Yleiskaava tarpeen Riihimäen kaunistamiseksi ja alueiden käytön ja elinympäristön parantamiseksi

Yleiskaava tarpeen Riihimäen kaunistamiseksi ja alueiden käytön ja elinympäristön parantamiseksi

 

 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaava on pidettävä ajan tasalla ja kunnan tulee huolehtia siitä, että alueiden käyttö ja rakentaminen  luovat edellytykset  hyvään elinympäristöön. Aloitteeseeni, kirjoituksiini ja puheisiini  liittyen kaupunki on suostunut myöntämään, että yleiskaava on  vanhentunut ja se on  uudistettava. Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt  vuonna 1997 yleiskaavan. Yleiskaavan uudistustyö on  nyt käynnistetty  ja kaupunkilaisten ja poliitikkojen on valvottava, että kaupunki tekee yleiskaavaa varten tarpeelliset  tutkimukset ja selvitykset. Ne on tarpeen yleiskaavatyön tosiasioiden  ja kaupungin kehittämistarpeiden selvittämiseksi.

 

Yleiskaava on  tärkein johtamisen strategiaa  ja  toimintaa ohjaava dokumentti. Se sisältää kansalaisvaikuttamisen ja asukkaiden mielipiteet sekä kaupunkikehittämisen tahdon suunnan ja sitä pitää  ja voidaan toteuttaa kestävän talouden puitteissa.

Molemmat näkökohdat on Riihimäellä  unohdettu pyörittelemällä mitäänsanomattomia strategialinjauksia hyvästä kotikaupungista. Kaupunginvaltuuston on syytä ottaa ykkösasiaksi yleiskaavatyön johtaminen ja talouden vakauden saavuttaminen. "Kriisikunnasta kestävän talouden kuntaan" on jokaisen arkipäiväisen operatiivisen päätöksenteon johtotähti, ylin toimintaohje.

 

Nyt eletään Riihimäellä  historiallista käännekohtaa sitten Riihimäen kauppalan perustamisen.  Käännekohdan hallintaa vaikeuttaa kaupungin hallintoympäristön muutos. Valtion säästöpaineet, valtion vetäytyminen valtionosuuksista ja kunta- ja soteuudistus. Pallo kunnallisen hyvinvoinnin ylläpitämisestä on konkreettisesti heitetty valtinhallinnosta  itsehallinnon -  valtuutettujen - käsiin!  Nyt jos koskaan tarvitaan politiikan näkemyksellisyyttä ja konsensusta  politikoinnin sijaan!

 

Yleiskaavatyötä varten  pitäisi selvittää, millaista kuntaa varten yleiskaavatyö tehdään. Pohjaselvitysten tulisi koskea koko Hyri -kaupunkiseutua joko metropolialueen sisällä tai liepeillä! Tosi haastavaa, kun traditiosta puuttuu niin kolmen kuin neljänkin kunnan yleiskaavallinen yhteistyö ja kuntien asemointi kilpaileviin kaupunkiseutuihin nähden. Kaikki kunnat ovat optimoineet menestystään Hyri -alueella keskenään verisesti kilpaillen. Tästä kilpailusta pitää päästä yhteistyöhön ja liittoutumiseen.

 

 Riihimäen kaupunki on toiminut  monella tapaa virheellisesti. Kaupungin kehitys on perustunut paljossa sattumaan. Tavoiteltu kehitys  ei voi perustua sattumaan, vaan suunnitelmalliseen ja kokonaisvaltaiseen yleiskaavaan perustuvaan kehittämistyöhön. Yleiskaava on valtuuston kannalta keskeinen  kaupunkia ohjaava asiakirja.

 

Kaupunkikehittämisen  virheet ovat tapahtuneet siinä, että  toimittu vanhentuneen yleiskaavan mukaan.  Virhe on ollut siinäkin, kun jollakin alueella on selvästi todettu  yleiskaava vanhentuneeksi, sitä on paikattu postimerkkikaavoilla, osayleiskaavoilla. Esimerkiksi Kalmussa  maakuntakaavan ja yleiskaavan kasvusuunta sivuutettiin. Suurella rahalla ostetulla konsulttiselvityksellä  luottamushenkilöt höntitettiin  kannattamaan  Kalmua, joka oli  suunnitteluperiaatteiden  ja lakien vastaisesti syrjässä yhdyskuntarakenteesta. Kalmu oli vahvasti epärationaalinen  ja epätaloudellinen hanke. Riihimäki on muutenkin ylivelkaantunut ja investointikyvyttömässä tilassa.

 

Ajantasaisen yleiskaavan puuttumisen seurauksena  myös kokonaisuuden ymmärrys on  tällöin hävinnyt ja kadonnut. Tiivistämisen sijasta kaupunkirakenne on lähtenyt hajoamaan. Tätä todistaa myös keskustassa tapahtunut  hajoaminen, keskustan tyhjät liikehuoneistot.

 

Riihimäellä ei voida nykytilassa puhua viihtyisästä ja vetovoimaisesta kaupunkikeskustasta.  Kansalaisilla on  kuitenkin  oikeus hyvään elinympäristöön. Se saavuttaminen edellyttää viihtyisiä toreja, keskustan kävelykatuja ja pyöräteitä  palveluineen, kauniita katunäkymiä ja urbaaneja puistoja. Kukaan kaupunkilainen tuskin haluaa nähdä ja asua  puolivillaisesti  suunnitellussa  ympäristössä.

 

Kaupungit kilpailevat tänään keskenään. Tällöin korostuu luonnon ja rakennetun ympäristön merkitys. Luonnon ja rakennetun elinympäristön luova yhdistäminen  on paljossa sitä, mitä kutsumme vetovoimaksi ja viihtyisyydeksi. Ne ovat tämän päivän mantroja, joille on etsittävä sisältöä ja konkretiaa. Siinä  onnistuminen tuottaa myös tulosta.

 

Yleiskaavatyön suurin haaste onkin saada kaupunkilaiset esittämään ideoita ja kehittämisehdotuksia paremmasta, kauniista ja viihtyisästä  Riihimäestä. Siihen kaupunkilaisilla on lain antama mahdollisuus.  Kaupunkilaisten on otettava paikka ja mahdollisuus kertoa, miten Riihimäestä saadaan parempi paikka asua ja elää.

 

 

Mikko Lund