Suomen ja Venäjän välinen viisumivapaus loisi arviolta
toistakymmentä tuhatta uutta työpaikkaa kauppaan ja
matkailuun.
Viime vuonna venäläiset tekivät Suomeen nelisen miljoonaa
matkaa. Pelkästään Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla kirjattiin yli yhdeksän
miljoonaa rajanylitystä. Viisumivapauden myötä tulijoiden määrä
kaksinkertaistuisi.
Kasvu tulee merkittävältä osalta Moskovasta. Näin suuri
kasvu merkitsee sitä, että nykyinen majoituskapasiteetti ei tule
riittämään.
Mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää panostamista matkailuelinkeinoon. Suomessa ei matkailua ole juuri muualla kuin Lapissa. Italiassa jokaisen itseään kunnioittavan kunnan tärkein elinkeino on matkailu. Voisiko meilläkin syntyä jotakin matkailua?Tämä edellyttää ainakin majoitusinvestointien lisäämistä Suomessa.
Venäläismatkailun kasvu muuttaisi elinkeinorakennetta
Suomessa. Erityisesti kaupan ja matkailualan työpaikat lisääntyisivät.
Suomeen
arvioitiin syntyvän yli kaksitoistatuhatta kokoaikaista
työpaikkaa.
Kasvu keskittyisi pääkaupunkiseudulle ja kaupunkeihin,
joissa on tarjota korkeatasoisia kulttuuri- ja
matkailupalveluita.
Tässä olisi mahdollisuus myös kituvalle Kaakonkulmalle. Kykenisivätkö
alueen veturit, Lappeenranta, Hamina ja Kotka ideoimaan ja hyödyntämään tämän
mahdollisuuden? Kysymys ei ole vain kunnista, vaan matkailuelinkeinosta. Unohtaa
ei siinä tule Virolahden graniittia eikä myöskään Keisari Nikolain vierailuja
Virolahden edustalla ja Hurpussa!
Hallituksen tulee puuttua voimakkaasti erityisesti
turvallisuusviranomaisten joukoissa rehottavaan “ryssävihaan”. Sen nykypäivän
ilmenemismuoto voi olla mm. Vaalimaan raja- asemalla pari vuotta sitten johdon
kertoma asenne, jonka mukaan tutkinta on kohdennettava venäläisiin huoriin
ja mafiosoihin. Tämä työasenne näyttää käytännössä myös yltävän nuorten naisten
ja miesten autojen erityiseen tutkintaan. Siitä välittyvä asenne yltää varmasti
myös venäläisen varakkaan matkailijan kokemukseen. Voi olla, että hän
valitseekin seuraavan kerran Suomen sijasta jonkun muun maan, johon hänellä on
varmasti varaa ja joissa ei tarvitse nöyrtyä alistaviin viranomaistutkintoihin.
Tähän kuuluu myös näiden turvallisuusviranomaisten vastustava asenne
viisumivapauteen ja pelottelu rikollisuuden kasvulla.
Suomella on edelleen hyvä maine ystävällismielisenä ja
rauhantahtoisena naapurina. Se kantaa ja vie pitkälle. Mutta Suomen on
kannettava edelleen vastuunsa hyvästä Suomi- kuvasta Venäjällä. Sen takia on
kiinnitettävä erityistä huomiota myös asiallisiin rajakäytäntöihin. Hallituksen
tulee huolehtia siitä, että valtion turvallisuusviranomaiset eivät työssään
syyllisty “ryssävihaan” eikä muuhun venäläisiä tai muita kansallisuuksia
loukkaavaan toimintaan.
Venäjän viisumivapaus olisi Suomelle todellinen mahdollisuus.
Hallituksen tulee toteuttaa se mahdollisimman pian.
Mikko Lund