusyhtiöt ja eläkerahastot ovat luvanneet pidentää lainojaan 135 miljardin euron edestä vähintään 15:llä, mutta parhaimmillaan jopa 30 vuodella.
Vuosi siten eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF päättivät 110 miljardin euron lainapaketista velka-ahdingostaan pois pyrkivälle Kreikalle.
Myös Irlannin ja Portugalin lainojen korot alenevat. Asiasta kertoi Yle Uutiset.

Mikko Lund



torstai 21. heinäkuuta 2011

Eikö perussuomalaiset olekaan torjumassa rasismia?

Eikö perussuomalaiset olekaan torjumassa rasismia?

Tällainen oikeutettu kysymys tuli mieleen. kun pohdin puolueiden suhtautumista rasismiin. Perussuomalaisia on epäilty. Yksi puolueen kansanedustaja on käyttänyt maahanmuuttajista ilmauksia, jotka ovat selvästi rasistisia. Jotta koko puoluetta ei leimattaisi yhden kansanedustajan perusteella, perussuomalaisten eduskuntaryhmä  ilmoitti tuomitsevansa kaikenlaisen rasismin, syrjinnän ja väkivallan.

Pitäisikö uskoa? Perussuomalaisten kannanotossa on yksi kohta, joka vesittää koko kannanoton.

”Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kultuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja  muissa yhteyksissä”, julistavat perussuomalaiset.

Mitä minä epäilin. Suosimisen tuomitseminen tekee asiasta ongelmaisen. On heikommassa asemassa olevia ihmisiä, joita sosiaaliturvamme suosii. Jos ulkomaalaisten suosiminen kiellettäisiin, kuntoutus ja kielenopetus pitäisi lopettaa.

Perussuomalaiset kutsuivat muut puolueet allekirjoittamaan yhteisen julkilausuman. Yksikään muu puolue ei tullut.

Kun puolueen kannanotot  ovat  keskentekoisia muissakin asioissa, ei ihme, että yhteistyötä ei synny muiden puolueiden kanssa. Populistiselle puolueelle oppositioon jääminen on olemassaolokysymys. Timo Soini hyvin tiedosti, ettei hallitukseen osallistuminen olisi antanut  tilaa ja mahdollisuutta suun soitolle.

HESARI KERTOO: KANSA TUKEE EUROEHTOJA   

Eilinen  Helsingin Sanomat kertoi, että  peräti 86 prosenttia kansalaisista on täysin tai osittain hallituksen kanssa samaa mieltä, että tukilainoihin ei pidä osallistua , jos niiden vastineeksi ei saada vakuuksia.

HS- gallupin mukaan perussuomalaisten kannattajista 63 prosenttia  pitää hallituksen päätöstä täysin oikeana ja 28 prosenttia osittain oikeana.

SDP:n kannattajissa on muista puolueista eniten, 47 prosenttia niitä, jotka hyväksyvät hallituksen päätöksen.

Keskustan kannattajista  vähiten, vain 39 prosenttia hyväksyy täysin hallituksen linjan.

Mikko Lund

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Paljonko verorahoilla saa?

Paljonko verorahoilla saa?

Tutkimuksen "Paljonko verorahoilla saa?" tekivät Helsingin yliopistossa professori Heikki A. Loikkanen ja erikoistutkija Ilkka Susiluoto. Tutkimuksen rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Tutkimus kattaa kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen peruspalvelutarjonnan vuosina 1994-2002. Tutkimuksessa arvioitiin kuntien voimavarojen käytön tehokkuutta tarkastelemalla peruspalvelusektoreiden nettokäyttömenoja ja suoritteina näiden palvelujen määrätietoja. Kuntia  arvioitiin monituotekonsernin tapaan.

Tutkimuksessa on mukana 353 kuntaa. Alle kahdentuhannen asukkaan kunnat, Ahvenanmaa sekä kuntaliitoksen kohteena olleet kunnat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.


Kustannustehokkuuteen vaikuttavat tutkimuksen mukaan seuraavat tekijät:

- Paikallinen kustannustaso. Siellä missä ovat korkeimmat palkat, ovat yleensä myös korkeimmat vuokrat.

- Väestön korkea koulutustaso lisää tuottavuutta ja parantaa kustannustehokkuutta.

- Kuntatyöntekijöiden ikärakenne: 35-49-vuotiaiden ryhmä on muita ikäryhmiä tehokkaampi.

- Yhdyskuntarakenteen tiiviys ratkaisee, kuinka tehokkaan palveluverkoston voi rakentaa.

- Väkiluvun kasvaessa tehokkuus laskee. Suurilla kunnilla on monipuolinen palveluvalikoima, mikä heikentää tehokkuutta. Palveluyksiköiden runsas määrä voi johtaa byrokratisoitumiseen. On helpompi pyrkiä tehokkuuteen, kun on vain harvoja tuotteita.

- Palvelujen osto yksityisiltä yrityksiltä parantaa tehokkuutta. Sen sijaan osto muilta kunnilta tai kuntayhtymiltä näyttäisi olevan omaa tuotantoa tehottomampaa. Tämä ei kuitenkaan ole varmaa, sillä itse tuotetut ja kuntayhtymien tuottamat palvelut eivät ole välttämättä vertailukelpoisia.

- Syrjäinen sijainti on selvimpiä tehokkuutta alentavia tekijöitä.

- Runsaat valtionosuudet heikensivät tehokkuutta tarkastelujakson alkuvuosina, jolloin valtionosuudet olivat vielä sektorikohtaisia.

- Työttömyysasteen kasvaessa tehokkuus heikkenee. Mitä enemmän on ongelmatapauksia, sitä enemmän kuluu voimavaroja.


Tutkimus ei käy perusteeksi  siitä, että suuret kunnat ja kuntaliitokset eivät kannattaisi. Päinvastoin. Tässä tutkimuksessa ei ole tutkittu kuntaliitoksia. Mutta tämä ja moni muukin tutkimus antaa aiheen  kiinnittää kuntaliitoksiin  erityistä huomiota.

Yleistä kustannussäästöä ei saada vain laittamalla kunnat yhteen. Kustannussäästöjen aikaansaamiseksi  pitää asettaa selkeäksi tavoitteeksi  taitava yhdistäminen, jossa tavoitellaan kustannussäästöjä. Tällöin metsästetään  niitä asioita, joilla kustannuksia voidaan vähentää.

Se on mahdollista.

Suurimmat säästöt voidaan saavuttaa henkilöstöstä, tiloista ja organisointitavoista.


Mikko Lund

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Perheväkivalta lisääntyy

Perheväkivalta lisääntynyt


Hesari on kertonut, että poliisin tietoon on tullut alkuvuodessa viidennes enemmän väkivaltarikoksia kuin viime vuonna.
Perheväkivallasta tehtiin alkuvuodesta poliisille noin 2 500 ilmoitusta, mikä on kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna.

Miksi Jeppe on väkivaltainen?  Alkoholi on monessa tapauksessa laukaiseva tekijä. Mutta silti, miksi suomalaiset juovat rähinäviinaa. Osaa viinaa juoda moni muukin kansakunta, mutta se ei tarkoita, että siellä ryhdyttäisiin aviopuolisia tai lapsia pahoinpitelemään. Miksi suomalainen mies turvautuu väkivaltaan?

Äskeisen laman aikana alkoholin kulutus väheni ja  myöskin väkivaltarikokset vähenivät. Tämä kehitys lienee päättynyt. Kun alkoholin kulutus kasvaa, kasvaa myös pahoinpitelyt.

Helsingin Sanomat oli haastatellut oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijaa Martti Lehteä, joka piti lisääntymisen syynä vuodenvaihteen lainmuutosta. ”Lievät pahoinpitelyt eivät olleet aiemmin syytteen alaisia, vaan syytteen nostaminen on riippunut asianomistajan tahdosta. Nyt tutkintapäätöksen tekee poliisi ja jutut viedään aina syyteharkintaan saakka.”


Helsingin terveyslautakunta: Helsingissä ei törttöillä humalassa tulevaisuudessa

Helsingin Sanomat kertoo Helsingin terveyslautakunnan alkoholipoliittisesta kannanotosta. Helsinkiläisten humalajuomista aiotaan vähentää ja säästää kustannuksia ja rahaa.

Kaupunginhallituksessa  ei päästy poliittiseen sopimukseen, että terasseilla alkoholin anniskelua olisi rajoitettu klo 22 jälkeen. Helsingin Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (kok) syytää kaupunginhallitusta ”lepsuilusta”.

”Hallitus ei kyennyt tekemään päätöksiä tarpeeksi jämäkästi. Poliitikot haluavat miellyttää ihmisiä, sillä kuka äänestäisi sellaista, joka kieltää kaiken kivan?”, kysyy Kokkonen.

”Poliitikkoja vastustetaan aina, kun he yrittävät laittaa kansaa kuriin. Poliitikko ei saisi olla niin heikko – edes vaalien alla  - että sortuu miellyttämään kansaa. On nähtävä kokonaiskuva, opastaa Kokkonen, entinen aktiivipoliitikko.

Siinä missä kaupunginhallitus ei kyennyt vetämään linjaa, kaupungin terveyslautakunta kykeni.

Terveyslautakunta päätti kesäkuussa, että kaikista lääkäriin tulleista alle 18 v tehdään lastensuojeluilmoitus ja kerrotaan vanhemmille.

Alle 13- vuotiaista päihtyneistä pyydetään psykiatrin arvio ja 13 – 15- vuotiaista nuorisopsykiatrin lausunto, tarvitseeko nuori hoitoa.

Hesari kuvaakin Helsingin tilannetta: Ensin lähti tupakka, nyt alkoholi, seuraavaksi ylipaino.

Sellaista keskustelua ja päätöksiä Helsingissä. Onko Riihimäen kaupungissa  tai seudulla seuraajia? Päihteiden kulutuksen vähentäminen on yksi keino siinä, kun tavoitteeksi asetetaan menojen ja kustannusten vähentäminen.

Mikko Lund

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Yksinäisyys ei ole lisääntynyt

Yksinäisiä on yhä vähemmän

Köyhien keskuudessa yksinäisiä enemmän


Keskusteluissa  aina silloin tällöin väitetään, että ihmisten yksinäisyys on lisääntynyt. Tutkimus ei tue väitettä. Suomalaisten yksinäisyys on Tilastokeskuksen ja THL:n kyselytutkimuksen mukaan vähentynyt viime vuosikymmeninä. Näin on käynyt kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyyttä jatkuvasti tai melko usein kokevien osuus on pudonnut 5,6 prosentista 3,8 prosenttiin vuosien 1994 – 2009 välillä. Vain työttömien yksinäisyys on lisääntynyt merkittävästi. He ovat viisi kertaa yksinäisempiä kuin työssä käyvät. Helsingin Sanomat kirjoitti tutkimuksesta 14.3.2011.


Vain työttömien yksinäisyys on lisääntynyt merkittävästi. He ovat viisi kertaa yksinäisempiä kuin työssä käyvät.

Hesarin haastattelema professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta sanoo, että oleellisinta on ymmärtää, että ”köyhyys lisää yksinäisyyttä”. 


”Dramaattista on, että kun jää työttömäksi, loppuvat rahat. Toimeentulovaikeuksilla ja yksinäisyydellä on selvä yhteys.”


Harmi, että kaikki eivät hyväksy venäläisturistien  määrän kasvua

Venäläisturistien määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti. Vuonna 2004 matkailijamäärä oli puolitoista miljoonaa, ja tänä vuonna lukema noussee jo 2,8 miljoonaan.
Ilta- Sanomissa perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen  esitteli pelkojaan. Hänelle venäläisten tulo Suomeen näyttää aiheuttavan lähinnä ongelmia.
Tossavaisen mielestä venäläisten maan ja kiinteistöjen ostot ovat Kaakkois- Suomessa  jo huolestuttavan laajoja. Suomalaisia loukkaa hänen mukaansa se, että samanlainen oikeus ostaa maata ja kiinteistöjä ei koske suomalaisia Venäjällä. Kaiken lisäksi "venäläiset tulevat tänne komeilla Mersuilla ja maastureilla ja ovat koppavia ja ylimielisiä ja usein käyttäytyvätkin vähän huonosti".
Sopii toivoa, etteivät kansanedustajan kommentit leviä Venäjälle tai päädy venäläisturistien korviin. Tätä matkailijajoukkoa ei kerta kaikkiaan kannata hukata, sillä venäläiset tuovat maahan runsaasti rahaa.
Viime vuonna venäläisten osuus Suomeen tulevista ulkomaisista turisteista oli  peräti 40 prosenttia. Rahaa venäläismatkailijat toivat maahan kuutisensataa miljoonaa euroa.  

Mikko Lund

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Riihimäkeä pitää rakentaa tulevaisuutta varten

Riihimäkeä pitää rakentaa tulevaisuutta varten


Haluan tehdä kerta kaikkiaan selväksi: En ole vastarinnankiiski, enkä tahdo olla jarrumies. Myönnän, että joskus arvioin ja jopa siitä johtuen arvostelenkin kaiken maailman keskinkertaisuutta. Olen sitä mieltä, että Riihimäkeä on rakennettava uusia sukupolvia, nuoria ja tulevaisuutta varten unohtamatta vanhuuden vuoksi heikoksi käyneitä rakentajasukupolvia. Tällä mielipiteellä asetun arvioimaan Riihimäen tilannetta.

Riihimäkeä vaivaa johtavien virkamiesten ja päättäjien perinteinen asenne. Riihimäellä ei pohdita ja ennakoida tulevaisuutta ja varauduta siihen. Riihimäellä ei todellisuudessa ole ideoita muuttuneen maailman turbulenssiin ja visiota tulevaisuutta varten. Ajatukset eivät suuntaudu rohkeasti tulevaisuuteen, vaan kieriskellään menneisyydessä. Tästä on hyvänä esimerkkinä mm. yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja siksi kaavapolitiikan visiottomuus, metropolipolitiikan hyväksikäytön puute. Selvittämätön asia on oikea kasvusuunta, suhde Hyvinkääseen ja Uudenmaan ja LILLIPUTI - KANTA-HÄMEEN maakuntaan. SIKSI kysymys vaalipiiristä ja erikoissairaanhoidon uusista mahdollisuuksista on avoin. VISO Hyri- kaupungista olisi monien ongelmien ratkaisu.

Pertti Suhonen totesi suuressa suomalaisten asennetutkimuksessa, että elämän suuri vedenjakaja, suoranainen railo kulkee kolmikymppisten kohdalla. Alle kolmikymppiset pohtivat vielä ideoita ja tulevaisuutta ja yrittävät sitä itsekin omin valinnoin rakentaa. Hankkivat koulutusta, perustavat perhettä, muuttavat työn ja paikkakunnan perässä. Alle kolmikymppiset ovat vielä liikkeessä. Heissä on ihan oikeasti toivoa. Heidän toiveisiin on tämän päivän päättäjien vastattava.

Johtavalla virkaeliitillä ei ole ajatuksia, pyrkimyksiä eikä haaveita paremmasta; virkaan jumiutuminen tahtoo vain säilyttää nykytilan. Heille Riihimäki on hyvä tällaisenaan. Monesti vaikuttaa varsin vahvasti siltä, että johtavat virkamiehet ja heitä nuolevat poliitikot ovat suorastaan yhteiskunnan jarrumiehiä. Uudistajiksi heistä ei ole.

Politiikkaa tarvitaan juuri virkaeliitin johdatuksella syntyneiden homenurkkien tuulettamiseen. Politiikan pitäisi olla vaativassa ajassa luova ajatushautomo, jossa on kehitettävä ideoita ja luotava kansalaisten keskuuteen innostava mieliala sekä toivoa hyvän tulevaisuuden puolesta.

Olen oikeasti vahvasti sitä mieltä, että Riihimäkeä on rakennettava tulevaisuutta, ennen muuta nuoria varten. Se tarkoittaa päättäjien asennemuutosta. Menneisyydelle ja pysähtyneisyydelle on sanottava hyvästit. On katsottava tulevaisuuteen. Ei saa tyytyä olevaan. Lähes 60 000 nuorta on ilman ammatillista koulutuspaikkaa tai työpaikkaa. Kysymys on suoranaisesta piittaamattomuudesta huomisesta.

Tästä näkökulmasta on varsin luonnollinen ajatus suuntautua esimerkiksi yhden elinvoimaisen kaupungin rakentamiseen Hyri- alueelle. Se tarjoaisi hyvän maalin rakentaa tulevaisuuden kilpailukykyinen kaupunki. Tavoitteena voisi olla moderni kaupunki ETELÄ-SUOMEN ALUERAKENTEESSA, joka pystyisi vastaamaan ihmisen palvelutarpeisiin.

Suurempi kaupunki pystyisi hoitamaan paremmin ihmisten asiat ja kestävyysvajeen, pitkäkestoisen velkaongelman sekä lisäämään paikallista elinvoimaa ja hyvinvointia, työllisyyttä. Hallinnollisia innovaatioita ja tuottavuuden parantamista tarvitaan. Hyvinkää ja Riihimäki parikaupunkina yhdessä on enemmän kuin neljä kuntaa entisin nurkkakuntaisin ajatuksin. Kohtalokasta on elää harhassa, ettei maailma ympärillä muuttuessaan vaadi meitä päättäjiä uudistumaan ja asettamaan uusia tavoitteita.

Minä uskon ja luotan siihen, että kyllä meidän ihmisten asiat tulevat hoidetuksi, jos päättäjät ovat tulevaisuuteen suuntautuvia ja tunnistavat muutoksen haasteen. Jos tämä puuttuu, meidän kuntalaisia uhkaa hetteille joutuminen tai yhteiskunnallisen muutoksen roskatynnyri.

Mikko Lund


lauantai 16. heinäkuuta 2011

Sailasta on syytä kuunnella. Hallitus on väärässä


Sailasta on syytä kuunnella


Näin toteaa Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja. Olen tismalleen samaa mieltä. Hallitusohjelma on rakennettu tyhjille toiveille ja kuvitelmille. Sailas on oikeassa, hallitus on väärässä.

Hallitusohjelmassa ei ole otettu huomioon talouskriisiä, joka horjuttaa Eurooppa  ja Yhdysvaltoja. Selvää on, että se horjuttaa myös pientä Suomen kansantaloutta.

Suomen hallituksen murhe tuntuu olevan, saadaanko kriisimaiden tuelle vakuuksia vai ei. Tärkeä kysymys.

Silti voidaan sanoa, että ”kun talo palaa, ei pitäisi liikaa pohtia, kuka maksaa  sammutustyöstä aiheutuvan vesilaskun ja sammutetaanko palo varmasti oikein. Toki  niillä on merkitystä, mutta monin verroin tärkeämpää on ratkaista kriisi ja uudistaa oma kansantalous, jotta Suomi selviää tulevaisuudessa”.

Sailaksen kritiikin keskeinen osa kohdistuu hallituksen suunnitelmaan tasapainottaa julkinen talous. Valtiovarainministeriön mukaan leikkausten ja veronkorotusten tarve on tällä vaalikaudella kuusi (6) miljardia euroa ja seuraavalla neljä (4) miljardia euroa.

Hallitus päätyi vain 2,5 miljardin euron tasapainotusohjelmaan. Se oli, vaikka miten lasketaan  -  aivan liian vähän! 

Helsingin Sanomat huomauttaa, että nyt ei voi rakentaa unelmille, vaan pitää tehdä jo syksyn budjettikokouksessa uusia päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja tasapainottavat julkista taloutta.

Näin on näreet! 


Arvo Salo – Merikarvian lahja isänmaalle


Olin innostunut ja pidin Arvo Salon sanakäytöstä. Hän antoi minulle, maalaispojalle, paljon sytykettä ja innostusta. Hän oli opettajani  Työväen Akatemiassa, jonka jälkeen menin Tampereen yliopistoon.

Lasse Lehtinen kirjoitti  Arvon muistosanat Demariin. Arvo Salo pakinoitsi vuosikaudet siihen lehteen.

Innostukseni Arvon ajatuksiin syntyi siitä, että  hän innosti nuorisoa ajattelemaan omilla aivoillaan. ”Porvari on se henkilö, jonka maailma on hyvä tällaisenaan, ja ellei nyt tällaisenaan, niin ainakin eilisenään”, julisti Arvo Salo Ylioppilaslehdessä.

Tämä on hyvä ja ajankohtainen julistus ihan tänäkin päivänä.

Arvo Salon tunnetuin teos oli Lapualaisooppera. Ooppera julisti rauhan puolesta. ”Väkivaltaa emme tahdo, väkivaltaa emme tee. Vain heikko vaatii väkivaltaa. Vain heikko tottelee. Mitä emme tahdo, emme tee!”

Aivan mahtavaa tekstiä, Salon sanoitusta parhaasta päästä.

Televisio-ooppera Vallan miehet oli Arvon Salon tiukkaa tekstiä ja edellä aikaansa. Hän ennusti Mauno Koiviston kauden jatkuvan 2000- luvulle. ”Istun tässä yhä, vaikka onkin arkipyhä”

Toinen hyvin osuva, suorastaan herkullinen havainto liittyy Paavo Väyryseen. ”Mitä saadaan, kun yhdistetään vääryys ja käyryys?”
”Väyryys!”

Muistan hyvin, kun olin pyytänyt kulttuuriministeri Arvo Salon avaamaan Hämeen lääninhallituksen yhden tilaisuuden. Kulttuuriministerin roolin takaa esille tuli luova, innovatiivinen runoilija, joka suoraan saneli  Hämäläisten laulun sanat uusiksi.

Muistaakseni maaherra Risto Tainio pyysi sanoja kirjallisesti itselleen. Ei ollut Tainion kanssa puhetta, saiko maaherra pyytämänsä.

Mikko Lund

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Raiskauksista ja poliisin tehtävien yksityistämisestä ym.

Terveisiä lomilta, Suomen parhaasta suvesta! Kuukauden kärsimys. Pitäisi tehdä muuta kuin varasinaista työtä.
Yhteys ei tahtonut syntyä. Sellaista mm on maalla.


Keää ja kärpäsiä. Koitetaan kestää!


IL: Raiskaustuomioita on kovennettava

Iltalehti patistaa uutta oikeusministeriä Anna- Maija Henrikssonia toimintaan

Oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonin on paneuduttava uusiin rikollisuuden piirteisiin - murhista ja varkauksista raiskauksiin ja kovennettava tuomiota.
Iltalehti kirjoittaa:
Raakuudesta on seurattava raskas rangaistus. Kuitenkin useita murhaajia on päässyt viime viikkoina helposti pakoon vankiloista. Niissä lienee vartijapulaa - mutta myös herkkäuskoisuutta. Otetta on tiukennettava.
Ulkomaalaiset ovat olleet kesävarkaina suomalaisia näppärämpiä, ovelampia ja röyhkeämpiä. Rangaistuksetkaan eivät vaikuta heihin siten kuin suomalaisiin, sillä maahantulijoilta on vaikea periä sakkoja ja suomalainen vankila saattaa voittaa heidän kotiolonsa.
Rikosten yleistyminen heijastuu väistämättä maahanmuuttoasenteisiin. Linjaa on tiukennettava hallitusti ennen uutta jytkyä. Schengenin sopimustakin voi tarkistaa - monella EU-maalla on tässä yhteinen intressi.
Tavallisen kansalaisen on pakko sopeutua tähänkin muutokseen. Jos ennen jätettiin ovi auki tai avain helppoon kätköön, on nyt paras sulkea ovet ja ikkunat jopa omalle takapihalle mennessä. Tämä on yksi globalisaation hinnoista.
Seksirikoksista on kohuttu useana kesänä. Tuomiot ovat silti pysyneet lievinä ja korvaukset uhreille mitättöminä, vaikkei vertaisikaan Hiihtoliiton asteikkoon. Rangaistus- ja korvaushaitaria on venytettävä

Professori Tuori huolissaan poliisin tehtävien yksityistymisestä

Oikeustieteen professori Kaarlo Tuori on huolissaan poliisin tehtävien siirtymisestä yksityisen järjestyksenvalvonnan piiriin, kertoo Helsingin Sanomat.
Poliisin resurssien leikkaaminen on synnyttänyt lisää kysyntää yksityisille turvapalveluille. Tämä voi johtaa julkisten palveluiden leikkauksiin, Tuori arvelee.
Helsingin Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla tehtiin kokeilu, jonka aikana poliisi laajensi yksityisen vartiointiliikkeen toimialuetta läheiselle torille. Tavallisesti vartiointiliikkeet eivät saa valvoa järjestystä julkisissa tiloissa, kuten kaduilla ja toreilla, sillä ne kuuluvat poliisin vastuulle.
Vartijan toimialuetta laajentanut kokeilu oli Suomessa ensimmäinen laatuaan. Vuoden mittainen kokeilu vähensi aukiolla tehtyjä rikoksia selvästi.
Tuori on huolissaan kansalaisten oikeusturvasta, mikäli turvapalveluiden yksityistäminen jatkuu. Hän muistuttaa, että poliiseilla on huomattavasti tiukemmat vaatimukset koulutuksessa kuin vartijoilla, ja poliisien työtä koskevat myös tiukemmat määräykset.

Työikäisten kunto romahtaa ennen aikojaan
Juhannuksen alla julkistetun tutkimuksen mukaan kuntoliikuntaa pitäisi yhä vahvistaa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön selvityksen mukaan suomalaisten työikäisten kestävyyskunto on suhteellisen hyvä, mutta alle 40-vuotiaita miehiä ja naisia on mennyt odotettua enemmän kehnoon kuntoon.
Tämä ei ole suuri ongelma vielä, mutta jyväskyläläissäätiön mukaan tulevaisuudessa tilanne voi muuttua dramaattiseksi.
Optimistisenkin ennusteen mukaan heikon kestävyyskuntonsa vuoksi suuressa riskissä olevan väestön määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana puolella. Erityishuoli on nuorista työikäisistä miehistä.
Kuntoliikunnan puolesta on maassa tehty työtä pitkään. Toki tuloksiakin näkyy: vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt ja ihmisten terveydentila kohentunut.
Vastuu omasta fyysisestä kunnosta on ihmisellä itsellään. Silti sekä yhteiskunta että työnantajat voivat tehdä asiassa osansa.

Kreikalla pian velkaa yli 160 prosenttia bruttokansantuotteesta

Kreikan velkasuhde kasvaa ensi vuonna yli 160 prosenttiin, Euroopan keskuspankki ennusti torstaina.
EKP:n arvion mukaan velkasuhde kääntyy kuitenkin sen jälkeen laskuun. Velkasuhteen pitäisi laskea 127 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Velkasuhde tarkoittaa sitä, kuinka paljon valtiolla on velkaa verrattuna sen bruttokansantuotteeseen.
Kreikalla on valtionvelkaa noin 350 miljardia euroa. Maa ei pysty hankkimaan pitkäaikaista lainaa markkinoilta, joten sen on pakko hakea apua EU:lta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Kreikka neuvottelee parhaillaan EU:n ja IMF:n kanssa toisesta 110 miljardin euron lainapaketista.
"Jos apua ei tule pian, talousreformimme epäonnistuu", Kreikan pääministeri George Papandreou varoitti torstaina.

EU-johto pohtii Italian ja Kreikan tilannetta

EU:n presidentti Herman Van Rompuy on kutsunut unionin avainhenkilöt pikaisesti koolle huomiseksi pohtimaan talouskriisin nykyvaihetta. Uutistoimisto Reutersin mukaan esillä on Kreikan lisäksi yhä huolestuttavammaksi muuttunut Italian tilanne.
Kokoukseen osallistuvat tiettävästi ainakin Euroopan keskuspankin EKP:n johtaja Jean–Claude Trichet, EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, talouskomissaari Olli Rehn sekä euroryhmän johtaja Jean–Claude Juncker.
Reuters luonnehti tapaamista "hätäkokoukseksi", Van Rompuyn tiedottajan mukaan kyse on lähinnä koordinoinnista.
Talouskriisi on maanantaina pöydällä Brysselissä myös euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa, johon Suomesta osallistuu ensimmäistä kertaa Jutta Urpilainen (sd.).

Mikko Lund

torstai 14. heinäkuuta 2011

Voiko Suomi jättää euron? Sailas: Puolueilta meni pupu pöksyyn

Väyrysen ehdotus synnyttää keskustelua. Iltalehti osallistuu keskusteluun ja kysyy, voidaanko eurosta luopua.
 Väyrynen ehdotti, että meidän tulisi irrottautua euroalueesta ja valita rahayksiköksi markka.


ILTALEHTI: Pääkirjoittaja pohtii: Voiko Suomi jättää euron?


Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen taistelema päänavaus luototukselle mahdollisesti saatavista takauksista on pieni askel kohti järkevää taloudenpitoa. On hyvä, jos tällainen periaate hyväksytään. Sillä voidaan ehkä ostaa aikaa Kreikan auttamiselle Suomessa.
Kuin vastauksena puoluetoverinsa Olli Rehnin manaamaan järjestelmäkriisiin tohtori Paavo Väyrynen esittää, miten koko ongelma tulisi meidän osaltamme ratkaista. Meidän tulisi irrottautua euroalueesta ja ottaa rahayksiköksi Suomen markka. Sen rinnalla voisi käyttää myös euroa.
Eurosta eroamiseen riittää Väyrysen mielestä sama menettelytapa, jolla siihen liityttiin. Siihen tarvitaan vain hallituksen tiedonanto, jonka eduskunnan enemmistö hyväksyy.
Nähtäväksi jää muuttuuko Kreikan tilanne kenties piankin sellaiseksi, puheenjohtaja Mari Kiviniemen aiempaa lausuntoa mukaellen, että keskusta alkaa ajaa Suomea irti eurosta yhdessä perussuomalaisen kanssa. Suomalaisten enemmistö on tähän saakka kannattanut eurossa pysymistä.
Euron yhä vain syvenevä kriisi vaatii, että kaikki vaihtoehdot vedetään keskusteluun. Eikä sekään riitä. On myös aktiivisesti varauduttava suuria muutoksia vaativiin päätöksiin.



Sailas: Puolueilta on mennyt pupu pöksyyn

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mielestä uuden hallituksen puolueilla ei ole ollut kanttia tarttua riittävän jämäkästi työurien pidentämiseen.
Sailas sanoo, että puolueilta meni pupu pöksyyn jo vaalikampanjan aikana, eikä kukaan uskaltanut todeta suoraan, että vanhuuseläkkeen alaikärajaa pitää nostaa.
Porissa SuomiAreenassa puhunut Sailas pitää edelleen eläkeiän nostoa ainoana keinona pidentää suomalaisten työssäoloaikaa. Hänen mukaansa keskustelu työurien pidentämisestä voitaisiin lopettaa heti kymmeneksi vuodeksi, jos päätös eläkeiän nostosta 65 vuoteen tehtäisiin nyt

Että silleen, sano: Kansa yllättää!
Kysely: Kansa haluaa tiukempaa talouspolitiikkaa
·          
Lähes puolet suomalaisista haluaa julkiset tulot ja menot tasapainoon lähimpien neljän vuoden aikana. Tämä selviää Suomen Yrittäjien teettämästä kyselystä.
Kyselyn mukaan kansa leikkaisi valtion palkkamenoja, kehitysapua ja puolustusmenoja. Lisäksi osinko-, tupakka- ja alkoholiveroja ollaan valmiita korottamaan.
Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi viime kuun puolivälissä lähes 1 400 suomalaista.


Isokallio: Velkaantuminen on ongelma

Isokallio kirjoittaa Iltalehdessä velkaantumisesta. Näin Isokallio:

Toiset sanovat, ettei velkaantuminen ole ongelma. Minun mielestäni se on. Valtion velan korot ovat vuosittain hieman alle neljä miljardia euroa. Sen verran valtio kerää joka vuosi veronmaksajilta ja lähettää rahat ulkomaille. Korkorahoilla ei siis hoideta Suomen, vaan jonkun muun maan hyvinvointia. Jotta summa asettautuisi raameihin, ilman velanhoidon kustannuksia kaikki Suomen eläkeläiset voitaisiin vapauttaa veronmaksusta. Tai jokaiselle suomalaiselle palkansaajalle voitaisiin tarjota verovapaus tuloveroista joka viides vuosi.
Hallituspuolueet, demarit etunenässä ilmoittivat, ettei julkisen sektorin menoja voida karsia niin paljon, että edes velkaantumisen kasvu pysähtyisi. Minun mielestäni karsimisvaraa löytyy helposti enemmänkin. Sen sijaan, että jokainen uusi ministeri käyttää aikaansa keksimällä uusia maksuja kansalaisille, he voisivat käyttää älynsä ja tarmonsa perkaamalla vastuualueidensa budjetteihin vuosien varrella kerääntyneitä turhia menoja.
Jotta työ helpottuisi, annan neuvon. Jokainen ministeri voisi pyytää kansliapäällikköään esittelemän budjettinsa seuraavalla jaolla:
1) Todellisten, välttämättömien peruspalvelujen tuottaminen.
2) Mukavien, muttei välttämättömien palvelujen tuottaminen.
3) Kivojen palvelujen tuottaminen erikoisryhmille, jotka tulisivat toimeen ilmankin.
4) Tarpeettomien palvelujen tuottaminen, joita tuotetaan vain siksi, että niiden tuottamista varten on olemassa joku organisaatio.
5) Suorat tulosiirrot aktiiviväestöltä passiiviväestölle.
6) Tarpeettomien harrasteiden tukeminen aktiiviväestöltä kerätyillä rahoilla.
Kun tuo jako on ministerin pöydällä, niin muuta ei tarvita kuin punakynä. Jos sellaisia, niin kuin ulkopuolisesta tuntuu, ei ole valtionhallinnossa, lupaan kustantaa punakynän jokaiselle ministerille.
Jos ministerit vielä pitäisivät mielessä, että hyvinvointivaltion tarkoituksena ei ole tarjota kaikille kaikkea, vaan tarjota perusturva niille, jotka eivät omin voimin kykene asioistaan huolehtimaan, silloin valtion velka lähtisi jo huomenna laskuun.
Jos paisutamme hyvinvointivaltion käsitettä kattamaan kaiken kaikille, se tappaa hyvinvointivaltion nopeammin kuin rosvokapitalismi. Sellaistakin ajatusta kannattaisi harkita, että jos puhutaan minimipalkasta, pitäisi uskaltaa puhua myös maksimietuisuuksista. Ja määritellä niiden suhde niin, että minimipalkalla töitä tekevän elintaso on aina maksiminetuisuuksia nauttivaa korkeampi. Muuten ei nuoriso ymmärrä, miksi töihin pitäisi mennä.
 

Keskusjärjestöjen tulisi yhdistyä

Vajaan 40 prosentin mielestä työntekijäpuolen keskusjärjestöissä tulisi tapahtua fuusioita. Eniten yhdistymisten puolella ovat kokoomuksen ja SDP:n kannattajat. Tämä selviää Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn tutkimuksesta, joka julkistettiin keskiviikkona SuomiAreenalla Porissa.
Jos työntekijäpuolen keskusjärjestöissä tapahtuisi fuusioita, paras vaihtoehto olisi STTK:n ja SAK:n yhdistyminen. Tätä mieltä on 28 prosenttia suomalaisista.
Lähes yhtä paljon kannatusta eli 24 prosenttia saa myös STTK:n ja Akavan yhdistyminen. SAK:n ja Akavan yhdistymistä pitää luontaisena vain 5 prosenttia kansalaisista.
TNS Gallupin toteuttamaan tutkimukseen haastateltiin lähes 5 000 suomalaista.
Puoluetausta jakaa mielipiteitä
Mielipiteissä keskusjärjestöjen fuusioitumisesta on puoluekohtaisia eroja. STTK:n ja SAK:n yhdistyminen saa eniten tukea SDP:n kannattajilta, vähiten puolestaan keskustan sekä vihreiden kannattajilta.
STTK:n ja Akavan yhdistelmä saa eniten kannatusta kokoomuksen kannattajilta ja vähiten perussuomalaisten leiristä.
Työntekijäpuolen keskusjärjestöjen parissa tapahtuvia yhdistymisiä pitää tarpeellisena kaikkiaan 36 prosenttia suomalaisista. Yhdistymisiä vastustaa 26 prosenttia vastaajista. Peräti 39 totesi, ettei tiedä, miten asiassa tulisi toimia.
Keskusjärjestöjen yhdistymisien puolella on lähes puolet kokoomuksen ja SDP:n kannattajista, mutta vain noin kolmannes vasemmiston ja vihreiden äänestäjistä.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, pitäisikö Suomessa palata takaisin keskusjärjestövetoisiin perinteisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin (tupo) nykyisten liittokohtaisten neuvottelukierrosten sijaan.
Tupon paluu saa enemmän kannatusta
Tupojen uudelleensynnyttämistä kannattaa 39 prosenttia vastaajista ja vastustaa 30 prosenttia. Noin kolmannes ei osannut sanoa kantaansa.
Puoluekohtaisesti eniten paluuta tupoihin kannattavat demarien (68 prosenttia) ja vasemmiston (63 prosenttia) äänestäjät, vähiten puolestaan kokoomuksen ja vihreiden kannattajat (29 prosenttia). Perussuomalaisten kannattajista 46 prosenttia ottaisi tupot uudelleen käyttöön.


Kolmannes nuorista ylittää tilinsä


Kolmannes nuorista suomalaisaikuisista ylittää tilinsä ainakin kerran vuodessa. Pohjoismaisittain suomalaisnuorten tilanne on kuitenkin hyvä – esimerkiksi norjalaisista tili ylittyy lähes 40 prosentilla.
Sampo-pankin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa joka kuukausi tili ylittyy seitsemällä prosentilla 18–27-vuotiaista.
Suomalaisnuoret hoitavat pankkiasiansa nykyään pääosin verkossa. Ainoastaan neljä prosenttia käyttää muita laskunmaksutapoja.
Vain puolet nuorista koki saaneensa koulusta riittävästi valmiuksia taloutensa hoitamiseen.
Tutkimukseen haastateltiin 3 000 nuorta aikuista Pohjoismaissa ja Irlannissa. 

Mikko Lund