Paljonko verorahoilla saa?
Tutkimuksen "Paljonko verorahoilla saa?" tekivät Helsingin yliopistossa professori Heikki A. Loikkanen ja erikoistutkija Ilkka Susiluoto. Tutkimuksen rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Tutkimus kattaa kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen peruspalvelutarjonnan vuosina 1994-2002. Tutkimuksessa arvioitiin kuntien voimavarojen käytön tehokkuutta tarkastelemalla peruspalvelusektoreiden nettokäyttömenoja ja suoritteina näiden palvelujen määrätietoja. Kuntia arvioitiin monituotekonsernin tapaan.
Tutkimuksessa on mukana 353 kuntaa. Alle kahdentuhannen asukkaan kunnat, Ahvenanmaa sekä kuntaliitoksen kohteena olleet kunnat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Kustannustehokkuuteen vaikuttavat tutkimuksen mukaan seuraavat tekijät:
- Paikallinen kustannustaso. Siellä missä ovat korkeimmat palkat, ovat yleensä myös korkeimmat vuokrat.
- Väestön korkea koulutustaso lisää tuottavuutta ja parantaa kustannustehokkuutta.
- Kuntatyöntekijöiden ikärakenne: 35-49-vuotiaiden ryhmä on muita ikäryhmiä tehokkaampi.
- Yhdyskuntarakenteen tiiviys ratkaisee, kuinka tehokkaan palveluverkoston voi rakentaa.
- Väkiluvun kasvaessa tehokkuus laskee. Suurilla kunnilla on monipuolinen palveluvalikoima, mikä heikentää tehokkuutta. Palveluyksiköiden runsas määrä voi johtaa byrokratisoitumiseen. On helpompi pyrkiä tehokkuuteen, kun on vain harvoja tuotteita.
- Palvelujen osto yksityisiltä yrityksiltä parantaa tehokkuutta. Sen sijaan osto muilta kunnilta tai kuntayhtymiltä näyttäisi olevan omaa tuotantoa tehottomampaa. Tämä ei kuitenkaan ole varmaa, sillä itse tuotetut ja kuntayhtymien tuottamat palvelut eivät ole välttämättä vertailukelpoisia.
- Syrjäinen sijainti on selvimpiä tehokkuutta alentavia tekijöitä.
- Runsaat valtionosuudet heikensivät tehokkuutta tarkastelujakson alkuvuosina, jolloin valtionosuudet olivat vielä sektorikohtaisia.
- Työttömyysasteen kasvaessa tehokkuus heikkenee. Mitä enemmän on ongelmatapauksia, sitä enemmän kuluu voimavaroja.
Tutkimus kattaa kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen peruspalvelutarjonnan vuosina 1994-2002. Tutkimuksessa arvioitiin kuntien voimavarojen käytön tehokkuutta tarkastelemalla peruspalvelusektoreiden nettokäyttömenoja ja suoritteina näiden palvelujen määrätietoja. Kuntia arvioitiin monituotekonsernin tapaan.
Tutkimuksessa on mukana 353 kuntaa. Alle kahdentuhannen asukkaan kunnat, Ahvenanmaa sekä kuntaliitoksen kohteena olleet kunnat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Kustannustehokkuuteen vaikuttavat tutkimuksen mukaan seuraavat tekijät:
- Paikallinen kustannustaso. Siellä missä ovat korkeimmat palkat, ovat yleensä myös korkeimmat vuokrat.
- Väestön korkea koulutustaso lisää tuottavuutta ja parantaa kustannustehokkuutta.
- Kuntatyöntekijöiden ikärakenne: 35-49-vuotiaiden ryhmä on muita ikäryhmiä tehokkaampi.
- Yhdyskuntarakenteen tiiviys ratkaisee, kuinka tehokkaan palveluverkoston voi rakentaa.
- Väkiluvun kasvaessa tehokkuus laskee. Suurilla kunnilla on monipuolinen palveluvalikoima, mikä heikentää tehokkuutta. Palveluyksiköiden runsas määrä voi johtaa byrokratisoitumiseen. On helpompi pyrkiä tehokkuuteen, kun on vain harvoja tuotteita.
- Palvelujen osto yksityisiltä yrityksiltä parantaa tehokkuutta. Sen sijaan osto muilta kunnilta tai kuntayhtymiltä näyttäisi olevan omaa tuotantoa tehottomampaa. Tämä ei kuitenkaan ole varmaa, sillä itse tuotetut ja kuntayhtymien tuottamat palvelut eivät ole välttämättä vertailukelpoisia.
- Syrjäinen sijainti on selvimpiä tehokkuutta alentavia tekijöitä.
- Runsaat valtionosuudet heikensivät tehokkuutta tarkastelujakson alkuvuosina, jolloin valtionosuudet olivat vielä sektorikohtaisia.
- Työttömyysasteen kasvaessa tehokkuus heikkenee. Mitä enemmän on ongelmatapauksia, sitä enemmän kuluu voimavaroja.
Tutkimus ei käy perusteeksi siitä, että suuret kunnat ja kuntaliitokset eivät kannattaisi. Päinvastoin. Tässä tutkimuksessa ei ole tutkittu kuntaliitoksia. Mutta tämä ja moni muukin tutkimus antaa aiheen kiinnittää kuntaliitoksiin erityistä huomiota.
Yleistä kustannussäästöä ei saada vain laittamalla kunnat yhteen. Kustannussäästöjen aikaansaamiseksi pitää asettaa selkeäksi tavoitteeksi taitava yhdistäminen, jossa tavoitellaan kustannussäästöjä. Tällöin metsästetään niitä asioita, joilla kustannuksia voidaan vähentää.
Se on mahdollista.
Suurimmat säästöt voidaan saavuttaa henkilöstöstä, tiloista ja organisointitavoista.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti