Mikä on kokoomuksen idea?

 

Kokoomus ei paljoakaan eroa muista suurista puolueista , keskustasta tai sosialidemokraateista. Suuret  puolueet ovat pyrkineet   maksimoimaan kannatuksensa. Tähän on pyritty  erityisesti ohjelmatyöllä. Ohjelmat ovat kovin samanlaisia markkinatarjouksia eri kannattajaryhmille.

 

Yllättävää olikin kokoomusnuorten  oikeistolainen luokkataistelujulistus, josta  monet  aistivat kaikuja 1970- luvulta. Silloin suuntaa näyttivät taistolaiset nuoret, jotka  intomielisesti kiivailivat luokkataistelun nimissä porvaristoa ja suurpääomaa vastaan. Kokoomusnuorten esitys on kuin vastateesi taistolaisille. Siinä missä taistolaiset marssivat suurpääomaa vastaan, kokoomusnuoret liputtavat avoimen julkeasti pääoman puolesta.

 

Kokoomus onkin viime vuosikymmeninä  haudannut  koti- uskonto – isänmaa- iskulauseet. Kypäräpapin tilalle on tullut  työstä ja toimeentulosta huolestunut hyvinvointivaltion kannattaja. Kokoomus on alkanut esiintyä  jopa sosiaali- ja ympäristöasioiden ajajana. Kataisen hallituksen ohjelma on niin edistyksellinen, että se voidaan valtaosin hyväksyä kuuden puolueen kannattajakunnassa.

 

Kokoomuksen uudistaminen alkoi 1970-luvulla kokoomuksen remonttimiesten toimesta, jotka halusivat riisua kokoomuksen

manttelin ja kypärän.Yksi uudistajista oli Ilkka Kanerva. joka oli kovin närkästynyt nuorten esiinmarssista. Kanerva tyrmäsi

sangen kovakouraisesti nuorten ohjelman.

 

 

Kokoomusnuoret vaativat : Kaikki valta markkinavoimille.  Valtionyritykset Yle  ym.sekä sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisille.

Työehdoista sopiminen työpaikoille.  Tasavero. Ruokakupongit päihdeongelmaisille. Eurotuet poikki. Kiihottaminen

kansanryhmää kohtaa sallittava.  Vähemmistövaltuutetun virka lakkautettava. Kiintiöpakolaisten vastaanotto ja kehitysapu

lopetettava. Suomen on  liityttävä Natoon.

 

Tällaisella ohjelmalla tuskin saadaan kansan kannatusta. Tällaiset puheenvuorot  eivät   nosta  kokoomusta. Tällainen puhe ja vaatimukset pikemminkin karkottavat. Laskevan kannatuksen kanssa kipuillessa  kannattaisi ehkä  miettiä, mikä on kokoomuksen idea.

 

Hallitusvallan käyttö ei aina miellytä peruskannattajia. Hallituksessa joutuu tekemään  juuri taantuman oloissa ikäviä säästö- ja leikkauslistoja. Kun rahat eivät riitä ja valtio velkaantuu, on pakko etsiä säästökohteita, vaikka äänestäjät eivät jaa aina kiitosta.

 

Ymmärrän hyvin Ilkka Kanervan reaktion. Vanhempi valtiomies voi moittia nuoria ajattelemattomuudesta. Toiminnan  ajautuessa kriisiin  on helppo ryhtyä katsomaan menneisyyteen.Helppoa on tarrata siihenkin, että mikään ei muuttua saa. Ajetaan kuten on ennenkin ajettu.  Vaikeampaa näyttää olevan  tulevaisuuden kuvittelu ja  tavoittelu. Se vaatii ajattelua ja sen työstämistä.

 

Mikko Lund

Linja-autoasemaa ei pureta Riihimäellä

Linja-autoasemaa ei pureta  Riihimäellä

 

KHO tukistaa kaupunkia  ja suojelee linja-autoaseman

 

 

 

KHO:n päätös vihelsi poikki taistelun linja.autoaseman kohtalosta. Riihimäen kaupunginvaltuusto  olisi hävittänyt linja-autoaseman. Asiasta päätettiin 17.1.2011 , jolloin linja-autoaseman hävittävän kaavan puolesta äänesti 29 valtuutettua. Minä ehdotin asia palauttamista uuteen valmisteluun. Sanoin myös, että jos asia päätetään kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan, päätös on lainvastainen.  Tälle kannalle asettui  11 sosialidemokraattia, vasemmistoliittolaista ja vihreää. Näin hävisimme silloin, mutta valitimme ja voitto siitä tuli. Kiitoksia kaikille  suojeluhankkeeseen osallistuneille  riihimäkeläisille!

 

 

Kysyin valtuustossa, mikä on syy purkamiselle. Sitä ei virkamiehet osanneet  sanoa. Olin varma, että museoviraston ja Hämeen Ely- keskuksen kantaa ei voida ohittaa. Linja-autoasema on kaavassa suojeltava. Kiinnitin huomiota myös kaavan tarkoituksenmukaisuuden heikkouksiin. Luottamushenkilöiden enemmistö asettautui kuuliaisesti virkamiesten purkuesityksen taakse.

 

Museovirasto totesi seuraavaa:

"Ei ole hyväksyttävää purkaa käyttökelpoinen, kulttuurihistoriallista arvoa omaava rakennus, ilman, että riittävästi selvitetään rakennusten vaihtoehtoisia käyttöjä ja korjausmahdollisuuksia."

Museovirasto viittaa vaihtoehtoon, jossa linja-autoasema ja maidontarkastamo molemmat on säilytetty ja silti vaadittava uusi rakennusoikeus on saatu sopimaan alueelle. Linja-autoaseman säilyttäminen on kaavallisesti mahdollista.

Museovirasto viittaa säädösten osalta MRL  54§: ään, jonka mukaisesti rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisarvoja saa hävittää. Lisäksi  MRL 50 §:n mukaan asemakaavan laadinnan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoitusta varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä "paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla".

Museovirasto toteaa, että asemakaavaehdotus ei täytä MRL:n  50 ja 54 §:n vaatimuksia olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisestä ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisesta.

Hämeen ELY- keskus katsoo puolestaan, että kaavan tavoitteet asuinrakentamisesta  ja pysäköinnin järjestämisestä  voidaan hyvinkin toteuttaa ilman linja-autoaseman purkamista. Hämeen ELY- keskuksen näkemyksen mukaan "asemakaavaehdotus, joka edellyttää linja-autoaseman purkamista, ei edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista, eikä täytä MRL:n mukaisia asemakaavan sisältövaatimuksia".

Viranomaisten lisäksi linja-autoaseman säilyttämistä tai suojelua vaativat lukuisat  kaupunkilaiset ja yhdistykset, mutta myös asiantuntijalautakunnat, kuten ympäristölautakunta ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, joiden ehdotuksia  Riihimäen kaupunki ei  ottanut huomioon.

 

 

Nyt linja-autoasemalle on pakko miettiä   tuleva käyttö. Väärän politiikan seurauksena  aikaa kului, linja-autoaseman käyttö ei ole selvä  ja kaupungin rahat on  kaikki. Pitäisikö virkamiehiä ja valtuuston enemmistöä kiittää?  Nyt on tarkasti harkittava, mikä käyttö olisi sellaista, että se ei  toisi kaupungille lisäkustannuksia.  Käyttöä rakennukselle olisi kyllä osoitettavissa, mutta niistä tulee helposti kustannuksia. Sellaisenaan tilat sopisivat mm. kierrätyskeskuksen toimintaan. Siitä ei tulisi sanottavasti kustannuksia. Muitakin vaihtoehtoja silti on, jos käyttöön otetaan mielikuvitus.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

 

 

 

Pk-yritykset ovat selvästi  toista maata

 

 

Olemme viime aikoina kuulleet  surullisia uutisia suuryrityksistä  ympäri maata. Nokia, Metso, Restel, Versowood, Normetin, Tulikivi, Talvivaara, Sandvik. Nanso  ym. nimet ovat toistuneet ja toistaneet samaa tuttua sanomaa irtisanomisista tai lomautuksista. Poikkeuksen sarjassa muodostavat Suomen pienet ja keskisuuret yritykset, jotka  aikovat pitää kiinni työntekijöistään epävarmasta taloustilanteesta huolimatta.

 

 

Syyskuun alkupuolella julkaistusta barometristä ilmenee, että pk-yrityksistä useampi aikoo palkata lisää työvoimaa kuin antaa potkuja nykyisille. Pienissä yrityksissä yhdenkin työntekijän vähennys leikkaa liiketoimintaa ja vaikeuttaa nousua, kun markkinatilanne aikanaan paranee.

Lama on huomattu myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Investointisuunnitelmat ovat monissa pk-yrityksissä jäissä. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän yrityksiä, jotka aikovat leikata investointeja kuin niitä, joissa investoinnit kasvavat.

Yritysten suhdanneodotukset eivät ole juuri muuttuneet alkuvuoden tasosta. Joka neljäs arvioi, että suhdanteet parantuvat seuraavien 12 kuukauden aikana. Noin joka viides puolestaan uskoo, että suhdanteet heikkenevät edelleen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista arvioi yrittäjyyden vähintään melko houkuttelevaksi. Peräti 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyttä pitää edistää.
Yrittäjyyden merkitys kansantaloudelle ja työllisyydelle tunnustetaan. Palkkatyö on edelleen selvästi yrittäjyyttä houkuttelevampaa. Merkittävimmät yrittäjäksi ryhtymisen esteet ovat epävarmuus, vastuu ja riski palkkatyöhön verrattuna.

Miten yrittäjiksi aikovia voidaan parhaiten tukea? Miten nuoret saadaan pitämään yrittäjyyttä varteenotettavana ammattina?
Nämä ovat kysymyksiä, joihin pitäisi löytää vastauksia erityisesti paikallisella tasolla. Nyt olisi aika toimia ihan senkin takia, että osa yrityksistä on ilman selvää jatkajaa. Kunnissa voitaisiin tähän probleemaan puuttua. Asia on tiedetty  jo pitkään. Nyt olisi aika toimia.

Suuryritysten saneeratessa toimintojaan Suomen työllisyys jää entistä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten varaan. Tämä on otettava huomioon niin kansallisessa kuin kunnallisessakin päätöksenteossa.
Paikalliset pk-yritykset eivät muuta ulkomaille, eivätkä ne elä kvartaalitaloudessa vaan toimivat pitkäjänteisesti. Ne ovat siten melko  turvallisia ja hyviä myös työnantajina.
Tulevaisuudessa niillä on myös merkittävä asema julkisen palvelutuotannon rakennemuutoksessa, kun turvataan hyvinvointipalvelujen saatavuutta. Suuryritykset tulevat tarvitsemaan pk-yritysten tarjoamia palveluja tulevaisuudessakin. Siinäkin on mahdollisuus!

Mikko Lund

Millä oikeudella ja päätöksillä Sysmän kunta ja Riihimäen kaupunki toimivat maan hallitusta vastaan?

Millä oikeudella ja päätöksillä  Sysmän kunta ja Riihimäen kaupunki toimivat maan hallitusta vastaan?

 

Julkinen valta valjastettu kuntakapinaliikkeen välineeksi

 

 

 

 

Sysmän kunta oli lähettänyt Riihimäen kaupungin kirjaamolle ketjukirjeen pakkoliitoksia vastaan. Kirjelmä oli lähtöisin pakkoliitoksia vastaan-  liikkeeltä. Riihimäen kaupungin kirjaamo oli lähettänyt kirjeen sähköpostilähetyksenä valtuutetuille. Huhtikuussa 2013 perustettu Pakkoliitoksia vastaan –liike  pyrkii keräämään kansalaisaloitteelleen vähintään lain vaatiman allekirjoittajien määrän eli 50 000 nimeä ympäri Suomea, jotta aloite menee eduskunnan käsittelyyn. Aloite rekisteröitiin 23.4.2013 ja sen ovat tällä hetkellä allekirjoittaneet oikeusministeriön sähköisessä palvelussa noin 1200 henkilöä.

 

 

Tässä on kysymys kansalaisaloitteesta eikä Sysmän kunta tai Riihimäen  kaupungin tai muidenkaan kuntien  hallinto virkavastuun alaisena voi toimia lainvalmistelun alaisessa asiassa  maan hallitusta vastaan.

 

Tässä maassa lainsäädännön perustuslainmukaisuutta tutkii ja ratkoo perustuslakivaliokunta, joka aikanaan ratkaisee asian. Riidatonta on, että Eduskunnalla  on valta määrätä kuntajaosta lailla. Vuoteen 1993 oli voimassa maassa kuntajakolaki, joka antoi oikeuden laissa mainittujen kriteereiden vallitessa ja ehdoin valtioneuvostolle pakkoliitosoikeuden. Niitä on tehty viimeksi 1970 luvun puolimaissa voimaantulleina monia, mm. Kotka - Karhula - Kymi, Kajaani -Kajaanin maalaiskunta, Kiikka - Keikyä, ym. muitakin.

 

Eikö jonkin aikaa takaperin Sipoon osaliitoskin ollut pakkoluonteinen ratkaisu?

 

Aloitte  on ennenaikainen ja tarkoitettu lainvalmistelun painostamiseksi. Lisäksi itsehallinnon perustuslaillisista takeista perustelut eivät ole riidattomia. Laki voidaan kirjoitta samaan tapaan kuin ennen ja vuosikymmeniä voimassa ollut "pakkoliitospykälä". Kun siitä ei ole tehty koskaan perustuslaillista ongelmaa maassa, niin miksi nyt sellainen tulisi kysymykseen ?

 

 

Edellä olevaan perustuen aloite on pelkkää oppositiopolitiikkaa! Julkisena viranomaisena kunta ei voi olla millään tavalla siinä mukana eikä toimia "lähettinä ja viestinviejänä" .  Viestillä haalitaan luottamushenkilöitä mukaan opposition työrukkaseksi.

 

 

Kyseessä ei ole ole kunnan yhteinen asia, toimijat (kirjaamo ja heidän esimiehensä) syyllistyvät tällä välitysviestillään virkavirheeseen  verrattavaan tekoon!

 

Mitä tekee Sysmän kunnanhallitus  ja Riihimäen kaupunginhallitus laillisen menon palauttamiseksi kuntiensa hallintoon?

 

Kysyn viikon päästä kokoontuvalta Riihimäen kaupunginvaltuustolta, mitä kaupunki aikoo tehdä laillisen menon palauttamiseksi kaupungin hallintoon.

 

 

 

Mikko Lund

 

Nyt tekemään ehdotuksia! Mitä tehtäviä olisi karsittava kunnista?

Nyt tekemään ehdotuksia! 

Mitä tehtäviä olisi  karsittava kunnista?

 

 

Valtiovarainministeriö on herännyt. Ministeriön mukaan rahat eivät riitä kunnissa kaikkien  tehtävien hoitamiseen.  Ministeriö on lähettänyt kunnille kyselyn, jossa kuntalaisilta, kunnan viranhaltijoilta ja kuntapäättäjiltä kysytään kunnan tehtävien uudistamisesta. Kyselyssä vastaajat voivat ehdottaa, mitä tehtäviä voitaisiin karsis pois ja mitä tehtäviä kunnilla tulee olla. Samalla he voivat kertoa,  voisiko järjestöjen vastuuta palvelujen järjestämisessä  kasvattaa. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen kutsuu kuntapäättäjiä, viranhaltijoita ja kuntalaisia mukaan pohtimaan kuntien tehtäviä.

 

Kunnilla on nykyisin 535 lakisääteistä tehtävää ja yli tuhat velvoitetta. Eniten kuntia työllistävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnan on järjestettävä muun muassa sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta, toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi, lasten ja nuorten huolto, lasten päivähoito, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet, päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvat palvelut, lastenvalvojalle säädetyt tehtävät, yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestäminen, lapsen kiireellinen sijoitus, lapsen huostaanotto, sijaishuolto ja sen valvonta, lastensuojelun jälkihuolto, isyyden selvittäminen ja vahvistaminen sekä adoptioneuvonta.

 

Valtiovarainministeriön tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan kuntien tehtävien määrä on yli kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa. Kuntien tehtävien kasvua on pidettävä yhtenä syynä kuntien talousvaikeuksiin. Valtio on antanut tehtävät, mutta ei ole huolehtinut riittävistä valtionosuuksista.

 

Yrittäjäjärjestöt ovat  halunneet aiemmin  vähentää kuntien tehtäviä. Yrittäjät ovat löytäneet kunnan työkentästä lähes 200 poistettavaksi sopivaa tehtävää. Näistä noin 70 kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Tällä sektorilla yrittäjät näkevät paljon  ulkoistamismahdollisuuksia.

Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselyssä kuntien sosiaali- ja terveysjohtajille ilmeni, että puolessa ulkoistaneista kunnista kustannukset ovat kasvaneet neljän viime vuoden aikana. Ulkoistaminen ei siis sellaisenaan tuo automaattisesti säästöjä.Säästöjä syntyi vain joka kymmenennessä kunnassa.

Suomessa on liikaa kuntia, mutta  hallitus on myös huomannut, että kunnilla on liian paljon tehtäviä.

 

 

Taloudellisesti tiukkoina aikoina kuntiin kohdistuu säästöpaineita. Hallitus on päättänyt keventää kuntien tehtäviä ja sitä kautta toimintamenoja tulevina vuosina miljardin euron edestä.  Kyselyssä kuntalaisia, kunnan viranhaltijoita ja päättäjiä kannustetaan tuomaan omat aloitteensa tehtävien keventämiseksi.

 

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan kaikki tunnustavat, että kuntien tehtäväreppu on kasvanut liian raskaaksi. Sen sisältöä on päivitettävä ja uudistettava. Tähän työhön tarvitsemme kuntapalveluiden käytännön tekijöiden ja käyttäjien näkemystä. Sähköiseen webropol-kyselyyn pääsee vastaamaan valtiovarainministeriön internetsivujen ja kuntarakennemuutosten tietopankin kautta. Vastausaika päättyy 11.10.2013. Hallitus hyödyntää ehdotuksia tehdessään marraskuussa jatkolinjaukset kuntien tehtävien ja velvoitteiden uudistamisesta. Ehdotuksia haetaan nyt avoimen kyselyn kautta. Toivottavasti mahdollisimman moni käyttää mahdollisuuttaan!

 

Mikko Lund

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Soini potee hallituskipeyttä, mutta mitä annettavaa perussuomalaisilla olisi hallituksessa

Soini potee hallituskipeyttä, mutta mitä

annettavaa perussuomalaisilla olisi hallituksessa

Lehtien pääkirjoitustoimittajat ovat joukolla huomanneet, että perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinilla on  hallituskipeyttä. Tämä ei ole mikään uutinen. Päinvastoin. Totta kai poliittisen puolueen tulee pyrkiä hallitukseen. Totta kai Soini pyrkii hallitukseen. Mutta erikoista ja suoranaista ammattitaidottomuutta on, että nämä pääkirjoitustoimittajat eivät kysy, onko perussuomalaisilla  mitään annettavaa hallitukseen.

Perussuomalaisten esiintyminen ja toiminta on  tyypillistä populistipuolueen viihdetoimintaa,  “tyhjää tynnyreiden kolinaa”. Soinin poliittinen esiintyminen on ollut  tavallisesti vain suun soittoa, nasevia sanallisia lohkaisuja. Mutta tästä puheesta ja  esiintymisestä on puuttunut  konkretia eli leipä ja juuri, mitä perussuomalaiset  tulevat hallituksessa tekemään.

Eduskunta käsitteli syyskauden ensimmäisessä täysistunnossa hallituksen ilmoituksen rakenneuudistuksesta. Muiden puolueiden keskittyessä käsittelemään rakenneohjelmaa ja esittäessään sen tueksi omia ratkaisujaan Soini sätti hallitusta vanhoilla  sanakäänteillä esittämättä rakenneohjelmaan ensimmäistäkään konkreettista vaihtoehtoa.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) ihmetteli Soinin puhetta seuraavasti:

”Edustaja Soinin puhe oli viihdyttävä, mutta olisin pitänyt sen jossain toisessa tilanteessa, koska kaikki me muut puhuimme täällä kestävyysvajeesta ja rakenteellisista uudistuksista. Meille ei käynyt selville, onko Suomessa teidän mielestänne kestävyysvajetta vai ei”,

Viestiään vahvistaakseen Katainen vielä kiitteli keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ryhmäpuheen sisältäneen ”erittäin paljonkin konkretiaa ja vaihtoehtoja”.

 

Se on selvää, että Soini haluaa valtaa ja hallitukseen, sillä onhan hän ja muutkin nähneet, että oppositiossa ei voi tehdä muuta kuin “pestä kissan poikia”. Soini on oivaltanut, että lisäkausi oppositiossa söisi kannatusta, kuten hän haastattelussa Turun Sanomien haastattelussa myönsi. Hänen mukaansa perussuomalaisten on ”pakko mennä seuraavaan hallitukseen”.

'

 

Hallitukseen pääsy ei ole  yksin siitä kiinni, mitä Soini tai perussuomalaiset  haluavat. Tietysti on  oltava hallitushaluja. Halun lisäksi

myös ehtojen asettaminen voi tulla esteeksi.

 

Tiukkojen ehtojen asettaminen eurolinjauksista liki kahden vuoden kuluttua käytävien hallitusneuvottelujen kynnyskysymyksiksi on

pahasti ennenaikaista.

- Jos asettaa tällaisia ehtoja, se voi tehdä osallistumisen mahdottomaksi, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo   opasti.

Hallitukseen pääsyä saattaa myös suuresti hankaloittaa se perussuomalaisten kansanedustajien pieni joukko, joka on toistuvasti

noussut julkisuuteen maahanmuuttajavihamielisillä ja rasismilta kalskahtavilla lausunnoillaan. Tuo ryhmä on selvä este

perussuomalaisten hallitustiellä. Siitäkin riippumatta, mitä Soini asiasta ajattelee.

Mikko Lund

Menestyksemme ei ehkä riipukaan työvoimakustannuksista, vaan johtamisesta ja uusista ajatuksista

Menestyksemme ei ehkä riipukaan työvoimakustannuksista, vaan johtamisesta ja uusista ajatuksista

 

 

 

Suomessa on työnantajapiirien toimesta jatkuvasti itketty työvoimakustannusten suuruutta. Työn kalleus esitetään kilpailukyvyn tuhoavana tekijänä.  Tämän takia  Suomi ei pärjää kilpailussa, tuotteet eivät käy kaupaksi. Opin epäilyä on kuitenkin herättänyt  naapurimaa Ruotsin esimerkki, jossa työvoimakustannukset ja palkkataso ovat paljon Suomea suuremmat. Silti Ruotsin talous ei kulje lamassa, vaan porskuttaa Suomea paremmalla kasvu-uralla.

 

Työvoimakustannukset eivät taidakaan loppupelissä olla ratkaiseva tekijä. Tähän ajatteluun puuttuu kaksi talousprofessoria tuoreessa Ulkopolitiikka-lehdessä. Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta ja Matti Pohjola Aalto-yliopistosta sanovat, ettei Suomen viennin suurin ongelma ole kustannuskilpailukyvyn heikkous, vaan väärät tuotteet.

 

Siis  ongelma on väärät tuotteet.

Ongelma on se, etteivät suomalaiset tuotteet käy maailmalla kaupaksi. Eivät mistään hinnasta.
Professorit peräävät  uutta ajattelua.
Yritykset  eivät ole menettäneet kilpailukykyä  pelkästään kustannusten nousun vuoksi. On kadotettu edellytykset innovoida uutta, kun on keskitytty jakamaan rahaa osakkeenomistajille.
Kun rahaa oli yrityksissä, se jaettiin pois. Nyt kun vaikeuksien keskellä pitäisi keksiä uutta, rahaa siihen ei ole.

Ulkopolitiikka-lehdessä tarkasteltiin myös sitä, että auringonlaskun alaksi mainittu paperi- ja metsäteollisuus voi olla menestyksen tekijä tulevaisuudessakin. Ala on tietotekniikkapalvelujen ohella se, jossa Suomen osaaminen ja etu on suurin. Näillä aloilla tulisi keskittyä  sellaisiin toimintoihin, jotka tuottavat eniten arvonlisäystä: esimerkiksi suunnitteluun, konsultointiin, testaukseen ja brändäykseen sekä markkinointiin. Myös johtamista tulisi uudistaa voimakkaasti.

Juuri huono johtaminen on yksi kansallinen piirre. Monissa  kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että suomalaiset ovat huonoja johtamaan. Tämä on yksi keskeinen osatekijä, kun pohdimme, miten Suomi voisi pärjätä paremmin. Johtaminen kuntoon ja uutta ajattelua, siinä menestyksen lääkkeet. Pystymmekö uudistumaan: tuottamaan uutta ajattelua ja parempaa johtamista?


Mikko Lund

Venäjän viisumivapaus olisi Suomelle uusi Sampo

Venäjän viisumivapaus olisi Suomelle uusi Sampo

 

 

 

 

 

Tuore Itä-Suomen yliopiston ym. tutkimus osoittaa, että Venäjän viisumivapaus olisi lamasuomelle todellinen mahdollisuus.  Sitä voisi kutsua suorastaan uudeksi Sammoksi. Se olisi mahdollisuus, jota ei tule hukata.

Viisumivapautta selvittäneen haastattelututkimuksen mukaan venäläisten matkailu Suomeen kaksinkertaistuisi ja vuosittain Suomeen jättämä rahamäärä kolminkertaistuisi noin kolmeen miljardiin euroon.

 

 

Suomen ja Venäjän välinen viisumivapaus loisi arviolta toistakymmentä tuhatta uutta työpaikkaa kauppaan ja matkailuun.

Viime vuonna venäläiset tekivät Suomeen nelisen miljoonaa matkaa. Pelkästään Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla kirjattiin yli yhdeksän miljoonaa rajanylitystä. Viisumivapauden myötä tulijoiden määrä kaksinkertaistuisi.

Kasvu tulee merkittävältä osalta Moskovasta. Näin suuri kasvu merkitsee sitä, että nykyinen majoituskapasiteetti ei tule riittämään.

 

 

Mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää panostamista matkailuelinkeinoon. Suomessa ei matkailua ole juuri muualla kuin Lapissa. Italiassa jokaisen itseään kunnioittavan kunnan  tärkein elinkeino on matkailu. Voisiko meilläkin syntyä jotakin matkailua?Tämä edellyttää  ainakin  majoitusinvestointien lisäämistä Suomessa.

 

Venäläismatkailun kasvu muuttaisi elinkeinorakennetta Suomessa. Erityisesti kaupan ja matkailualan työpaikat lisääntyisivät. Suomeen arvioitiin syntyvän yli kaksitoistatuhatta kokoaikaista työpaikkaa.

Kasvu keskittyisi pääkaupunkiseudulle ja kaupunkeihin, joissa on tarjota korkeatasoisia kulttuuri- ja matkailupalveluita.

Tässä olisi mahdollisuus myös kituvalle Kaakonkulmalle. Kykenisivätkö alueen veturit, Lappeenranta, Hamina ja Kotka ideoimaan ja hyödyntämään tämän mahdollisuuden? Kysymys ei ole vain kunnista, vaan matkailuelinkeinosta. Unohtaa ei siinä tule Virolahden graniittia eikä myöskään Keisari Nikolain vierailuja Virolahden edustalla ja Hurpussa!

Hallituksen tulee puuttua voimakkaasti erityisesti turvallisuusviranomaisten joukoissa rehottavaan “ryssävihaan”. Sen nykypäivän ilmenemismuoto voi olla mm. Vaalimaan raja- asemalla pari vuotta sitten johdon kertoma  asenne, jonka mukaan  tutkinta on kohdennettava  venäläisiin  huoriin ja mafiosoihin. Tämä työasenne näyttää käytännössä myös yltävän nuorten naisten ja miesten autojen erityiseen tutkintaan. Siitä välittyvä asenne yltää varmasti myös venäläisen varakkaan matkailijan kokemukseen. Voi olla, että hän valitseekin seuraavan kerran Suomen  sijasta jonkun  muun maan, johon hänellä on varmasti varaa ja joissa ei tarvitse nöyrtyä alistaviin viranomaistutkintoihin. Tähän kuuluu myös  näiden turvallisuusviranomaisten vastustava asenne viisumivapauteen ja pelottelu rikollisuuden kasvulla.

Suomella on edelleen hyvä maine ystävällismielisenä ja rauhantahtoisena naapurina. Se kantaa  ja vie pitkälle. Mutta Suomen on kannettava edelleen vastuunsa hyvästä Suomi- kuvasta Venäjällä. Sen takia on kiinnitettävä erityistä huomiota myös asiallisiin rajakäytäntöihin. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että valtion turvallisuusviranomaiset eivät työssään syyllisty  “ryssävihaan” eikä muuhun venäläisiä tai muita kansallisuuksia  loukkaavaan toimintaan.

Venäjän viisumivapaus olisi Suomelle todellinen mahdollisuus. Hallituksen tulee toteuttaa  se mahdollisimman pian.

Mikko Lund

Yleiskaava tarpeen Riihimäen kaunistamiseksi ja alueiden käytön ja elinympäristön parantamiseksi

Yleiskaava tarpeen Riihimäen kaunistamiseksi ja alueiden käytön ja elinympäristön parantamiseksi

 

 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaava on pidettävä ajan tasalla ja kunnan tulee huolehtia siitä, että alueiden käyttö ja rakentaminen  luovat edellytykset  hyvään elinympäristöön. Aloitteeseeni, kirjoituksiini ja puheisiini  liittyen kaupunki on suostunut myöntämään, että yleiskaava on  vanhentunut ja se on  uudistettava. Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt  vuonna 1997 yleiskaavan. Yleiskaavan uudistustyö on  nyt käynnistetty  ja kaupunkilaisten ja poliitikkojen on valvottava, että kaupunki tekee yleiskaavaa varten tarpeelliset  tutkimukset ja selvitykset. Ne on tarpeen yleiskaavatyön tosiasioiden  ja kaupungin kehittämistarpeiden selvittämiseksi.

 

Yleiskaava on  tärkein johtamisen strategiaa  ja  toimintaa ohjaava dokumentti. Se sisältää kansalaisvaikuttamisen ja asukkaiden mielipiteet sekä kaupunkikehittämisen tahdon suunnan ja sitä pitää  ja voidaan toteuttaa kestävän talouden puitteissa.

Molemmat näkökohdat on Riihimäellä  unohdettu pyörittelemällä mitäänsanomattomia strategialinjauksia hyvästä kotikaupungista. Kaupunginvaltuuston on syytä ottaa ykkösasiaksi yleiskaavatyön johtaminen ja talouden vakauden saavuttaminen. "Kriisikunnasta kestävän talouden kuntaan" on jokaisen arkipäiväisen operatiivisen päätöksenteon johtotähti, ylin toimintaohje.

 

Nyt eletään Riihimäellä  historiallista käännekohtaa sitten Riihimäen kauppalan perustamisen.  Käännekohdan hallintaa vaikeuttaa kaupungin hallintoympäristön muutos. Valtion säästöpaineet, valtion vetäytyminen valtionosuuksista ja kunta- ja soteuudistus. Pallo kunnallisen hyvinvoinnin ylläpitämisestä on konkreettisesti heitetty valtinhallinnosta  itsehallinnon -  valtuutettujen - käsiin!  Nyt jos koskaan tarvitaan politiikan näkemyksellisyyttä ja konsensusta  politikoinnin sijaan!

 

Yleiskaavatyötä varten  pitäisi selvittää, millaista kuntaa varten yleiskaavatyö tehdään. Pohjaselvitysten tulisi koskea koko Hyri -kaupunkiseutua joko metropolialueen sisällä tai liepeillä! Tosi haastavaa, kun traditiosta puuttuu niin kolmen kuin neljänkin kunnan yleiskaavallinen yhteistyö ja kuntien asemointi kilpaileviin kaupunkiseutuihin nähden. Kaikki kunnat ovat optimoineet menestystään Hyri -alueella keskenään verisesti kilpaillen. Tästä kilpailusta pitää päästä yhteistyöhön ja liittoutumiseen.

 

 Riihimäen kaupunki on toiminut  monella tapaa virheellisesti. Kaupungin kehitys on perustunut paljossa sattumaan. Tavoiteltu kehitys  ei voi perustua sattumaan, vaan suunnitelmalliseen ja kokonaisvaltaiseen yleiskaavaan perustuvaan kehittämistyöhön. Yleiskaava on valtuuston kannalta keskeinen  kaupunkia ohjaava asiakirja.

 

Kaupunkikehittämisen  virheet ovat tapahtuneet siinä, että  toimittu vanhentuneen yleiskaavan mukaan.  Virhe on ollut siinäkin, kun jollakin alueella on selvästi todettu  yleiskaava vanhentuneeksi, sitä on paikattu postimerkkikaavoilla, osayleiskaavoilla. Esimerkiksi Kalmussa  maakuntakaavan ja yleiskaavan kasvusuunta sivuutettiin. Suurella rahalla ostetulla konsulttiselvityksellä  luottamushenkilöt höntitettiin  kannattamaan  Kalmua, joka oli  suunnitteluperiaatteiden  ja lakien vastaisesti syrjässä yhdyskuntarakenteesta. Kalmu oli vahvasti epärationaalinen  ja epätaloudellinen hanke. Riihimäki on muutenkin ylivelkaantunut ja investointikyvyttömässä tilassa.

 

Ajantasaisen yleiskaavan puuttumisen seurauksena  myös kokonaisuuden ymmärrys on  tällöin hävinnyt ja kadonnut. Tiivistämisen sijasta kaupunkirakenne on lähtenyt hajoamaan. Tätä todistaa myös keskustassa tapahtunut  hajoaminen, keskustan tyhjät liikehuoneistot.

 

Riihimäellä ei voida nykytilassa puhua viihtyisästä ja vetovoimaisesta kaupunkikeskustasta.  Kansalaisilla on  kuitenkin  oikeus hyvään elinympäristöön. Se saavuttaminen edellyttää viihtyisiä toreja, keskustan kävelykatuja ja pyöräteitä  palveluineen, kauniita katunäkymiä ja urbaaneja puistoja. Kukaan kaupunkilainen tuskin haluaa nähdä ja asua  puolivillaisesti  suunnitellussa  ympäristössä.

 

Kaupungit kilpailevat tänään keskenään. Tällöin korostuu luonnon ja rakennetun ympäristön merkitys. Luonnon ja rakennetun elinympäristön luova yhdistäminen  on paljossa sitä, mitä kutsumme vetovoimaksi ja viihtyisyydeksi. Ne ovat tämän päivän mantroja, joille on etsittävä sisältöä ja konkretiaa. Siinä  onnistuminen tuottaa myös tulosta.

 

Yleiskaavatyön suurin haaste onkin saada kaupunkilaiset esittämään ideoita ja kehittämisehdotuksia paremmasta, kauniista ja viihtyisästä  Riihimäestä. Siihen kaupunkilaisilla on lain antama mahdollisuus.  Kaupunkilaisten on otettava paikka ja mahdollisuus kertoa, miten Riihimäestä saadaan parempi paikka asua ja elää.

 

 

Mikko Lund

 

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) sai tahran takkiinsa

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) sai tahran takkiinsa

 

 

 

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on antanut ratkaisun niin kutsutussa Himas- asiassa. Jonkan mukaan valtioneuvoston kanslian olisi pitänyt kilpailuttaa tutkimushanke, joka tilattiin filosofi Pekka Himasen yritykseltä. Asiassa toimittiin hyvän hallinnon vastaisesti.Pääministeri johtaa valtioneuvoston kansliaa. Katainen oli asiassa poikkeuksellisen aktiivinen ja osallistui jopa keskusteluihin, joissa Himasen tutkimukselle pohjustettiin rahoitusta Sitralta, Suomen Akatemialta ja Tekesiltä.

 

Oikeuskansleri  moittii kilpailuttamatta jättämistä hankkeessa. Jonkan mukaan kansainvälisen tutkimushankkeen ”Kestävän kasvun malli” toimittaja olisi ollut perusteltua kilpailuttaa. Oikeuskansleri ei puuttunut  kanteluratkaisussaan pääministerin toimintaan. Jonkka jätti arvioimatta pääministerin roolin, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi pääministerin menettelyn eikä havainnut siinä mitään  lainvastaisuutta. Pääministeri ei tehnyt mitään lainvastaista. Asiassa esille tuulleen aineiston valossa  pääministeri Jyrki Katainen oli asiassa kuitenkin keskeinen toimija.  Katainen  vastaa  valtioneuvoston kanslian toiminnasta ja myös siitä, ettei valtioneuvoston kanslia hoitanut kilpailutusta asiamukaisesti.

 

Oikeuskansleri toteaa, että  “vaikka kyseessä olevan hankkeen kaltaisten yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevien tutkimusten ja selvitysten hankintaan tai rahoittamiseen ei sovellettaisikaan hankintalain säännöksiä, hyvän hallinnon periaatteista seuraa, että myös tällaisten tutkimusten ja selvitysten potentiaalisia toimittajia tulee kohdella tasapuolisesti ja hankinta tai rahoittaminen tulee toteuttaa avoimuutta noudattaen. Avoimuudella toteutetaan julkisen toiminnan ja varainkäytön vastuunalaisuuden vaatimusta ja hankinnan tai rahoittamisen kilpailuttamisella edistetään osaltaan myös määrärahojen käytön tarkoituksenmukaisuutta.” Oikeuskansleri huomauttaa:, että “ selvitysten hankinnan kilpailuttamatta jättäminen on kuitenkin perusteltava, eivätkä myöskään tällaisten selvitysten hankintaan saa vaikuttaa hyvän hallinnon tarkoitussidonnaisuuden periaatteen vastaiset vaikuttimet”. 

 

 

Oikeuskansleri korostaa, että yhteiskunnallista päätöksentekoa välillisesti tukevien riippumattomien tieteellisten tutkimusten hankinnan ja rahoittamisen osalta tasapuolisuuden ja avoimuudet vaatimukset ovat poikkeuksettomat.

 

Kansalaisten silmissä koko hanke on asettunut outoon valoon ja jättää tahran myös pääministerin takkiin.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

Kriisikuntakriteeristö täyttymässä Riihimäellä – tilikikkailu ei pelasta!

Kriisikuntakriteeristö täyttymässä Riihimäellä – tilikikkailu ei pelasta!

 

Valtuutettu Pertti Mäkelä (kok) (AP 31.8.) valtuutettuna on tietenkin asianosainen ja tiliammattilainen kuvatessaan kirjoituksessaan kaupungin talouden arkitodellisuutta. Hän avaa tärkeää asiaa, mutta istuu vaikutusvaltaisena tarkastuslautakunnan puheenjohtaja liiaksi sivustakatsojan roolissa. Näkemykset ja johtopäätökset koskettavat luottamustehtävään kuuluvaa arviointi- ja toimintavelvollisuutta. Valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä luen puheenvuoroa kriittisenä ja arvioin oman näkemykseni valossa siinä esitettyä.

Kaupungin talouden vinosta kehityksestä on käyty julkista keskustelua jo pari valtuustokautta. Olen kokenut itseni ”huutavana äänenä  korvessa”, kun olen ollut julkisesti huolestunut talouden suunnasta ja kaupungin tilinpitokäytännöstä! Tarkastuslautakunnan toiminnalle on hyväksi, ettei julkisuudessa synny perustelemattomia käsityksiä sen paremmin menneestä kehityksestä kuin tulevista talouden näkymistä.

Olen paljolti samaa mieltä Mäkelän esittämien mielipiteiden kanssa, mutta toivoisin puheenvuoron vielä syventyvän tarkemmin kestävyysvajeen laskutapaan. Kysynkin, miten Mäkelä on päätynyt laskelmaan 2 -5 miljoonan vajeesta? Minusta se on pahasti alimitoitettu arvio! Hänen osaamisensa tiliammattilaisena voisi samalla avata kaupungin konsernitalouden piiriin piilotetut ”tuulen tuomat tulot” ja niiden aikaansaamat tulosparannukset. Tilinpäätösten antama kuva talouden tilasta ei kerro koko totuutta kaupungin kyvystä rahoittaa kuntalaisten tulevat palvelutarpeet. Tilinpidon ”tempuilla” on mielestäni luotu väärää kuvaa talouden tilasta. On vältelty kriisikuntakriteereiden seinään törmäämistä. Vielä kuudesta yksi/kaksi puuttuu!

Vuodesta 2010 lukien kaupungin tilinpäätöstä on alipoistoilla rukattu ja jouduttu KHO:n päätöksen johdosta menoja lisäämään ja tulosta heikentämään yhteensä n. 6 miljoonaa. Poistoja on kiistanalisesti alennettu vielä vuoden 2012 tilinpäätöksessä vuoteen 2010 verrattuna n. 10 miljoonaa euroa. Saapa nähdä, mikä on hallinto- oikeuden tuomilauselma tästä tilikikkailusta !

Mäkelän asiantuntijan puheenvuorossa tulee päivänvaloon lisäksi taloudenpidon ”sisäpiirisalaisuudet”,  tasekikkailut tytäryhtiöiden kanssa. Ne ovat lisiä tulosmanipuloinnin keinovalikoimassa. On kaiketi myyty taseomaisuutta tyttärelle tasearvoa kalliimmalla ja velat pantu sen piikkiin? Tuulen tuomilla tuloilla kaupungin tilinpäätösten tulosparannukset ovat ns. tyhjän päällä, vailla tuiki tärkeää rahoitusvaikutusta. Kiintoisaa olisi kaupunkilaisten saada tietää näistä kikkailuista aiheutuva talouden kupla. Päättäjien itsepetosta ja investointien olematonta omarahoitusta on harrastettu jo parin valtuustokautta. Epäterveen taloudenpidon seuraukset ovat vailla poliittista rehellisyyttä ja tietoista maksatusta tulevilla sukupolvilla!  Mihin veroprosenttiin päättäjien sielu vielä sietääkään kansalaisten ”osuusmaksun” hilata tekemättä radiaaleja menoleikkauksia ja pidättymistä ei välttämättömistä investoinneista?

Minusta velkojen kuoletuskin on kestävyysvajetta? Menojen ja tulojen tasapainon saavuttaminen vaatii kohtuullisen velkatason saavuttamista (nykyisen n. 100 miljoonan euron velan puolittamista), Erotuksen on oltava  vähintään 6 miljoonaa ylijäämäinen vuosittain ainakin parin seuraavan valtuustokauden aikana. Luen kestävyysvajeeseen vielä kuntayhtymien velat (Keskussairaala ja Terveyskeskus). Niistä lankeaa n. 10 miljoonaa kaupungin taseen rasitukseksi. Ehkä arkitodellisuudessa olemme ihan poliittisen mahdottomuuden edessä yksistään velkasalkusta johtuen. Eikö siitä ja talouden kuplista johtuen tarve  ole politiikassa keskittyä kansalaisten kannalta tärkeimpään? Kuntauudistus tulisi ottaa vakavasti uuden ja taloudeltaan terveen ja elinvoimaisen  kunnan rakentamiseksi  Hyvinkään ja Riihimäen seudulle!

Mikko Lund

Lääkkeiden hävikki kummastuttaa

Lääkkeiden hävikki kummastuttaa

 

 

 

Mistä on oikeasti kysymys? Valtakunnan lehdissä levisi taannoin Savon Sanomissa ollut uutinen (2.9.), jonka mukaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on ollut lääkkeiden hävikki vuosittain noin 300 000 euroa.Kyssin sairaalan apteekkarin mukaan hävikki on ollut vuosittain hienoisessa kasvussa. Mihin lääkkeet häviävät? Erikoista on, että siitä vallitsee epätietoisuus. Apteekkarikaan ei osaa sanoa varmasti, mihin lääkkeet häviävät.

 

Tiedetään, että suuri osa lääkkeiden hävikistä johtuu lääkkeiden vanhenemisesta. Mutta eikö ole aika erikoista, että suoraan väitetään lääkkeitä varastettavan. Enempää ei sitten tiedetäkään.
KYSSin koko lääkebudjetti on Savon Sanomien mukaan  noin 20 miljoonaa euroa, josta hävikin arvo on kuitenkin  vain 1,5 prosentin luokkaa. Kenelläkään ei tunnu olevan tiedossa tarkkoja lukuja siitä, miten paljon lääkehävikin arvo vuosittain on koko maassa. Esimerkki antaa olettaa, että lääkehävikin vuoksi terveydenhuollosta haihtuu vuosittain miljoonia euroja. Ehkä tarvittaisiin parempaa suunnittelua,mutta myös kontrollia, etteivät lääkkeet pääse nykyisessä mitassa vanhenemaan.
Lääkettä hävinnee myös terveydenhuoltohenkilöstön omaan käyttöön.
Mikä osuus asiaan on apteekkarien vallankäytöllä ja apteekkien työyhteisöllä?


Mikko Lund

 

 

 

 

Kuntauudistus etenee vai  - eteneekö sittenkään?

 

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus lopetti sitten haihattelun ja päätti tukea ja vauhdittaa kuntauudistusta. Mutta keskentekoiseksi  jäi homma. Hallitus ilmoitti hallitusohjelmassa tekevänsä kuntauudistuksen.Uudistuksen kaavailtiin toteutuvan vapaaehtoisesti ja kuntia kuullen. Nyt hallitus asetti uudistukselle tarkoin säädellyn perälaudan,  “valtioneuvoston toimivallan”, jos kuntarakennelain tavoitteet eivät toteudu vapaaehtoisesti. ‘
Hallitus toteaa muistiossaan  sanatarkasti seuraavaa: 

“Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen

eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan

järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä

lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä

koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d§:n 3 mom:ssa

tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti‐ tai yhdyskuntarakennealueella.

Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja

alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö

rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole

toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen

varmistetaan. (VM)

 

3.6 Varmistetaan metropolialueen kilpailukyky, estetään segregaatiota sekä

tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta

edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto.

Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset vuoden

2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voimaan viimeistään vuoden 2017

alusta.

Kannustetaan kuntia etenemään itse käynnistämillään kuntaliitosselvitysalueilla.

Alueen kokonaisuuden varmistamiseksi valtiovarainministeriö asettaa alueelle

18 erityisen kuntajakoselvittäjän. Kuntajakoselvitykset toteutetaan kuntarakennelain

edellyttämässä aikataulussa."

 

Ans kattoo,  mitä tästä tulee, miten kuntaliitokset etenevät! Teksti on luvalla sanoen puppugeneraattorin tuotosta. Poliitikoilla ei ole ollut kokemusta kuntauudistuksista, mutta ei noissa joukoissa ole ollut mitään visionääristä virkamiestäkään, joka olisi näyttänyt ja neuvonut suuntaa.

Hommaa voi konkretisoida kysymyksellä, kuuluuko  Riihimäki ja Hyvinkää samaan kuntaliitosalueeseen.
Elinvoimaista kuntaa ei muodostu yhdistämällä velkaiset kunnat Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki toisiinsa. Hyvinkää ja  Riihimäki ovat samaa TYÖSSÄKÄYNTIALUETTA. 

Entä sitten tämä eli valtioneuvoston toimivalta: “Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. 

Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti.”

 

Tällaisia lauseita lukiessa syntyy epäily, ei tästä tule kerta kaikkiaan mitään.

 

 

 

Kuntauudistus oli  jo ajautunut tilanteeseen, josta sen on vaikea edetä. Näin arvioi eläkkeelle jäävä Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä tuoreessa Kuntalehden (10/2013) haastattelussa.
Kyse ei ole siitä, etteivätkö kunnat ole tajunneet rakenneuudistuksen ja palvelu-uudistuksen tarpeellisuutta. Kunnissa oli jo päästy vaiheeseen, jossa kuntaliitoksia arvioitiin käytännön hyötyjen ja haittojen näkökulmasta.
Sitten hallituksen kuntaliitospäätösten jälkeen  tuli periaatteellinen kysymys. Nyt käytännössä vain muutama kuntauudistusprosessi on oikeasti vireillä. Selvityskumppaneista on kyllä ilmoitettu, mutta ilmoitukset eivät sido kuntia. Hallituksen pitäisi sitten vuodenvaihteessa päättää, miten asiassa edetään.

Prättälä näkee kuntauudistuksen valmistelussa monta hämmentävää seikkaa. Hallituksen aikeet toteuttaa itse uudistus oli uudenlaista ajattelua. Hallitus ei kuitenkaan yksin voi tehdä uudistusta, vaan siihen tarvitaan Prättälän mukaan myös kuntia.

Uudistus ajoi  pöpelikköön heti alussa, kun toteuttamisen sijasta ryhdyttiin piirtämään karttoja. Seitsemänkymmenen kunnan tavoite oli itsessään monia kavahduttava, mutta kun tiedetään, ettei sekään riitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, mentiin vielä vaikeampiin kuvioihin.

Niinpä sote-asiat irrotettiin kuntauudistuksesta.
Prättälä muistuttaa, etteivät vahvat, siis suuret, peruskunnat riitä hoitamaan kaikkia tehtäviä. Kuntien yläpuolelle tarvitaan myös nykyistä vahvempi aluetaso. Nimityksistä ei Prättälän mielestä kannata kiistellä.  Prättälä pitää  ihan tavoiteltavana, että  hallitus ja oppositio lähtisivät yhdessä  hieromaan sopua tästä lähtöpisteestä.

Suomi tarvitsee kuntauudistuksen. Mitä vähemmän uudistuksen jälkeen on kuntia, sen kestävämpi ja kauemmaksi kantava uudistuksesta tuli. Hallituksen ja opposition on syytä laittaa hynttyyt yhteen ja tavoitella kestävää uudistusta.


Mikko Lund