Kuntauudistus etenee vai  - eteneekö sittenkään?

 

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus lopetti sitten haihattelun ja päätti tukea ja vauhdittaa kuntauudistusta. Mutta keskentekoiseksi  jäi homma. Hallitus ilmoitti hallitusohjelmassa tekevänsä kuntauudistuksen.Uudistuksen kaavailtiin toteutuvan vapaaehtoisesti ja kuntia kuullen. Nyt hallitus asetti uudistukselle tarkoin säädellyn perälaudan,  “valtioneuvoston toimivallan”, jos kuntarakennelain tavoitteet eivät toteudu vapaaehtoisesti. ‘
Hallitus toteaa muistiossaan  sanatarkasti seuraavaa: 

“Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen

eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan

järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä

lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä

koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d§:n 3 mom:ssa

tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti‐ tai yhdyskuntarakennealueella.

Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja

alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö

rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole

toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen

varmistetaan. (VM)

 

3.6 Varmistetaan metropolialueen kilpailukyky, estetään segregaatiota sekä

tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta

edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto.

Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset vuoden

2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voimaan viimeistään vuoden 2017

alusta.

Kannustetaan kuntia etenemään itse käynnistämillään kuntaliitosselvitysalueilla.

Alueen kokonaisuuden varmistamiseksi valtiovarainministeriö asettaa alueelle

18 erityisen kuntajakoselvittäjän. Kuntajakoselvitykset toteutetaan kuntarakennelain

edellyttämässä aikataulussa."

 

Ans kattoo,  mitä tästä tulee, miten kuntaliitokset etenevät! Teksti on luvalla sanoen puppugeneraattorin tuotosta. Poliitikoilla ei ole ollut kokemusta kuntauudistuksista, mutta ei noissa joukoissa ole ollut mitään visionääristä virkamiestäkään, joka olisi näyttänyt ja neuvonut suuntaa.

Hommaa voi konkretisoida kysymyksellä, kuuluuko  Riihimäki ja Hyvinkää samaan kuntaliitosalueeseen.
Elinvoimaista kuntaa ei muodostu yhdistämällä velkaiset kunnat Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki toisiinsa. Hyvinkää ja  Riihimäki ovat samaa TYÖSSÄKÄYNTIALUETTA. 

Entä sitten tämä eli valtioneuvoston toimivalta: “Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. 

Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti.”

 

Tällaisia lauseita lukiessa syntyy epäily, ei tästä tule kerta kaikkiaan mitään.

 

 

 

Kuntauudistus oli  jo ajautunut tilanteeseen, josta sen on vaikea edetä. Näin arvioi eläkkeelle jäävä Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä tuoreessa Kuntalehden (10/2013) haastattelussa.
Kyse ei ole siitä, etteivätkö kunnat ole tajunneet rakenneuudistuksen ja palvelu-uudistuksen tarpeellisuutta. Kunnissa oli jo päästy vaiheeseen, jossa kuntaliitoksia arvioitiin käytännön hyötyjen ja haittojen näkökulmasta.
Sitten hallituksen kuntaliitospäätösten jälkeen  tuli periaatteellinen kysymys. Nyt käytännössä vain muutama kuntauudistusprosessi on oikeasti vireillä. Selvityskumppaneista on kyllä ilmoitettu, mutta ilmoitukset eivät sido kuntia. Hallituksen pitäisi sitten vuodenvaihteessa päättää, miten asiassa edetään.

Prättälä näkee kuntauudistuksen valmistelussa monta hämmentävää seikkaa. Hallituksen aikeet toteuttaa itse uudistus oli uudenlaista ajattelua. Hallitus ei kuitenkaan yksin voi tehdä uudistusta, vaan siihen tarvitaan Prättälän mukaan myös kuntia.

Uudistus ajoi  pöpelikköön heti alussa, kun toteuttamisen sijasta ryhdyttiin piirtämään karttoja. Seitsemänkymmenen kunnan tavoite oli itsessään monia kavahduttava, mutta kun tiedetään, ettei sekään riitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, mentiin vielä vaikeampiin kuvioihin.

Niinpä sote-asiat irrotettiin kuntauudistuksesta.
Prättälä muistuttaa, etteivät vahvat, siis suuret, peruskunnat riitä hoitamaan kaikkia tehtäviä. Kuntien yläpuolelle tarvitaan myös nykyistä vahvempi aluetaso. Nimityksistä ei Prättälän mielestä kannata kiistellä.  Prättälä pitää  ihan tavoiteltavana, että  hallitus ja oppositio lähtisivät yhdessä  hieromaan sopua tästä lähtöpisteestä.

Suomi tarvitsee kuntauudistuksen. Mitä vähemmän uudistuksen jälkeen on kuntia, sen kestävämpi ja kauemmaksi kantava uudistuksesta tuli. Hallituksen ja opposition on syytä laittaa hynttyyt yhteen ja tavoitella kestävää uudistusta.


Mikko Lund