Pk-yritykset ovat selvästi  toista maata

 

 

Olemme viime aikoina kuulleet  surullisia uutisia suuryrityksistä  ympäri maata. Nokia, Metso, Restel, Versowood, Normetin, Tulikivi, Talvivaara, Sandvik. Nanso  ym. nimet ovat toistuneet ja toistaneet samaa tuttua sanomaa irtisanomisista tai lomautuksista. Poikkeuksen sarjassa muodostavat Suomen pienet ja keskisuuret yritykset, jotka  aikovat pitää kiinni työntekijöistään epävarmasta taloustilanteesta huolimatta.

 

 

Syyskuun alkupuolella julkaistusta barometristä ilmenee, että pk-yrityksistä useampi aikoo palkata lisää työvoimaa kuin antaa potkuja nykyisille. Pienissä yrityksissä yhdenkin työntekijän vähennys leikkaa liiketoimintaa ja vaikeuttaa nousua, kun markkinatilanne aikanaan paranee.

Lama on huomattu myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Investointisuunnitelmat ovat monissa pk-yrityksissä jäissä. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän yrityksiä, jotka aikovat leikata investointeja kuin niitä, joissa investoinnit kasvavat.

Yritysten suhdanneodotukset eivät ole juuri muuttuneet alkuvuoden tasosta. Joka neljäs arvioi, että suhdanteet parantuvat seuraavien 12 kuukauden aikana. Noin joka viides puolestaan uskoo, että suhdanteet heikkenevät edelleen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista arvioi yrittäjyyden vähintään melko houkuttelevaksi. Peräti 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyttä pitää edistää.
Yrittäjyyden merkitys kansantaloudelle ja työllisyydelle tunnustetaan. Palkkatyö on edelleen selvästi yrittäjyyttä houkuttelevampaa. Merkittävimmät yrittäjäksi ryhtymisen esteet ovat epävarmuus, vastuu ja riski palkkatyöhön verrattuna.

Miten yrittäjiksi aikovia voidaan parhaiten tukea? Miten nuoret saadaan pitämään yrittäjyyttä varteenotettavana ammattina?
Nämä ovat kysymyksiä, joihin pitäisi löytää vastauksia erityisesti paikallisella tasolla. Nyt olisi aika toimia ihan senkin takia, että osa yrityksistä on ilman selvää jatkajaa. Kunnissa voitaisiin tähän probleemaan puuttua. Asia on tiedetty  jo pitkään. Nyt olisi aika toimia.

Suuryritysten saneeratessa toimintojaan Suomen työllisyys jää entistä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten varaan. Tämä on otettava huomioon niin kansallisessa kuin kunnallisessakin päätöksenteossa.
Paikalliset pk-yritykset eivät muuta ulkomaille, eivätkä ne elä kvartaalitaloudessa vaan toimivat pitkäjänteisesti. Ne ovat siten melko  turvallisia ja hyviä myös työnantajina.
Tulevaisuudessa niillä on myös merkittävä asema julkisen palvelutuotannon rakennemuutoksessa, kun turvataan hyvinvointipalvelujen saatavuutta. Suuryritykset tulevat tarvitsemaan pk-yritysten tarjoamia palveluja tulevaisuudessakin. Siinäkin on mahdollisuus!

Mikko Lund