perjantai 21. kesäkuuta 2013

Kalmun osayleiskaavasta valitetaan

Kalmun osayleiskaavasta valitetaan



Kaupunginvaltuutettu Mikko Lund (sd)  ja  15 pääasiassa kalmulaista kiinteistönomistajaa   eivät tyydy Hämeenlinnan hallinto- oikeuden  päätökseen Kalmun kaavasta. He  jatkavat valitusta Korkeimpaan hallinto- oikeuteen.Hämeenlinnan hallinto-oikeus  selvitti asiaa puolitoista vuotta eikä nähnyt mitään lainvastaisuutta. Valituksen käsittely  Korkeimmassa hallinto- oikeudessa voi kestää toiset kaksi vuotta. Valittajien mielestä  suurimpana syynä valitukseen on, että  Hämeenlinnan hallinto- oikeus ei  perustellut riittävästi päätöstään. Riihimäen kaupungin Kalmun osayleiskaavapäätös on lain vastainen eikä kaupunki ole tehnyt siihen riittäviä tutkimuksia. Yksilöidyt ja riittävät syyt valitukseen ja Hämeenlinnan hallinto- oikeuden ja Kalmun osayleiskaavapäätöksen kumoamiseen ovat olemassa.


Perustelujen puute on lainvastaista


Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Hämeenlinnan hallinto- oikeus toteaa, että kasvusuuntavertailu on kaavoitukseen liittyvää selvittämistä, johon ei erikseen sovelleta kaavoitusmenettelyä koskevia vuorovaikutussäännöksiä. Hallinto- oikeus ei perustele asiaa mitenkään. Kasvusuuntavertailu on ratkaissut  kaavoituksen suuntaamisen vanhentuneen yleiskaava-alueen  laajentamiseen ja suuntaamiseen Kalmuun. Sen takia kaavoituksen vuorovaikutussäädöksiä  olisi pitänyt noudattaa. Hallinto- oikeuden lähtökohta perustelemattomana  loukkaa kansalaisten osallisuutta koskevia  perusoikeuksia.

Hallinto- oikeus toteaa selvitykset Kalmusta riittäviksi. Hallinto- oikeus toteaa, että alueiden käytön yksityiskohtainen suunnittelu  ja rakentaminen sekä mahdollisten haittojen selvittäminen ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Nyt hallinto- oikeus antaa päätöksen  Kalmun osayleiskaavaan liittyviin valituksiin sekä siirtää “ongelmien “ käsittelyn asemakaavoitukseen. Hallinto- oikeus ei perustele riittävästi kannanottoaan. Jo osayleiskaavan tulee noudattaa Suomen lakeja, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä sekä EU- direktiivejä.

Hämeenlinnan hallinto- oikeus toteaa, että Kalmun kaavassa on “riittävästi huomioitu luonnonarvojen ja maisema- arvojen suojelu”. “Osayleiskaava ei ole lainvastainen sen vuoksi. että rakentamisen alle jää joitakin yksittäisiä, jopa tärkeitä elinympäristöjä tai osa vanhojen metsien kokonaisuutta”, toteaa HO. HO ei lausu kantansa tueksi yhtään lain kohtaa eikä esitä ymmärrettävää asiaperustetta.


Lainvastaisuus   konkreettista


Riihimäen kaupunki on tiedottanut  Kalmun osayleiskaavasta. Mutta Riihimäen kaupunki ei ole tiedottanut kaavoituksen lähtökohdista. Kaavoituksen lähtökohtia ja sen suuntautumista  kaupunki selvitti  kasvusuuntavertailussa, jonka pohjalta kaavoitus suunnattiin kolmen vaihtoehdon pohjalta Kalmuun. Perusteena oli yksin kaupungin maanomistusolot.

Kaupunki ei järjestänyt asiasta maanomistajien ja kaupunkilaisten kuulemista. Kaupunki käynnisti osayleiskaavan laatimisen Kalmuun, vaikka yleiskaava oli vanhentunut ja kaipasi kipeästi uudistamista.

Kaupunki harjoitti  näin väärää politiikkaa, joka on ainakin lain tarkoituksen ja kirjaimenkin vastaista, vaikka hallinto- oikeus ei nähnyt  mitään lainvastaisuutta.

Kasvusuuntavertailusta olisi tullut kuulla kaupunkilaisia maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n ja 6 §:n ja 8. luvun mukaan. Kasvusuuntavertailu on ollut Kalmun osayleiskaavatyön perusta. Se ratkaisi voimassa olevasta  yleiskaavasta poiketen, mihin kaavoitus ja rakentaminen Riihimäellä suunnataan.

Kasvuuuntavertailu on osa yleiskaavan laatimisen prosessia ja siksi vuorovaikutteisen kaavoitusprosessin keskeisin dokumentti. Se olisi tullut saattaa julkisesti nähtäville ja antaa kaupunkilaisille ja kaavaosallisille tilaisuus muistutuksiin.

Kasvusuuntavertailu asiallisesti määrittää  kaupunkisuunnittelun lähtökohdat  ja koko kaupunkirakenteen. Siihen sisältyvien selvitysten puutteet vaikuttavat peruttamattomasti pitkälle tulevaisuuteen. Tämän valituksen aikana vireille saatetulla kaupungin yleiskaavaprosessissa on meneillään lain määrittelemien maankäytöllisten selvitysten ja tutkimusten vaihe. Ne selvitykset vasta tulevat määrittelemään asiallisesti kaupunkirakenteen kehittämisen suunnan ja nykyisen kaava-alueen tiivistämisen mahdollisuudet. Kuntalaisilla on sen yhteydessä tilaisuus vastavuoroiseen vaikuttamiseen. Kasvusuuntavertailun tietoperusta on tässä suhteessa ollut kovin puutteellinen ja sen perusteella osayleiskaava lainvoimaiseksi tultuaan ohjaa vireille saatettua yleiskaavan tarkistusta perusteettomasti eikä siihen enää ole mahdollisuutta kuntalaisilla ja kaavaosallisilla vaikuttaa.



Selvitykset riittämättömiä


Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 § edellyttää vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa.Kaupunki on laiminlyönyt lähteiden selvittämisen, kaupunki ei ole tehnyt radon mittauksia eikä selvittänyt  sähkölinjan vaikutuksia. Kaupunki ei ole selvittänyt melua, liito- oravaa eikä huomioinut sen elinympäristön säilyttämistä.


Maanomistajille aiheutuva kohtuuton haitta


Riihimäen kaupunki ei ole ottanut  huomioon Kalmun kaavoituksen yhteydessä maanomistajien huomautuksia ja muistutuksia , vaan heille on aiheutettu suorastaan haittaa maanomistajina.Samalla linjalla jatkaa Hämeenlinnan hallinto- oikeus, joka siunaa Riihimäen kaupungin kyseenalaisen hallintotoiminnan. Kaupunki on pelotellut ja uhkaillut maanomistajia pakkolunastuksella. Hyvin monen maanomistajan mukaan osayleiskaava aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa, kun maanviljelyn harjoittamisen edellytykset vaarantuvat  tai suorastaan estyvät. Tässä viittaamme yhden maanomistajan  selvitykseen, jossa 2/3 osaa maa-alasta joutuu  kaavan alle. Toisella maanomistajalla vain puolet jää omaan käyttöön ja elinkeinon harjoittaminen estyy. Heille aiheutuu kaavasta kohtuutonta haittaa ja kaavaa tulee tältäkin osin kumota.



Mikko Lund

Ps. Minä  toivotan kaikille oikein hyvää keskikesän juhlaa ja juhannusta! Minä otan kesäloman ja palaan näille sivuille syksyllä. Luen ja kuntoilen. 






keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Riihimäen talouskäsitykset metsän puolelta

Riihimäen talouskäsitykset metsän puolelta
 
 
Olen aika ajoin ihmetellyt sitä, että kaupungin johtavat virka- ja luottamushenkilöt jakavat yhteisen näkemyksen taloustilanteesta. Sen pohjana on “mielikuva”, että kaupungin talous ei ole heikko ja Riihimäellä menee hyvin.  Jatkuva väärien mielikuvien luominen ja taloustilanteen kaunistelu on edesvastuutonta ja tuomittavaa, kuten  Hämeenlinnan hallinto- oikeus ja Korkein hallinto- oikeus ovat ratkaisuissaan todenneet.
 
Riihimäen kaupungin taloutta ei ole saatu tasapainoon, vaikka julkilausutusti tavoitteena on ollut tasapainottaminen. Koko viime valtuustokausi puhuttiin tasapainottamisesta. Velkaantuminen lisääntyi.
Vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan kaupungin velka oli n. 57 miljoonaa ja n. 2000 euroa/ asukas. Vuoden 2012 tilinpäätös kertoo lainakannaksi 102 miljoonaa ja n. 3500 euroa / asukas. Kaupunginhallitus,  joka keskeisesti vastaa kaupungin  talouden hoidosta, ei ole pystynyt  tasapainottamiseen ja velkaantumisen pysäyttämiseen.
 
Kaupunki kantaa kestämätöntä velkalastia 15. eniten velkaantuneen kunnan joukossa. Kaupunki on vahvasti matkalla kriisikunnaksi. Ensimmäiseksi heikkenee tulot, maan hallitus on päättänyt kuntien valtionosuuksien vähentämisestä. Verotulot vähenevät taloustaantuman johdosta. Tähän kunnan on pakko reagoida ottamalla lisää velkaa. Kun lainanotto kasvaa, omavaraisuusaste heikkenee. Se kiihdyttää alijäämän kertymistä. Kun alijäämää ja velkaa kertyy riittävästi, kunta on kriisikunta.
 
Riihimäki ei ole kyennyt tarvittavaan uudelleenarviointiin. Virka- ja luottamushenkilöt ovat jämähtäneet oman erinomaisuutensa vangiksi. Kuntauudistus olisi ollut mahdollisuus, mutta ajelehtiminen ilman omaa tahtoa ei mahdollista parasta tulosta. Hausjärven ja Lopen kimppa ei paranna taloutta. Erikoissairaanhoidon ongelmat eivät hoidu Hämeenlinnan kaupungin johdolla. Hämeenlinnan sairaanhoitopiirin alijäämät ovat nousemassa 24 miljoonaan eikä siltä linjalta löydy ratkaisua. Erikoissairaanhoidon tulisi suuntautua yhteistyöhön Hyvinkään sairaalan ja Hussin kanssa.
 
Mikko Lund
 
 
 

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Kunnille tulee asettaa velkakatto

Kunnille tulee asettaa velkakatto
 
 
Kuntien velkaantuminen on niin vakava asia, että yhtään keinoa velkaantumisen pysäyttämiseksi ei tule torjua. Velat on aina maksettava. Ylivelkaantuminen johtaa investointikyvyttömyyteen ja talouden hallinnan menettämiseen. Ja kun nykypolvi ei kykene velkaa maksamaan, velka siirtyy tulevien  sukupolvien maksettavaksi. Meidän poliittiset  synnit siirtyvät  tulevien sukupolvien maksettavaksi.
 
Kunnallispolitiikan tulee olla suunnitelmallista ja kestävää.Tulojen ja menojen tasapaino on tavoiteltavaa. Velkaantumista ei pidä tieten tahtoen lisätä.  Investointipolitiikkaa voidaan harjoittaa vain vuosikatteen liikkumarajan puitteissa. Muuten edessä on jatkuva velkaantuminen.
 
Valtion tulisi asettaa kunnille  velkakatto ja riittävät sanktiot sen ylittämisestä, sillä kunnallishallinto ei näytä kykenevän kestävän politiikan harjoittamiseen. Kuntalain uudistamisen yhteydessä tulee säätää velkakatosta. Kuntien on vaikea itse päättää ja sopia riittävän vaikuttavista toimista talouden tasapainottamiseksi.
 
Esimerkiksi Riihimäellä puhuttiin koko viime valtuustokausi talouden tasapainottamisesta ja velkaantumisen pysäyttämisestä. Velkaantuminen on kuitenkin kasvanut  varsin tasaista vauhtia. Vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan kaupungin velka oli n. 57 miljoonaa ja n. 2000 euroa/ asukas. Vuoden 2012 tilinpäätös kertoo lainakannaksi 102 miljoonaa ja n. 3500 euroa / asukas. Kaupunginhallitus,  joka keskeisesti vastaa kaupungin  talouden hoidosta, ei ole pystynyt  tasapainottamiseen ja velkaantumisen pysäyttämiseen. Ja enpä usko tällaista ihmettä tapahtuvan Riihimäellä.
 
Virkamiehiä ja luottamushenkilöitä vastaan  pitäisi nostaa kanne edesvastuuttomasta ja huonosta  taloudenhoidosta, mutta siinä ongelma olisi todisteiden saamisessa ja esittämisessä. Poliisin ja oikeuslaitoksen ammattitaito ei myöskään riittäisi selvittämään näin erikoista kysymystä.
 
Luottomarginaalin ja takauskustannusten nousu on varmaa. Yhteisen varainhankinnan järjestelmän puskureita vaaditaan vahvistettavaksi EU:n pankkidirektiivillä! Vertailu lainamäärä suhteessa kuntien varsinaisiin tuloihin n. 32 miljardia  kertoo, että kuntien tehtäviä on pakko rahoittaa jatkossa velkaa velan päälle -menetelmällä ja lainakustannukset ovat nousupaineessa. Halvan rahan aika on päättymässä. Ja kunnat uhkaavat velkaantua edelleen.
 
Yksi ilmeinen syy  velkaantumiseen on se, että valtio on siirtänyt kunnille tehtäviä, mutta ei ole huolehtinut vastaavasta riittävistä valtionosuuksista. Valtiovarainministeriön tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan kunnilla oli viime vuonna jo 535 lakisääteistä tehtävää. Määrä on yli kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa. Enää ei voida ajatella, että lisätään valtionosuuksia. Valtion velka on lähes 100 miljardia ja tämänkin hallituksen aikana on velkaannuttu joka vuosi lisään.
 
Järkevää on käydä tehtävät läpi ja arvioida, mitä niistä voidaan jättää hoitamatta ja mitä siirtää pois muiden vastuulle.
 
 
 
Mikko Lund
 
 
 
 
 
 

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Poliisilla ei ole lupaa urkkia

 
Sivistysvaltiossa jokaisella ihmisellä on oikeus yksityisyyteen ja fyysiseen koskemattomuuteen. Niitä voi loukata  vain hyvin merkittävistä syistä. Esimerkiksi muiden ihmisten ja koko yhteiskunnan turvallisuus on ollut tällainen vahva perustelu puuttumiseen tai loukkaamiseen.
Suomessa poliisi on käyttänyt asetta hyvin harvoin. Tilanteet ovat vaatineet kuitenkin  usein nopeita päätöksiä eikä riskeiltä ole voinut välttyä. Aseen käyttö on ollut harkittua ja säänneltyä, kontrolliin perustuvaa. Ei poliisi Suomessa sentään summittaisesti ammu.
Nyt kohta kai joka toinen liikkuu tietoverkoissa. Siellä liikkuessa kannattaa myös olla varovainen ja harkita, mitä paljastaa itsestään ja perheestään. Syytä on muistaa, että sinne jää aina jälki. Sinusta saadaan monenlaista tietoa.
 
Ajan kuva ja paljastavaa on, että hiihtäjä Mika Myllylän kuolinsyyn tietojen laiton urkinta poliisin tietojärjestelmästä on ollut laajaa. 90 urkintaan osallistunutta poliisia tai muuta tullin tai rajavartioston palkkalistoilla ollutta henkilöä joutuu vastaamaan teostaan käräjäoikeudessa. Syyttäjän mukaan syyte on virkavelvollisuuden rikkominen ja henkilörekisteririkos, joista seuraa sakkoja. Syyteharkinnassa oli yli 150 tapausta Suomessa. Suurin osa on tunnustanut tekonsa. Emme kai odottaneet virkavallalta tällaista toimintaa.
 
Entä sitten muut  potilas- tai asiakastiedot, joita meistä laajasti  kerätään. Voiko nykyaikana enää kukaan olla turvassa tällaisen tietomäärän  joutuessa vääriin käsiin? Voiko järjestelmiin luottaa?
 
Entä sitten tämä  USA:n nettiurkinta? 
 
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen mukaan väitetyssä Yhdysvaltojen turvallisuuspalvelun harjoittamassa nettiurkinnassa on kysymys kansainvälisestä ongelmasta, jossa yksityisyyden suoja ja valtiollinen turvallisuus joutuvat vastakkain.
- Tilanteen selvittämisessä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja keskustelua pelisäännöistä. Kannatan eurooppalaisten tietosuojavaltuutettujen aloitetta selvittää asiaa yhdessä EU:n komission kanssa. On tärkeää että selvitetään tarkemmin millaisesta urkinnasta on kyse ja miten se vaikuttaa kansalaisten tietosuojaan, sanoo Viitanen.
- Ihmisten olisi voitava luottaa netissäkin viestinvälityksen yksityisyyteen, vaikka nettipalvelimesta vastaisi ulkomainen yhtiö, korostaa Viitanen.
Kyllä koskemattomuutemme suojaaminen on heikoissa käsissä.
 
Mikko Lund

 

 

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

RIIHIMÄKI HARJOITTAA LUOVAA KIRJANPITOA JA TARKLA HARHAUTTAA VALTUUTETTUJA

 
 
RIIHIMÄKI HARJOITTAA LUOVAA KIRJANPITOA JA TARKLA HARHAUTTAA VALTUUTETTUJA
 
 
 
 
Kirjanpito ja tilinpäätös on lainsäädännön, kuntalain ja kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositusten mukaan normeilla ohjattua toimintaa.Tilinpäätöksen tarkoitus on antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin taloudesta. Se ei ole vapaaharkintaista, sen tehtävä on toteuttaa valtuuston ja hallinnon tilivelvollisuus veronmaksajille. Sen on tavoitettava kaupunkilaisten luottamus ja uskottavuus kaupungin päätöksentekoon ja talouteen.
 
 
Riihimäellä tunnettua on monen vuoden aikana harjoitettu poistoilla kikkailu, rahoitettavan poistomenon sytemaattinen alentaminen - jopa lainvastaisesti kuten KHO on todennut. Siis omaisuuder kulumisen rahoitusta on laiminlyöty jatkuvasti ja horjutettu kaupungin rahoituksen tulevaa tasapainoa. Tässäkin tilinpäätöksessä on lainvoimaa vailla olevan valtuuston poistojärjestelmän muutosta koskevan päätöksen perusteella alennettu poistojen määrää lähes kolme miljoonaa  euroa verrattuna edelliseen vuoteen.
 
 
Uskomatonta ja suorastaan harhauttavaa sanataidetta on, miten Riihimäen  tarkastuslautakunta selitää asiaa: mustaa muutetaan valkoiseksi asian ymmärtämättömyyden avulla. Lautakunta kirjoitti arviointikertomuksessa: “Poistosuunnitelman muutos on tehty teknistaloudellisilla perusteilla ja  muutoksella on ollut vaikutusta tilikauden tulokseen. Kyseessä on kuitenkin kirjanpidollinen toimenpide, joka ei vaikuta toimintaan käytettävissä olevaan rahan määrään.” Selitys "kirjanpidollisesta toimenpiteestä, joka ei vaikuta toimintaan käytettävissä olevaan rahamäärään" on tietoista valtuuston harhauttamista. Yksinkertaisesti poisto on kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä rahoitettava meno - sitä pienentämällä "teknistaloudellisilla laskelmilla" tulosta manipuloidaan ja vaikutetaan siihen parantavasti - alijäämää supistetaan.
 
 
Menettely on hyvän kirjanpito- ja tilintakastustavan vastaista toimintaa. Siitä tarkastuslautakunnan olisi tullut lausua huomiotaan eikä peitellä. Tilinpäätöksen tulosta on tietoiseti manipuloitu eikä se ole laadittu normien eikä hyvän tilinpäätös- ja kirjanpitotavan mukaisesti. Tilnpäätös on lainvastainen siksikin, että minulle ei ollut toimitettu arviointikertomusta, sain sen vasta kokouksessa hallintopäälliköltä. Arviointikertomus on kuntalain edellyttämä perustavaa laatua oleva asiakirja valtuuston päättäessä vahvistaa tilinpäätös ja myöntää tili- ja vastuuvapaus tilivelvollisille.
 
 
Otin tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä esille ns. kauppias Vuorisen lupauksen rakentaa kävelytie kauppansa ja toimistonsa välille.
 
 
Riihimäen  kaupunginvaltuusto päätti   15.1.2007 § 7  Länsitien puistoalueen asemakaavan muutoksesta. Päätöksen mukaan aloite asemakaavan muuttamiseen on tullut Vuorinen & Vuorinen Oy:n taholta. Vuorinen & Vuorinen Oy esitti kirjeessään, että Länsitien Koirapuistoon muodostettaisiin noin 3 000 m²:n tontti, jolle voisi rakentaa noin 500 m²:n suuruisen varastorakennuksen K-market Vuorisen tarpeisiin sekä 57 pysäköintipaikkaa kaupan henkilökunnan pysäköintipaikaksi ja ruuhka-ajan tarpeisiin.
 
                     
Kunnallistekninen suunnitteluosasto laati alustavan
 luonnoksen kevyen liikenteen väylästä, joka olisi 
jalankulkijoiden turvallisuuden vuoksi rakennettava anotun
 kaavamuutoksen mukaisen tontin ja nykyisen myymälän
 väliselle alueelle. 
 
Väylän pituus olisi noin 100 m ja rakentamiskustannukset 
noin 20 000 euroa. Taisto Vuorinen lupautui 22.11.2005 
käydyssä keskustelussa vastaamaan
rakentamiskustannuksista. 
 Yrittäjä rakentaa kustannuksellaan puuttuvan 
kävelytieosuuden.
                     


1. Kaupunginvaltuuston päätös on laitettu täytäntöön 
 muuten, mutta kauppias Vuorinen & Vuoriselta ei ole 
edellytetty hänen lupaamansa kävelytien rakentamista,
 arvioitu kustannus 20 000 euroa .

2. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on jo yli 5 vuotta ja 
päätöstä ei ole laitettu täytäntöön. Lisäksi ihmettelyä 
herättää, että asiaa ei ole  mainittu minään vuonna 
saamisena kauppias Vuoriselta  Riihimäen kaupungin
 tilinpäätöksissä 2007- 2012.

3. Millä oikeudella Riihimäen kaupunki ei ole  laittanut 
päätöstä täytäntöön ja millä oikeudella saatava on jätetty 
merkitsemättä tilinpäätöksiin  vuosina 2007- 2012?

Tälläkään perusteella Riihimäen kaupungin tilinpäätös 2012 ei anna oikeaa kuvaa kaupungin taloudesta.
 
 
 
Totesin valtuustolle seuraavaa: Jatkuva valituskierre hallinto-oikeuteen ei edistä kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon uskottavuutta.  Siksi parasta olisi palauttaa tilinpäätös hallituksen ja tarklan uudelleen käsiteltäväksi. Tähän ei virkamiesuskoisten valtuutettujen selkä taipunut.
 
 
Valtuustossa oli esillä myös ensimmäinen vuoden 2013 osavuosikatsaus. Luvut osoittivat huonoa kehitystä. Ennusteen mukaan toimintamenot ylittyvät 1,5 miljoonaa euroa ja kasvavat 4,2 prosenttia edellisvuodesta. Verotulot uhkaavat alittua o,6 miljoonaa, Myös valtionosuudet tulevat alittumaan budjetoidusta.Kaupunginvaltuusto edellyttää, että hallintokunnat sopeuttavat toiminnan talousarvion menoraameihin. Osavuosikatsauksen valossa kaupunkilaisia uhkaa verojen korotukset.
 
 
 
Mikko Lund

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Yritykset muuttavat Baltiaan

Yritykset muuttavat Baltiaan
 
Olisiko asialle jotakin tehtävissä?
 
 
 
Suomen ongelmana on ollut yhä useammin yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn heikkous. Yritykset ovat äänestäneet jaloillaan ja muuttaneet maasta. Viro on naapurimaa, joka vetää yrityksiä. Parhaillaan 4000 suomalaisyritystä toimii  massa ja yhtä monta harkitsee toimintojen siirtämistä maahan. Monen  päätöksenteon taustana on laskelmat kilpailukyvystä: Kustannustaso Suomessa ja Virossa selittää ryntäyksen Viroon. Maan hallituskin on tiedostanut ongelman ja yrittää tehdä asiassa parhaansa. Paljon asiassa onkin tehtävää.
 
Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi kävi toukokuussa savolaisen yritysjoukon kanssa Baltiassa ja kertoo kokemuksistaan Savon Sanomissa. Muutama näkökohta häneltä. Huhtiniemi kirjoittaa:
 
 “Erityisesti silmään pistää Viron etumatka julkisen sektorin sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä.
Suomessa on omat sähköiset järjestelmänsä eri hallinnonaloille, maakunnille ja kunnille. Jokaisen viraston tarpeet ovat jostain syystä niin erityiset, että kaikille pitää kehittää ihan oma järjestelmänsä. Ne eivät luonnollisestikaan keskustele keskenään, jolloin samoja tietoja kootaan ja päivitetään eri paikoissa yhä uudelleen ja uudelleen.
Virossa sen sijaan kaikki julkisten toimijoiden hallussa oleva tieto on samassa järjestelmässä. Ihan riippumatta siitä, onko kyse terveydestä, koulutuksesta, luvista tai vaikka poliisiasioista, kaikki tieto on saatavilla yhden järjestelmän kautta.

Digitaalisesti hoituu myös äänestäminen, luonnollisesti mistä päin maailmaa tahansa. Samoin allekirjoitukset ovat sähköistyneet, mikä vapauttaa ihmiset hoitamaan asioitaan milloin vain, mistä vain.
Hienoa on myös asennoituminen tiedon omistajuuteen. Kaikki kansalaisesta koottu tieto on henkilökohtaisesti ja tietoturvallisesti saatavilla sähköisen ID-kortin kautta. Kukin voi itse valvoa, mitä tietoja hänestä on tallennettu, ketkä viranomaiset niitä tarkastelevat ja milloin.

Suomessa asia on kutakuinkin päinvastoin. Meistä jokaisesta kootut tiedot ovat lukuisten eri viranomaisten takana ja kansalaisen on erikseen pyydettävä pääsyä omiin tietoihinsa. Lähestymistapa on jokseenkin menneestä maailmasta.
On selvää, että tehokas ja kokonaisvaltainen sähköinen järjestelmä keventää julkisen sektorin hallintotaakkaa ja siten pienentää suoraan julkisen sektorin kustannuksia. Tämä lienee yksi konkreettisista ratkaisuista Viron kevyemmän verotuksen taustalla.

Virossa ja Latviassa huomiota kiinnittää ylipäänsä yhteiskunnan dynaamisuus. Molemmat maat sukelsivat vuonna 2009 syvälle. Sukellusta seurasi nopeasti isoja muutoksia ja maat palasivat hämmästyttävän ripeästi kasvu-uralle.
Kummankin verotusmalli on selkeä ja kevyt. Mallit kannustavat työntekoon ja yrittämiseen. Yrityksiä kannustetaan kasvuun.

Pari esimerkkiä:
Latviassa on tarjolla pienimmille mikroyrityksille 9 prosentin tasavero, joka maksetaan voiton sijaan yrityksen liikevaihdosta. Se pitää sisällään kattavasti yrityksen julkiset maksut, jopa työntekijöiden tuloveron. Vero maksetaan yhdelle tilille ja viranomaiset huolehtivat sen jyvittämisestä eri tahoille. Helppoa ja yksinkertaista.
Virossa puolestaan yhteisöveroa maksetaan vain jaetusta osingosta ja muusta voitonjaosta. Veroa ei makseta siitä osasta yrityksen voittoa, joka jätetään yritykseen. Malli kannustaa investointeihin ja ohjaa kasvun työpaikkoineen tehokkaasti maan sisälle.

Palkkataso herätti runsaasti mietteitä Baltian matkalla olleessa seurueessamme. Yksi mahdollinen johtopäätös on, että Baltiassa syntynyt kasvu on toistaiseksi vaurastuttanut harvoja, mutta asetelmat laajempaan hyvinvointiin ovat otolliset.
Suomessa sen sijaan useat nauttivat nykyisestä hyvinvoinnista. Asetelmat puolestaan ovat sen suuntaiset, että hyvinvoinnin taso ja laajuus ovat vaarassa laskea.
Herää kysymys, kuinka kestävällä pohjalla Suomen hyvinvointi pidemmällä tähtäimellä on. “

Olen kymmenen vuotta vetänyt  paikallista Viro- yhdistystä ja yhteistyötä. Jo viisi vuotta toiminta on suuntautunut Viron ohella Latviaan ja Liettuaan. Olemme mielenkiinnolla seuranneet näiden maiden voimakasta kehitystä. Kokemusteni pohjalta olen hyvin paljon Silja Huhtiniemen kanssa samaa mieltä.

Minulla ei ole Huhtiniemen johtopäätöksiin  mitään lisättävää! Olen sitä mieltä, että kysymyksiin pitäisi vain löytää vastaukset täällä Suomessa.

Mikko Lund



perjantai 7. kesäkuuta 2013

Riihimäen erikoissairaanhoidon ongelmia ei ratkaista Hämeenlinnassa

Riihimäen erikoissairaanhoidon ongelmia ei ratkaista Hämeenlinnassa

Kiitos Mikko Takalle (kok) tosiasiat tunnustavasta kirjoituksesta (AP 31.5. Sairaanhoitoa ihmisille vai kunnille?).  Tähän asti edustajat ovat keskittyneet mainostamaan Hämeenlinnan keksimiä Riihimäen sairaalapalveluihin kohdistuvia säästötoimia, jotka ovat toteutuneet sairaanhoitopiirin strategiassa ja Riihimäen sairaalan palvelutoiminnan alasajossa.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että asian pohdinnassa on edettävä pitemmälle ja syvemmälle kuin mihin Mikko Takala kirjoituksessaan pääsi. Nytkö vasta Riihimäen edustaja tiedostaa, miten syvissä veloissa olemme? Nyt vain sattuu olemaan siten, että  Hämeenlinnan ehdoilla riihimäkeläisten etuja ei voida puolustaa ja ratkaista.
Riihimäkeläiset kokevat erityistä tyytymättömyyttä sairaalapalveluiden tilaan. Taustana on ollut  Hämeenlinnan sairaanhoitopiirin  noin 15 miljoonan euron säästötarpeet, jotka ovat roimasti kasvamassa. Siitä seuraa säästöjä  niin pitkälle kuin silmä siintää eikä sairaanhoitopiirin strategian hyväksyminen tarkoita palvelujen parantumista.

Jos sairaanhoitopiirin taseisiin sisältyvä  alipudjetoinnin ongelma ratkaistaan jäsenkunnille lähetettävällä kertalaskuna, kaikista kunnista saadaan kerralla  kriisikuntia, tahdottiin sitä tai ei. Riihimäen kodalla ongelmasta tulee kaksinkertainen, kun  myös Riihimäen seudun terveyskeskuksen talous  kaipaa korjaamista.

Tosiasioiden edessä pitäisi hakea vaihtoehtoja. Olen toivonut  yhteistyön selvittämistä Hyvinkään terveyspalveluiden kanssa. Se on vaikea tehtävä. Asiassa pitäisi toimia ripeästi, muuten kysymyksen ratkaisevat   asukkaat. Ensi vuodesta alkaen voimme valita itse terveyspalvelut. Minä ja moni muu haemme palvelut  jatkossa Hyvinkäältä.

Ongelmien taustana on Hämeen maakunnan pienuus. Alueen kunnat eivät pysty ylläpitämään Hämeenlinnan keskussairaalaa.  Oikea lähtökohta on eroaminen Hämeen liitosta! Meidän riihimäkeläisten ei tule asettua Hämeenlinnan aisankannattajiksi. Hämeenlinna on ajanut sairaanhoitopiirin talouden kuralle ja käyttää  hallintoa leikkikaluna Forssaa ja Riihimäkeä vastaan. Tämän takia meidän on suuntauduttava Hyvinkäälle ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin palveluihin.

Olemme keskellä kuntauudistuksen ja sote- uudistuksen  sotkua. Hämeenlinnan ylimpänä strategisena tavoitteenaan on yrittää säilyttää keskussairaalaan perustuvan erikoissairaanhoidon nykytila kuralla olevasta taloudesta huolimatta. Vedotaan maakuntahenkeen ja ajetaan maakunnan muodostamista  Hämeenlinna- keskeiseksi sotealueeksi! Se eikä edes Riihimäen seudun oma sotealue kykene parantamaan Riihimäen seutukunnan erikoissairaanhoidon nykytilaa. Seudun yhdistyminen yhdeksi kunnaksi  ei tule monien selvitysten osoittamana muodostamaan taloudeltaan riittävän vahvaa peruskuntaa.  Velkavetoisessa taloudessa ei ole varaa suuriin investointeihin.

Mikko Lund
 

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Vanhuspalvelulaki tulee tarpeeseen

Vanhuspalvelulaki  tulee  tarpeeseen
 
 
 
Pidän lain säädöksistä merkityksellisimpänä velvoitetta  perustaa jokaiseen kuntaan ikäihmisten neuvosto. Vanhusten ASIAT OVAT  RETUPERÄLLÄ. Laitospalveluista on huolehdittu yleensä hyvin. Laadussa on ollut huomautettavaa. Mutta todellinen kitinän paikka on kunnasta kuntaan avopalvelujen kehittymättömyys. Raha on kulunut laitoshoitoon, mutta avopalvelujen kehittämisestä on puuttunut ideat ja resurssit. Ehkä nyt ikäihmisten neuvostojen kautta vanhusten asioiden hoitoon saadaan uutta puhtia ja painopistettä ennaltaehkäisyyn.
 
Valtio laskee selviävänsä vanhuspalvelulain voimaanpanosta satsaamalla siihen kaikkiaan 80 miljoonaa markkaa, joista 27 miljoonaa sekä tänä että ensi vuonna ja loput seuraavana vuonna. Kunnilta valtio edellyttää valtionavun vastapainoksi yhteensä noin 70 miljoonan euron satsausta siirtymäaikana.
Vanhuspalvelulain toteuttamiseen tarkoitetut rahat eivät kuitenkaan ole korvamerkittyjä, vaan osa kunnan saamaan valtionapupottia. Kunnan asia on, miten se potin jakaa. Tänä vuonna rahat on monissa kunnissa jo  käytetty muihin tarpeisiin.

Kun valtio edellyttää, että vanhusasiat tulevat kunnissa kuntoon, niin parina seuraavana vuonna vaaditaan kuntien budjeteissa selvästi nykyistä enemmän rahaa vanhuspalveluiden kehittämiseen.

Yksi uuden lain painopistealueita on, että kunnissa pitäisi siirtää ikäihmiset laitosasumisesta tehostettuun palveluasumiseen  ja avohuoltoon. Suunnitelmia periaatteen toteuttamisesta tehdään parhaillaan.

Siirtäminen laitoksessa makuuttamisesta kodinomaisempaan asumiseen on   erittäin kannatettava lähtökohta. Eri asia tietysti on, jos vanhus on niin sairas, että hän ei selviä muualla kuin sairaalassa.

Näihin tapauksiin on yhtenä keinona on väläytelty omaishoidon tehostamista. Kunnat ovat viime vuosina vähentäneet omaishoitajille maksettavaa tukea, joten siitäkään ei ole käytännön ratkaisuksi. Ei ole järkevää näännyttää omaishoitajia työtaakan alle.

Uuden lain toteutuminen vaatii satsausta osaavaan henkilöstöön ainakin palvelutarpeen arvioinnissa, palvelusuunnitelman teossa sekä opastuksessa ja ohjauksessa. 

Laki takaa  avun  määräajan kuluessa sen jälkeen, kun palvelutarve on todettu. Kielteisistä päätöksistä voi valittaa.
Väestön ikääntyessä ulkopuolisen tuen ja avun tarve kasvaa. Riihimäellä vuonna 2012 säännöllisen kotihoidon piirissä oli 10,4 prosenttia 75- vuotta täyttäneistä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli  4,5 prosenttia ja omaishoidon tuen piirissä 3,9 prosenttia. Perusturvan tavoitteena on, että yli 75- vuotiaista 13- 14 prosenttia saisi säännöllistä kotihoitoa.

Toivottavasti uusi laki ikäihmisten neuvostoineen  kykenee lisäämään vanhustyön resursseja ja painopistettä siihen, että vanhukset selviävät saamansa tuen avulla kotonaan mahdollisimman pitkään.

Mikko Lund
 
 
 

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Keskusta pomppasi kärkeen

Keskusta pomppasi kärkeen
 
 
 
 Ylen teettämä puolueiden kannatusmittaus nosti keskustan suurimmaksi puolueeksi toukokuussa 21,7 prosentin kannatuksella.Yle Uutisten mittauksessa keskustaa kannattaa 21,7, kokoomusta 19,2, perussuomalaisia 17,4 ja SDP:tä 16,5 prosenttia. Vihreät ja vasemmistoliitto saivat tyytyä  8 prosenttiin,  RKP 4,1 prosenttiin ja KD 3,8 prosenttiin. Kuukaudessa keskustan kannatus nousi 2,3 prosenttiyksikköä. Keskustan suunta on ollut ylöspäin koko alkuvuoden ja tammikuusta nousua on kertynyt 4,6 prosenttiyksikköä. Mitä tämä kertoo? Mistä keskustan nousussa on kysymys? Olisiko hyviä arvauksia?
 
 
Kokoomus putosi huhtikuun mittauksessa kakkoseksi ja nyt toukokuussa  pysynyt huhtikuun luvuissa, mutta ero keskustaan on venähtänyt 2,5 prosenttiyksikköön.
Perussuomalaiset on menettänyt kannatustaan 1,2 prosenttiyksikköä, ja oppositiossa voimasuhteet ovat kääntyneet selvästi keskustan eduksi.
Hallituksen kunta- ja sote-uudistuksessa sekä yritys- ja osinkoveropäätöksissä keskustan vaihtoehto on ollut perussuomalaisia selkeämpi. Eurokriisissä on ollut nyt hiljaisempaa.
Toisen päähallituspuolueen SDP:n alamäki pysähtyi ja kannatus nousi 0,3 prosenttiyksikköä. Tammikuun luvuista SDP on edelleen perässä yli 2 prosenttiyksikköä. Eroa keskustaan on yli 5 prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliiton ja vihreiden kannatus notkahti kuukaudessa alaspäin molemmilla noin yhden prosenttiyksikön ja molemmille mitattiin tasan kahdeksan prosentin kannatus.
RKP:n 4,1 prosentin kannatus oli lähes viime kuun luvuissa. Kristillisdemokraattien kannatus nousi 0,6 prosenttiyksikköä ja on nyt 3,8 prosenttia.
Muut pienpuolueet keräsivät yhteensä 1,3 prosentin kannatuksen.
Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 3392 henkilöä, joista puoluekantansa kertoi 59,2 prosenttia, mikä on poikkeuksellisen vähän. Viime kuussa puoluekantansa kertoi 64,1 prosenttia kaikista vastanneista.
Painotetussa aineistossa puoluekantansa kertoneita oli nyt 70,3 ja kuukausi sitten 72,6 prosenttia.


Paljastavaa  tämän tutkimuksen taustassa on, että keskusta on pystynyt nostamaan kannatustaan useissa väestöryhmissä.
Erityisen voimakasta keskustan nousu on ollut pienissä kunnissa ja Itä-Suomessa. Alkuvuoden noususuunta näkyy myös pienissä kaupungeissa. Keskusta on vahvistunut myös tukialueillaan Pohjois-Suomessa.
Länsi-Suomessa keskusta on noussut eduskuntavaalien nelossijalta nyt kärkipaikalle, ja Etelä-Suomessakin nousua on näkyvissä.
Miesten äänistä keskusta kerää 22 ja naisten äänistä 21,5 prosenttia. Naisten joukossa keskusta on ykkönen ja miehissä ohi menee vain perussuomalaiset noin 25 prosentin kannatuksellaan.
Keskusta on pystynyt nostamaan kannatustaan selvästi myös 35-49- ja 50-64-vuotiaiden ikäryhmissä. Molemmissa ikäryhmissä keskusta on noussut eduskuntavaalien nelossijalta nyt ykköseksi.
Kokoomus on menettänyt edelleen yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden kannatusta. Alamäki on näkynyt erityisesti naisäänestäjien katona. Naisista kokoomusta äänestäisi nyt noin 19 prosenttia, kun tammikuussa naiskannatus oli vielä yli 23 prosenttia.

SDP:n ongelmat miesten kanssa jatkuvat. Miehistä demareita äänestäisi nyt noin 14 ja naisista noin 19 prosenttia. Perussuomalaisten suosio naisten joukossa on pudonnut jo alle 10 prosentin.
SDP on pystynyt hieman palauttamaan luottamustaan työntekijäväessä. Perussuomalaiset on suurin työntekijäpuolue 28 prosentin osuudellaan. SDP:tä äänestäisi noin 21 ja keskustaa noin 20 prosenttia työntekijäväestä.

Minusta on aika selvää, että keskustan nousu perustuu paljossa luottamukseen keskustan puheenjohtajaan Juha Sipilään. Hänen erityisansionsa on ollut  ennen niin riitaisen keskustan yhdistäminen ja puolueen kokoaminen lähes romahduksen partaalta. Puolueen sisäinen luottamus  on levinnyt kulovalkean tavoin keskustan perinteisiin kannattajiin. Perussuomalaisia ennen äänestäneet ovat alkaneet palata  keskustan kannattajaksi. Se on näkynyt heti gallup- luvuissa. Silti keskustallakaan ei ole varaa mihinkään riemuun. Vasta vaalipäivän äänet ratkaisevat puolueiden kannatuksen. Gallup- luvut  ovat vain viihteellistä leikkiä. Mihinkään ei päästä siitä, että mielipidemittaukset näyttävät suhteellisen tarkasti suunnan, mihin vaaleissa päädytään, jos vaalit olisivat nyt.

Mikko Lund