Skinnari:Meidän on nyt ajettava Suomen etua

Skinnari: Meidän on nyt ajatettava Suomen etua

Kansanedustaja Jouko Skinnari (sd) kannattaa Urpilaisen ehdotusta Kreikan omaisuuden yhtiöittämisestä lainojen vakuudeksi.

Skinnari ei  usko, että lisää rahaa sinne tänne kylvämällä Kreikka nousee jaloilleen.

Saksalaiset, ranskalaiset, kreikkalaiset ja muut pankit ja rahoituslaitokset pelastunevat, mutta Kreikan valtio ja tavallinen kansa kokee kovia. Mistä ja missä ajassa löytyy se uusi taloudellinen menestys, joka nostaisi Kreikan. Menee aikaa, että Kreikka pystyy saamaan normaalisti lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Koska Kreikka alkaisi maksaa takaisin velkojaan?

Skinnarin mukaan säästöpankkikriisi maksoi Suomen valtiolle 52 miljardia markkaa, josta korkojen osuus oli 17 miljardia. Suomen lainat ja takaukset  eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen pankkikriisiin ja pankkien sijoitusvaltioiden kriiseihin ovat jo nyt huomattavasti suuremmat kuin Suomen oma kriisi. Eurorahastojen lisäksi Suomelle lankeavat Euroopan Keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n osuudet.

Skinnari kertoo vaatineensa Kreikan valtion omaisuutta pantiksi lainoille jo vuosi sitten

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajana   Jouko Skinnari  vaati 8.5. 2010  sekä 12.5. ja 19.5. kannanotoissa ja puheissaan eduskunnassa Kreikan valtion omaisuutta pantiksi lainoille. On hyvä, että nyt viimein Euroopan Unionin euromaissa on vakavasti herätty tähän luonnolliseen asiaan.

Eihän kukaan tervejärkinen anna lainaa, ellei saa vakuuksia. Sama koskee takauksien antamista. Euroopan keskuspankki EKP tai pankkikriisin keskeiset toimijat Euroopassa saksalaiset, ranskalaiset, brittiläiset ja muutkin pankit ovat aina vaatineet vakuudet. Nyt nämä itsestäänselvyydet tulevat SDP:n vaatimuksina euromaidenkin ehdoiksi antaessaan lainaa tai takauksia.

Helsingin Sanomat antaa tunnustusta valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle (sd)

Helsingin Sanomat kirjoitti eilen pääkirjoituksessa seuraavaa:

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen tekee historiaa. Hän puhkaisi Suomen julkisen hallinnon viimeisiä lasikattoja, kun hänestä tuli valtiovarainministeri. Hän tekee historiaa myös siinä suhteessa, että hän ottaa virkansa vastaan taloudellisesti ehkä epävarmemmissa oloissa kuin kukaan hänen rauhanajan edeltäjistään.

Kansainvälistä taloutta uhkaa hämmästyttävä ja pöyristyttävä poliittinen umpikuja Yhdysvalloissa, kun republikaanit kieltäytyvät antamasta aiemmin rutiiniluonteisesti myönnettyä lupaa ylittää laissa säädetty liittovaltion velkaraja. Jollei velkakaton ylittämisestä päästä pian sopimukseen, Yhdysvallat uhkaa ajautua tilanteeseen, jossa liittovaltio ei pysty vastaamaan kaikista sitoumuksistaan. Luokituslaitos Standard & Poor's on varoittanut, että silloin edessä saattaa olla Yhdysvaltain valtionlainojen luokituksen romahtaminen, ja sen vaikutukset maailmantaloudelle olisivat arvaamattomat.

Euroopan talousnäkymiä synkentävät vaikeuksiin ajautuneiden euromaiden velkakriisit, joiden pelätään pahenevan ja leviävän muihin maihin. Suurimmassa tartuntavaarassa ovat suuret kansantaloudet Espanja ja Italia.

Suomen rooli tässä kriisissä on noussut keskipisteeseen, kun uusi hallitus on sosiaalidemokraattien vaatimuksesta linjannut, että Suomi ei enää osallistu uusiin pelastuspaketteihin ilman vakuuksia. Tämän vaatimuksen takana on pelko siitä, että suomalaisten veronmaksajien rahoja heitetään hukkaan, ja närkästys siitä, että eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla pelastetaan velkamaita lainoittaneet sijoittajat tappiolta.

Luottoluokittajien luotettavuus alkoi horjua

Demari 8.7. kertoi, että luottoluokittajien luotettavuus on kyseenalaistettu mm. Jutta Urpilaisen, Euroopan komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson ja Saksan liittokansleri Angela Merkelin toimesta.

Aktian pääekonomistin Timo Tyrväinen pitää laitosten luotettavuuden kyseenalaistamista perusteltuna, koska ne eivät painaneet hälytysnappia siinä vaiheessa, kun niiden olisi pitänyt. 

Riskien aliarvioinnista luottoluokituslaitokset ovat siirtyneet nyt toiseen ääripäähän. Hän uskoo, että ylikorostaminen voi vaikeuttaa talouskriisin hoitamista.

Tyrväinen muistuttaa, että tähän asti EU- maiden toiminta on tukenut sitä odotusta, että kriisi pystytään hoitamaan. Nyt sen sijaan luottoluokituslaitosten Portugalista esittämät arviot voivat hankaloittaa tilannetta. Saattaa olla, että ne tekevät omilla toimillaan mahdottomaksi sen, että asiat oikenevat pehmeästi.

Talousjärjestö OECD liittyi luottoluokitusyhtiöiden arvostelijoihin. Luottoluokittajat pahentavat euroalueen kriisiä luomalla "itseään toteuttavia profetioita", sanoo OECD:n pääekonomisti italialaisen Stampa- sanomalehden haastattelussa.

 Lopuksi vähän kevennystä.

Linnareissu

Iltalehden pakinoitsija Pikkutakki riemuitsi kokoomuslaisten mukana jättipotista

Ensin nousi Jyrki Katainen pääministeriksi. Ja nyt ovat Sauli Niinistö ja Ilkka Kanerva molemmat ehdolla linnaan!

Niinistöä ajetaan presidentinlinnaan vähintään kuudeksi vuodeksi. Kanervalle syyttäjä vaatii vähintään kahta vuotta vankeutta.
Linnahankkeita yhdistää sekin, että molemmissa on mukana liikemies Arto Merisalo. Hän tukee Niinistöä presidentiksi ja saman miehen tuen takia uhkaa Kanervaakin linnareissu.

Kansanluonteissa on totisesti suuri ero, arvioi  Pikkutakki. Siinä missä suomalaisia hyveitä ovat rehellisyys ja huumorintaju, kreikkalaiset näyttävät epärehellisiltä ja yrmeiltä.
Suomalainen ajattelee nytkin, että rehellisyys maan perii. Kataisen hallitus aikoo ilmeisesti periä Kreikasta pari saarta ja Akropolis-kukkulan. Suomi vaatii vakuuksia uudelle Kreikka-tuelle.
Sikäläinen käsitys vakuudesta saattaa tosin olla hiukan erilainen. Jokainen Kreikassa lomalla käynyt tietää Pikkutakin mukaan, millainen takuu kreikkalaisilla vöillä ja matkamuistoilla on. Se päättyy, kun ostaja nousee lentokenttäbusiin.

 Mikko Lund