Menestyksemme ei ehkä riipukaan työvoimakustannuksista, vaan johtamisesta ja uusista ajatuksista

Menestyksemme ei ehkä riipukaan työvoimakustannuksista, vaan johtamisesta ja uusista ajatuksista

 

 

 

Suomessa on työnantajapiirien toimesta jatkuvasti itketty työvoimakustannusten suuruutta. Työn kalleus esitetään kilpailukyvyn tuhoavana tekijänä.  Tämän takia  Suomi ei pärjää kilpailussa, tuotteet eivät käy kaupaksi. Opin epäilyä on kuitenkin herättänyt  naapurimaa Ruotsin esimerkki, jossa työvoimakustannukset ja palkkataso ovat paljon Suomea suuremmat. Silti Ruotsin talous ei kulje lamassa, vaan porskuttaa Suomea paremmalla kasvu-uralla.

 

Työvoimakustannukset eivät taidakaan loppupelissä olla ratkaiseva tekijä. Tähän ajatteluun puuttuu kaksi talousprofessoria tuoreessa Ulkopolitiikka-lehdessä. Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta ja Matti Pohjola Aalto-yliopistosta sanovat, ettei Suomen viennin suurin ongelma ole kustannuskilpailukyvyn heikkous, vaan väärät tuotteet.

 

Siis  ongelma on väärät tuotteet.

Ongelma on se, etteivät suomalaiset tuotteet käy maailmalla kaupaksi. Eivät mistään hinnasta.
Professorit peräävät  uutta ajattelua.
Yritykset  eivät ole menettäneet kilpailukykyä  pelkästään kustannusten nousun vuoksi. On kadotettu edellytykset innovoida uutta, kun on keskitytty jakamaan rahaa osakkeenomistajille.
Kun rahaa oli yrityksissä, se jaettiin pois. Nyt kun vaikeuksien keskellä pitäisi keksiä uutta, rahaa siihen ei ole.

Ulkopolitiikka-lehdessä tarkasteltiin myös sitä, että auringonlaskun alaksi mainittu paperi- ja metsäteollisuus voi olla menestyksen tekijä tulevaisuudessakin. Ala on tietotekniikkapalvelujen ohella se, jossa Suomen osaaminen ja etu on suurin. Näillä aloilla tulisi keskittyä  sellaisiin toimintoihin, jotka tuottavat eniten arvonlisäystä: esimerkiksi suunnitteluun, konsultointiin, testaukseen ja brändäykseen sekä markkinointiin. Myös johtamista tulisi uudistaa voimakkaasti.

Juuri huono johtaminen on yksi kansallinen piirre. Monissa  kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että suomalaiset ovat huonoja johtamaan. Tämä on yksi keskeinen osatekijä, kun pohdimme, miten Suomi voisi pärjätä paremmin. Johtaminen kuntoon ja uutta ajattelua, siinä menestyksen lääkkeet. Pystymmekö uudistumaan: tuottamaan uutta ajattelua ja parempaa johtamista?


Mikko Lund