torstai 21. kesäkuuta 2012

Hyvää keskikesän juhlaa! Lapsiasiavaltuutettu Marja Kaisa Aula: Lasten ja nuorten kunta luo hyvinvointia

Lapsiasiavaltuutettu Marja Kaisa Aula: Lasten ja nuorten kunta luo hyvinvointia
 
 
Lapsiasiavaltuutettu Marja Kaisa Aula raportoi vuosittain valtioneuvostolle toiminnastaan ja lasten ja nuorten oikeuksien tilasta. Vuosikirja on lapsiasiavaltuutetun puheenvuoro, tiivis tietopaketti kuntapäättäjille lapsen ja nuoren oikeuksista ja hyvinvoinnista, jotka toteutuvat tai jäävät toteutumatta kotona ja kotikunnassa. Vuosikirja 2012 keskittyy lasten ja nuorten kuntaan. Syksyn kuntavaaleissa kuullaan kansalaisten ääntä. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja on laadittu kuntapäättäjille ja lasten ja nuorten asioista kiinnostuneille tiedoksi ja avuksi lasten ja nuorten asioiden hoitamiseksi.
 
Miksi kunnan kannatta olla lapsille ja nuorille hyvä, kysyy Marja Kaisa Aula. Ja vastaus on, että “lapset ovat tulevaisuutemme”, mutta uusin tutkimustietokin osoittaa, että aikuisten hyvinvointi ja toimintakyky ratkaistaan pitkälti pikkulapsiaikana. Pienen lapsen läheisten ihmissuhteiden jatkuvuus ja aikuisten huolenpito kannattelee kauaksi.
 
“Sijoitus lapsiin ja lapsuuteen on kannattavaa”, sanoo valtiota neuvova OECD.
 
Lapset ja nuoret ovat ihmisiä tässä ja nyt. Niin valtio kuin kunnatkin ovat sitoutuneet vaalimaan jokaisen lapsen ihmisarvoa, kun eduskunta on hyväksynyt Lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991. Kaikilla lapsilla on yhdenvertainen itseisarvoinen oikeus hyvään elämään jo tänään.
 
Lasten hyvinvointi ja turvallisuus on riippuvainen aikuisten valinnoista niin kodin arjessa kuin päivähoidossa, koulussa tai liikenteessä.Lapset ja nuoret vanhempineen elävät tärkeintä arkeaan kotikunnassa, sen asuinympäristössä ja palveluissa. Kunta voi ratkaisuillaan ja politiikallaan tukea aikuisten viisaita valintoja lasten hyväksi.
 
Lapset ja nuoret käyttävät monia kunnan palveluja. He saavat kokemustensa kautta tietoa palvelun laadusta ja toimivuudesta. Palveluista saadaan vaikuttavampia, jos lapsia ja nuoria kuullaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon palvelun kehittämisessä. Siksi päättäjien kannattaa kysyä myös lapsilta ja nuorilta.
 
Lapsiasiavaltuutettu Marja Kaisa Aula on vakuuttunut siitä, että lasten, nuorten ja perheiden ongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen vähentävät kustannuksia pitkällä tähtäimellä. Tämän havainnon saatan vahvistaa myös omien kokemusten kautta. Lapsille ja nuorille hyvä kunta on myös veronmaksajien etu.
 
Tosiasia on, että lapset ja nuoret uudistavat yhteiskuntaa. He haastavat aikuisia perustelemaan mielipiteensä, vaativat usein hidastamaan tahtia ja ajattelemaan konkreettisesti. Marja Kaisa Aula huomauttaa, että siksi hyvä kunta lapsille ja nuorille on hyvä kunta myös aikuisille - hyvä ja ihmisläheinen!
 
 
Mikko Lund
 
 
PS. Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää keskikesän juhlaa, hyvää juhannusta ja virkistävää kesää!
Minä aloitan juhannusloman ja pidän kesäloman ja kirjoitan tänne aikaisintaan elokuussa. Hyvää kesää ja kärpäsiä!
 
 

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Oulun kaupunginhallitus vieraili Tanskassa

Oulun kaupunginhallitus vieraili Tanskassa

Kyseessä ei ollut huvimatka, vaan arkinen opintomatka teemalla ”Kansalainen päättää”. Täytyy sanoa entisestä kotikaupungista, että oululaisilla on otetta. Jos on vaikeudet suuret, niin on poliittinen päätöksentekijäkin tiedonhaluinen, eteenpäin katsova ja innovaatioita etsivä. 

Taustalla lienee aito huoli siitä, että edustuksellinen demokratia ei enää riitä, vaan on katsottava mahdollisuuksia avata kunnallishallinto kansalaisille osallistua ja vaikuttaa. Vaikka kyllä jaan myös entisen kaupunginjohtajan Ilmo Paanasen viisaan huomion siitä, että mitä enemmän kaupunkilaisille luodaan ja avataan mahdollisuuksia vaikuttaa, sitä vaikeampaa ja suorastaan hankalaa päätöksenteko epäilemättä on . 

Oululaisilla on kokemusta kansalaislähtöisyydestä. Oulussa oli ensimmäisenä kokeilu kaupunginosavaltuustosta. Minun nähdäkseni se kaatui siihen, että puolueet miehittivät valtuustot ideaköyhillä ihmisillä, joilla ei ollut uudistusajatuksia. Kaupunginosavaltuustot kaipasivat vain lausunnonantotehtäviä, kun heidän olisi pitänyt keksiä ehdotuksia oman alueen kehittämiseksi. Kaupunginosavaltuustot olivat kokeilun päättyessä turhautuneita. Pikkupoliitikot pilasivat homman.

Kokemuksesta viisastuneina Oulussa on toimittu toisin. Kaupunkilaiset on otettu mukaan ns. aluetoimikuntiin ideoimaan ja kehittämään aluetta luomalla uutta yhteisyyttä ja lähidemokratiaa. Silti oululaiset arvioivat työtään ja hakevat uusia ideoita.
Kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan tavoitteena on saada kaikenikäiset oululaiset osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Yhteisötoiminnan keskiössä ovat alueelliset yhteistyöryhmät, joissa on mukana asukkaita, asukasyhteisöjä, yhdistyksiä, järjestöjä ja luottamushenkilöitä. Näiden lisäksi mukana on julkisten ja yksityisten palveluiden edustajia, kuten koulut, päiväkodit, nuorisotoimi, kirjasto, seurakunta ja alueen yrittäjiä.
Oulun kaupunki on jaettu 16 suuralueeseen, ja jokaisella alueella toimii yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmässä alueen asukkaat vaikuttavat oman asuinalueensa asioihin.
Asukastuvat ovat yksi osa yhteisötoimintaa. Ne ovat kaikille avoimia yhdessä tekemisen keskuksia, ja niiden toiminnasta vastaavat yhdistykset.
Siinä taustaa Oulun kaupunginhallituksen matkaan Tanskaan. Kalevan toimittaja Kari Sankala näyttää kirjoittaneen matkasta. Tervehdys vaan Kari, siitä lienee noin 30 vuotta, kun viimeksi keskustelimme. Mitä Sankala kirjoittaa?
Sankala kirjoittaa:

Me suomalaiset olemme tylsää porukkaa. Palveluista puhuttaessa ensimmäinen sana on raha.
Tanskalaisten lennokkaat esitykset, kuinka palvelut toimivat, palautuivat suomalaisittain varsin nopeasti maan pinnalle kysymyksellä: ”Paljonko tämä maksaa?”
Isännät oikein hätkähtivät, sillä aina hinta ei ollut edes tiedossa. Heille tärkeintä oli huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista. Maksoi mitä maksoi.

Suomessa alamaiskansalaiset joutuvat hakemaan apua rahan ja palvelun laadun takia jopa oikeudesta.”

Sankala kertoo esimerkin siitä. kuinka kansalainen voi joutua YKSITYISEN YRITYKSEN LYPSYLEHMÄKSI SAAMATTA PALVELUA. Kempeleessä kunta on kilpailuttanut kehitysvammaisten asumista. Osa asumispalveluista on siirtynyt yksityiselle yritykselle. Kansalaiset ovat kokeneet joutuneensa yksityisen palveluntuottajan lypsylehmiksi saamatta kuitenkaan rahalleen kunnon vastinetta.

Laskutus ei ole ollut kaikin puolin läpinäkyvää eivätkä kempeleläiset ole saaneet mielestään riittävästi tietoa.

Siksi Oulun hallinto-oikeus on viime helmikuussa määrännyt kunnan hoitamaan kehitysvammaisten asumisen niin, että yksityisen palvelun käyttäjiksi ohjatuilta ei lypsetä yhtään enempää kuin kunnan palveluja saavilta.
Tanskassa vanhuksilla ja vammaisilla on aina koti, ei laitospaikka.
Sankala huomauttaa, että kunnissa kannattaa kirkastaa, kuntalainen on kansalainen. Kunta ja viranhaltijat ovat kansalaisen asialla. Veronmaksajana kansalainen on työnantaja.
Kunnan ja sen viranhaltijoiden pitää puolustaa ja tukea kansalaisen oikeuksia eikä uhrata niitä ulkopuolisten rahastettaviksi.
Meillä taitaa oikeasti olla pitkä matka alamaisesta kansalaiseksi, kuten Sankala pohti Kalevassa.

Mikko Lund

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Isäkuukausi on lisännyt suosiota. Suomessa on edelleen noin 900 000 köyhää

Isäkuukauden piteneminen on lisännyt tuen suosiota




Kelan mukaan isäkuukauden etuuksia sai viime vuonna 16 200 isää. Määrä on vajaa kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kaikkiaan vanhempainpäivärahoja sai viime vuonna 58 800 isää.
Isäkuukausi piteni vuoden 2010 lopulla enintään 24 arkipäivästä enintään 36 arkipäivään. Isä saa etuudet, jos hän pitää äidin sijaan vanhempainrahakaudesta vähintään viimeiset 12 arkipäivää.
Eniten isäkuukausia pidettiin Ahvenanmaalla sekä Uudellamaalla, ja vähiten Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla.
900 000 ihmistä tarvitsee apua - leipäjonot on yksi avun muoto!

Kuopiossa on selvitetty leipäjonossa olevien ihmisten tilannetta. Leipäjonossa seisova ihminen on iäkäs, asuu yksin vuokralla ja elää erilaisilla tuilla. Ruoan hakeminen leipäjonosta on viidennekselle nöyryyttävää, mutta nöyryytyksen kokemus kasvaa koko ajan iän myötä (Savon Sanomat 16.6.). Kuopion tutkimuksen takana ovat Kuopion kaupunki ja Itä-Suomen yliopiston hyvinvointitutkimuskeskus. Tutkimuksen tulos todistaa, että monilla suomalaisilla on suuri hätä toimeentulostaan.

Leipäjonojen asiakkaista liikkuu jatkuvasti väärää tietoa. Kuopion tutkimus todistaa, että ihmiset jonottavat ruokaa todelliseen tarpeeseen.

Leipäjonoissa on ihmisiä, jotka erilaisten tukien avulla saavat asunnon ja tukea johonkin muuhun välttämättömään. Käteen jäävä raha on kuitenkin niin pieni, ettei se riitä päivittäiseen ruokaan. Suuri osuus toimeentulotuesta menee asumisen korvaamiseen.

Leipäjonoissa jonottavien ihmisten ikä- ja sukupuolirakenne on samankaltainen koko maassa. Maahanmuuttajien osuus on kuitenkin suurempi etelän suurissa asutuskeskuksissa. Myös Kuopiossa osa jonottajista on maahanmuuttajia.
Elämän välttämättömyydet, ruoka ja asunto, kallistuvat koko ajan. Jos yhteiskunta joutuu karsimaan säästöpaineiden alla pienituloisten tukia, heidän elämästään tulee vielä nykyistäkin ankeampi.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki raportoi viime vuoden maaliskuussa, että pienituloisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Pienituloisiksi määritellään yleensä henkilöt, joiden kotitalouden kulutusyksikköä kohden lasketut käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Poliitikot väittelevät keskenään, kuinka paljon köyhiä Suomessa asuu.

EU:n arviointikriteereihin viitaten on arvioitu. että Suomessa on 900 000 köyhää tai syrjäytymisvaarassa olevaa.
Leipäjonot ovat hyväosaisille muistutus, että monilla ihmisillä on aito hätä. Suomessakin on ihmisiä, jotka voivat nähdä jopa nälkää..
Maan hallitus ja eri puolueet hakevat koko ajan keinoja syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisemiseksi. Jokaisen suomalaisen pitää olla mukana näissä talkoissa.

Mikko Lund

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Kokoomuksella menee hyvin

Kokoomuksella menee hyvin
 
Uudelleen puheenjohtajaksi kokoomukselle valittu Jyrki Katainen on rohkeasti vetänyt puolueen linjaa keskustaan. Puolue on kääntynyt niin paljon keskustaan,että kunnon porvaria jo hirvittää. Puoluekokoukselle olikin tehty aloite, että puolueen linjaa olisi syytä kääntää muutama piiru oikealle. Aloite ei saanut kannatusta.
 
Aloitteen tyrmäys perustui siihen, että keskustalinjaus on tuonut kannatusta. Puolue on sitkeästi edelleen galluppien ykkönen. Huolta puolueessa aiheuttaa taloudellinen tilanne, joka voi uhata kannatusta.
 
Kannatus on toistaiseksi kestänyt huonot taloudelliset ajat, mutta vielä ei ole nähty,kuten Kaleva juuri huomautti, miten se kestää Nokian kaltaisia sokkiuutisia ja finanssikriisin mahdollisen äitymisen kaaokseksi. Epäilemättä kokoomus joutuisi eniten tulilinjalle, jos talouden alamäki vain jyrkkenee.

Kokoomuksella on pelisilmää. Katainen teki harvinaisen tempun ja peruutti lähtönsä Brasiliaan kestävän kehityksen konferenssiin ja käy sen sijaan alkavalla viikolla Oulussa ja Salossa Nokian jätti-irtisanomisien takia. Brasiliaan lähtijöitä saa johtaa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.)
SDP yllätettiin niin täydellisesti, että kukaan silmää tekevä ei ole osannut sanoa mitään.
Kokoomusjärjestö polkee törkeästi palkkoja: 250 e viikossa
J
puuttui Kansallisen Lastenliiton työntekijöiden palkkojen epäkohtiin, Veikko Lehtonen sanoo.
Kokoomuslaiset ovat valmiita heikentämään ja huonontamaan työntekijöiden palkkoja ja työoloja. Todisteeksi käy Kokoomuslainen Kansallinen Lastenliitto, joka polkee törkeästi työntekijöittensä palkkoja. Järjestö ei noudata mitään yleistä työehtosopimusta.
– Tiedän tilanteen vain niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat JHL:n jäseniä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n aluetoimitsija Veikko Lehtonen sanoo Demokraatti- lehdessä.

Lehtonen luettelee tylyjä palkanmaksutapoja: kesäleiriohjaajan palkka 200–250 euroa viikko, ei yleiskorotuksia, ei lomarahoja, ei ylityö- tai sunnuntaikorvauksia muillekaan työntekijöille.

– Sairausajan palkat on maksamatta päivärahoista ja kokemuslisistä puhumattakaan. Kuukausipalkkoja maksetaan lyhyemmällä työajalla tonnin verran kuukaudessa. Työvuoroluetteloita on laadittu huolimattomasti, Lehtonen jatkaa listaa.

Hänen mukaansa kaikki työehtosopimuksen laiminlyönnin tunnusmerkit täyttyvät.

Kansallinen Lastenliitto toimii samoissa tiloissa kuin kokoomuksen puoluetoimisto Kansakoulukujalla Helsingissä.
Lehtosen mukaan JHL aikoo vaatia palkkoja maksettavasti myös taannehtivasti.
Kansallisen Lastenliiton johto on ollut sitä mieltä, ettei sen työnantajana tarvitse noudattaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta, koska Lastenliitto on poliittisen puolueen toimintaa tukevaa työtä tekevä yhdistys.

Veikko Lehtonen puolestaan viittaa Aluehallintoviraston tarkastuskertomukseen, missä Kansallisen Lastenliiton näkemys tyrmättiin täysin. Työsuojeluviranomaisten päätöksen mukaan Liiton on noudatettava sopimusta.

– Yleissitovuus on pakottavaa oikeutta. Tämä on erittäin tärkeä asia JHL:lle. Seuraamme tarkasti, että yleissitovuus toteutuu myös käytännössä, JHL:n aluetoimitsija Veikko Lehtonen sanoo.

– Eteeni on tuotu tapauksia, joissa henkilö palkataan töihin elokuussa ja työt loppuvat toukokuussa. Sen jälkeen heiltä vaaditaan suostumusta siihen, että he tulevat takaisin töihin taas elokuussa, mutta uudella työsopimuksella.

Mikko Lund

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Katainen taputettiin jatkoon

Katainen taputettiin yksimielisesti jatkoon
 
Puheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) jatkaa kokoomuksen puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden. Rovaniemen puoluekokous valitsi Kataisen viidennelle puheenjohtakaudelle yksimielisesti.

Katainen oli liikuttunut, kun hän kiitti puoluekokousedustajia.
Katainen on johtanut kokoomusta vuodesta 2004.
Puolueen varapuheenjohtajista ja puoluevaltuuston puheenjohtajasta äänestetään sunnuntaina.
Kaikki kolme nykyistä varapuheenjohtajaa Henna Virkkunen, Anne-Mari Virolainen ja Sampsa Kataja pyrkivät jatkamaan tehtävissään.



Katainen : Nokian vaikeudet koettelevat kansallista itsetuntoa



Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vetoaa uusien mahdollisuuksien etsimiseen niille ihmisille ja alueille, joita Nokian lakkautukset kohtelevat pahiten.

- Tämä on ollut jonkinlainen kolaus kansalliseen itsetuntoon. On jännä tuntea omassa sydämessään kansallista itsetuntoa. Jostakin syystä minusta tuntuu, että vaikka ymmärrän talouden rakennemuutoksen, niin tämä on kolhaissut tätä tunnetta.
Katainen piti linjapuheensa kokoomuksen puoluekokouksessa Rovaniemellä. Katainen sanoi peruneensa ensi viikon matkansa Brasiliaan, missä pidetään kansainvälinen ilmastokokous. Pääministeri aikoo sen sijaan käydä Salossa ja Oulussa. Brasilian kokoukseen lähtee puolestaan suomalaisministerien ryhmä ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) johdolla.

- Haluan sanoa hyvin vahvan viestin: niitä ihmisiä, jotka nyt menettävät työpaikkansa ja niitä kaupunkeja, joissa työpaikat tältä osin vähenevät, ei jätetä yksin, Katainen sanoi.
- Mikä estää meitä tekemästä toimia, joka kannustaisi edes osaa näistä kasvamaan rajusti? Katainen kysyi.
Katainen peräänkuulutti samalla yrittäjyyden kannustamista ja varoitti "ideologisoimasta" tätä valintaa.
- Kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii vaikeita päätöksiä ja vanhasta oman pienen ryhmän etuajattelusta luopumista. On valittava, tuijotetaanko tulonjaon desimaaleihin vai hankitaanko kaikille, aivan jokaiselle, enemmän yhteistä hyvää, Katainen puntaroi.
Katainen viittasi myös Saksaan ja Ruotsiin, joissa on hänen mukaansa tehty "vaikeita mutta tärkeitä" uudistuksia.

*
Riihimäellä kokoomuksen ehdotuksesta hyväksyttiin 3500 euron velkakatto
 
Viime valtuustossa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Mäkelä ehdotti 3500 euron velkakattoa. Kovin on kokoomuksella ideat vähissä, kun kaupungin virkajohto on esityksillään ajanut kaupungin kriisikunnan partaalle eikä tämän kummoisempia uutisia irtoa talouden tasapainottamiseksi. Kaikki ryhmät ja samalla valtuusto hyväksyi esitetyn katon. Vitsi on vain siinä, että velkaa on tuo 3 400 euroa / asukas ja velkaa voidaan ottaa edelleenkin lisään. 
 
Valtuusto joutuu kyllä punnertamaan ihan hyväksytyn velkakatonkin täyttämiseksi. Se tarkoittaa ainakin investointien jäädyttämistä, niin jäähallin kuin paloasemankin kohdalla. Suomen kuntien keskimääräinen velkaantuminen oli 1500 euroa / asukas vuonna 2011.
 
Tällainen leikkiminen velkakaton kanssa johtaa kyllä harhaan, kun kaupunki on rutkasti ylivelkaantunut, investointikyvytön eikä talouden tasapainottaminen näytä onnistuvan.
Velkamäärän ollessa lähes 100 miljoonaa euroa velan koron muutokset vaikuttavat voimakkaasti. Koron noustessa yhden prosentin sen vaikutus sataan miljoonaan on miljoona. Siinäkin on repimistä.
 
Velkaantumisen vähentäminen tulee olla keskeisin ja tärkein ainakin kahden valtuustokauden tavoite. Minusta velka pitää saada puolittumaan. Se on kova ja vaativa tavoite.
 
Valtuusto on samalla tavalla syyllinen Riihimäen tautiin kuin virkamiehet, jotka ovat surutta lisänneet velkaantumista. Sillä erotuksella toki, että virkamiesten kimppuun voidaan iskeä esittelijävastuun perusteella. Poliitikot kantavat lähinnä poliittista vastuuta.
 
Mikko Lund

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Tuomioja: Soinilla totuuden hetki

Tuomioja: Soinilla totuuden hetki


Poliitikot ja poliittiset kommentoijat ovat kiinnittäneet huomiota Timo Soinin uskottavuuden puutteeseen. Soini sanoi kolme vuotta sitten,ettei rasismista tuomituilla ole sijaa perussuomalaisissa. Mutta ei Soini puutu tai halua puuttua asiaan. Ulkoministeri Erkki Tuomioja antaa Soinille neuvoja. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kehottaa Timo Soinia (ps.) tekemään pesäeron puolueensa äärinationalistiseen ja rasistiseen siipeen.
Tämä on Tuomiojan mielestä välttämätöntä, jos perussuomalaiset haluavat olla muiden puolueiden silmissä mahdollinen yhteistyökumppani.
Tuomiojan mukaan Soinin totuuden hetki on koittanut, kun korkein oikeus on antanut tuomionsa Jussi Halla-ahon kirjoittelusta. Soini sanoi kolme vuotta sitten, ettei rasismista tuomituilla ole sijaa perussuomalaisissa.

Nyt Soini on Tuomiojan mukaan pyörtänyt sanansa.

–Tämän voisi paremmin ymmärtää, jos Soini avoimesti hyväksyisi Halla-ahon mielipiteet, mutta nyt tämä näyttää vain vaaleihin valmistautuvan puoluejohtajan opportunistiselta heikkoudelta ja poliittisen moraalin vararikkojulistukselta, Tuomioja kirjoittaa blogissaan.

Talouden ennustetaan kituuttavan vuosikymmeniä

Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymiä ovat selvittäneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Pellervon taloustutkimuksen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Suomen Pankin tutkijat.
Tutkijoiden ennusteiden perusteella laskettu keskiarvoennuste julkistettiin viikolla taloustutkijoiden kesäseminaarissa Jyväskylässä.

Sen mukaan bruttokansantuotteen kasvuvauhti jää vuosina 2013-2022 1,6 prosenttiin. Vuosina 2023-2032 BKT:n kasvu jäisi vielä pienemmäksi eli 1,4 prosenttiin.

Ennusteet kasvuluvuista ovat pienentyneet vuonna 2008 julkaistusta edellisestä keskiarvoennusteesta.
Jyväskylän kauppakorkeakoulun professori Ari Hyytinen ei pidä suuntausta yllättävänä. Taustalla on jo varsin pitkään jatkunut synkkä taloustilanne Euroopassa ja se, että aikaisempia ennusteita pidettiin melko optimistisina, Hyytinen sanoo.

Keskiarvoennusteen mukaan työn tuottavuus kasvaa vuoteen 2022 asti keskimäärin 2,1 prosenttia ja sitä seuraavana vuosikymmenenä 1,8 prosenttia.

Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola kiinnittää huomiota ennusteiden häkellyttävän suuriin eroihin. Ne tulevat hänen mukaansa siitä, että joissain ennusteissa tuottavuuden kasvuvauhdin arvioidaan kiihtyvän, kun taas toiset näkevät sen säilyvän ennallaan tai hidastuvan.

Mikko Lund

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Aikooko Nokia jättää Suomen ? Missä on työväenliikkeen vastarinta?

Aikooko Nokia jättää Suomen ?
Missä on  työväenliikkeen vastarinta?
 
Olemme juuri kuulleet huolestuttavia uutisia
matkapuhelinyhtiö Nokian rajuista leikkauksista. Yhtiö aikoo vähentää Suomesta 3 700 työpaikkaa, mikä vastaa yli 40 prosenttia yhtiön kaikista Suomen työpaikoista.
 
Maailmanlaajuisesti Nokia suunnittelee vähentävänsä jopa 10 000 työntekijää ensi vuoden loppuun mennessä.
Pitkään liipasimella ollut Salon matkapuhelintehdas suljetaan kokonaan. 

Salon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Katja Taimela (sd.) muistuttaa, että kaupungista on jo lähtenyt muutamassa vuodessa viitisentuhatta teollista työpaikkaa. Se tietää kaupungille taloudellisia vaikeuksia.

Se on kylmää kyytiä. Missä on Nokian isänmaallisuus? Missä yhteiskunta- ja yhteisvastuu? Yhtiö vähät perustaa näistä. Se on tätä riistokapitalismin aikaa, että nämä rosvoyhtiöt eivät kanna mitään vastuuta.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly luonnehtii Nokian nykyistä tilannetta koko Suomen kriisiksi. On se järkyttävällä tavalla sitä.

Lylyn mukaan Nokian
on käytävä todelliset yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa ja tarjottava tuntuvaa apua irtisanottaville.
 
SAK edellyttää, että Nokia tarjoaa kaikille irtisanottaville uudelleenkoulutusta ja taloudellista tukea. Yhteistoimintaneuvotteluissa on etsittävä yhdessä ratkaisuja, joilla henkilöstövähennyksiä voitaisiin pienentää.
Tässäkö on SAK:n vastaus? Missä on työväenliikkeen vastarinta?

Mutta mitä Nokia tarjoaa? Se on rytinällä siirtymässä pois Suomesta. Milloin pääkonttori siirtyy pois Suomesta?
Elop lupaili aikanaan, että pääkonttori pysyy Suomessa. Onko Elopin perhe muuttanut pysyvästi Suomeen? 

Jos Nokian pääkonttori siirtyy pois Suomesta, saattaa koko yhtiön juridinen kotimaakin muuttua samassa rytäkässä.
Silloin Nokian mahdolliset verotulot eivät tule enää koskaan hyödyttämään Suomea ja suomalaisia.

Mikko Lund

torstai 14. kesäkuuta 2012

Venäjä muutoksessa

Venäjä muutoksessa

Puolustusministeriön uusi Venäjä-raportti: Venäjä suurten muutosten edessä

Puolustusministeriö on toimittanut "Muutosten Venäjä" –julkaisun, jossa eturivin suomalaiset Venäjä-asiantuntijat arvioivat neljässä eri teemaryhmässä maan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä aina vuoteen 2020 saakka. Ministeriön edellinen Venäjä-julkaisu Haasteiden Venäjä? ilmestyi samalla tavoin toteutettuna vuonna 2008. 

Edellisen julkaisun valmistumisen jälkeen Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev ovat vaihtaneet kahdesti tehtäviä keskenään ja Venäjä on käynyt lyhyen sodan Georgian kanssa. Venäjän kansantalous on jatkanut nopeaa kasvua. Se on edelleen vahvasti sidoksissa öljyn ja kaasun sekä erilaisten raaka-aineiden maailmanmarkkinahintaan. Venäjän turvallisuus- ja puolustuspolitiikka nojautuu edelleen ydinasepelotteeseen. Merkittävä osa talouskasvusta aiotaan käyttää Venäjän asevoimien kehittämiseen.

Muutoksen tuulia havaittavissa

Venäjän kehitys on ollut vahvasti sidoksissa jatkuvuuteen. mutta myös muutokset tuulia on havaittavissa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen näkyy aikaisempaa suorasukaisempana poliittisen johdon arvosteluna. Viranomaiset eivät ole pystyneet estämään tätä kehitystä. Valta maassa onkin yhä lujasti presidentti Putinin käsissä.
Raportin kirjoittaminen on tehty neljässä eri teemaryhmässä.

Ensimmäisessä arvioidaan Venäjän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, toisessa sotataloutta, taloutta ja energiapolitiikkaa, kolmannessa yhteiskunnallista vakautta ja neljännessä Venäjän ja IVY-maiden kriisipotentiaalia. Jokainen ryhmä on valinnut keskuudestaan kirjoitusvastuussa olevan henkilön. Lisäksi ryhmät ovat tiivistäneet työnsä muutamiksi teeseiksi Venäjän tulevien vuosien kehityksestä.

Yhteisten seminaarien lisäksi teemaryhmät ovat järjestäneet lukuisia sisäisiä tapaamisia. Teemaryhmien kirjoitusvastuulliset henkilöt ovat olleet Suvi Kansikas Aleksanteri-instituutista, Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista, Arto Luukkanen Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitokselta sekä Salla Nazarenko ja Mikko Palonkorpi Aleksanteri-instituutista.

Venäjä pitää kiinni omasta valtapiiristä

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Venäjä pitää kiinni omasta valtapiiristään. Toisaalta sen tavoitteena on välttyä sulkemista pois kansainvälisestä päätöksenteosta. Se haluaa edelleen tulla tunnustetuksi suurvaltana. Venäjä näkee parhaana maailmanjärjestelmän, jossa yhdelläkään toimijalla ei ole ylivertaista asemaa ja jossa se itse on keskeisesti mukana.

Sotataloudessa Venäjä on sitoutunut vuoteen 2020 ulottuvaan asevoimien varusteluohjelmaan. Sen onnistuminen on kiinni korkeasta energian maailmanmarkkinahinnasta. Puolustusteollisuudessa on toteutettava erityisen suuria ja kalliita uudistuksia.

Yhteiskunnallisen vakauden edellytyksenä on jatkuva talouskasvu. Se on myös Suomen etujen mukaista, koska maittemme välinen kauppa on perustunut jo pitkään Venäjän myönteiseen talouskehitykseen. Kirjoittajat näyttävät uskovan, että kansalaisten poliittinen aktivoituminen muuttaa pidemmällä aikavälillä väistämättä Venäjän poliittista järjestelmää.

Mikä Venäjän vakautta horjuttaa?

Venäjän vakaus voi kärsiä myös Venäjän eteläisten lähialueiden pitkittyneistä kriiseistä, koska se voi joutua vedetyksi niihin mukaan. Myös ns. arabikevään kaltaisella demokraattisella kehityksellä IVY-maissa voi olla haitallisia vaikutuksia Venäjän vakauteen. Muiden IVY-maiden hidas talouskehitys ja poliittiset konfliktit voivat puolestaan lisätä maastamuuttoa Venäjälle ja kärjistää näin etnisiä ristiriitoja Venäjän sisällä, erityisesti sen suurimmissa kaupungeissa.
"Muutosten Venäjä" -raportti on laadittu puolustusministeriön tilauksesta, mutta se ei edusta puolustusministeriön kantaa.

On hyvä, että meillä tehdään tällaisia selvityksiä naapurimaasta Venäjästä. Venäjä on suurvalta ja aina arvoitus meille. Asiantuntijaselvitykset auttavat meitä oikean ja realistisen Venäjä- kuvan päivittämisessä.

Mikko Lund

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Toimiiko Riihimäellä poliittinen kontrolli?

Toimiiko Riihimäellä poliittinen kontrolli?

Sitä joudun kysymään, kun katson kahden kaupungin eroja. Hämeenlinnassa tilinpäätöksen ja vastuuvapauden myöntäminen kaupungin johdolle synnytti puheryöpyn ja äänestyksen, jonka tuloksena vasta monen äänestyksen jälkeen kaupunginjohdolle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Innopark- selvitys oli Hämeenlinnassa laukaiseva tekijä.

Riihimäellä ei syntynyt juuri keskustelua tilinpäätöksestä. Odotin, kun tarkastuslautakunnan puheenjohtajana on nyt valtuutettu Jorma Höök ( sd) , että hän olisi nostanut esille tilinpäätökseen liittyneitä huomioita, epäkohtia ja epäilyjä, mutta niin hänellä, demareilla, vasemmistoliitolla , kokoomuksella kuin muillakaan poliittisilla toimijoilla ei ollut mitään merkittävää sanottavaa. Kysymyksessä on joukkomittainen silmien sulkeminen, vaikeneminen ja asioiden peittely.

Olisi ollut mahdollista, että Riihimäen kaupunginjohdolle ei olisi myönnetty tili- ja vastuuvapautta vuodelta 2009 ja 2011. Hämeenlinnan hallinto- oikeus ja KHO olivat kumonneet Riihimäen kaupunginvaltuuston poistosuunnitelman ja hallinto- oikeus myös vuoden 2009 tilinpäätöksen. Tilit oli nyt vuosilta 2009 ja 2010 korjattu. Lisäksi tilit oli tarkastanut tilintarkastaja, jonka mahdollinen esteellisyys on tutkittavana KHO:ssa. Tämä tilintarkastaja oli tarkastanut myös vuoden 2009 tilinpäätöksen, jonka Hämeenlinnan hallinto- oikeus oli kumonnut. Asiallisesti siinä oli kumoutunut myös tilintarkastajan lausunto. Nyanssi on, että jos tilintarkastaja todetaan esteelliseksi, tilintarkastus menee vielä uusiksi. Silti tilintarkastuksen luotettavuuteen ja oikeellisuuteen sisältyy tilintarkastajan toiminnasta aiheutuva epäily. Tämän takia olisi voitu katsoa, että tilinpäätös ei anna oikeaa ja riittävää kuvaa kaupungin taloudesta, ennen kuin sen oikeellisuus on erityistilintarkastuksella todettu. Kaupunkilaistenkin taholta on esitetty epäilyjä tilinpäätöksen suhteen.

Olen esittänyt perustellusta syystä, että Riihimäellä olisi pitänyt tehdä erityistilintarkastus. Se olisi pitänyt tehdä ihan senkin vuoksi, että jo ajatuksen esittäminen on synnyttänyt käsittämättömän voimakkaan vastaryöpyn ja ajojahdin, jonka takia olen turvautunut viimesijaisiin oikeusturvatoimiin. Erosin tarkastuslautakunnan puheenjohtajan toimesta, koska kaupungin toimesta oli törkeällä tavalla loukattu puheenjohtajalta ja lautakunnalta tilintarkastuslain edellyttämää riippumattomuutta. Kantelin oikeuskanslerille, kun kaupunginhallitus halusi ylimielisesti kieltää valitusoikeuteni. Jos esittämäni erityistilintarkastus olisi tehty, tilintarkastukseen ei tarvitsisi enää palata.

Näiden seikkojen vuoksi on varsin ihmeellistä, että yksikään ryhmä ja yksikään valtuutettu ei havaitse ja oivalla. Kaupunginjohtoa tuetaan sokeasti kaikessa, vaikka kaupungintalo palaisi. Missä on kriittinen vasemmisto? Missä oivaltavat liberaalit? Missä järkevä kokoomus?

Jälkien havaitseminen ja seuraaminen hämmentää minuakin. Kaupungin talous on vahvassa kriisissä. Kriisikuntakriteerit ovat täyttymässä. Velkaantuminen lisääntyy. Yhä ilmeisemmältä näyttää, että kaupunki ei pysty tasapainottamaan talouttaan. Edessä voi olla valtion kriisikuntamenettelyyn liittyvät toimet. Kysymys on vain ajasta.

Riihimäki ajelehtii kuin heinätukku Vantaan- joessa. Kaupunginjohto ei löydä suuntaa, pelastusta. Avuksi ei ole siitä, että luottamushenkilöt jatkavat luottamusta. Pelastus löytyisi kuntaliitoksesta Hyvinkään kanssa. Se ratkaisisi lopulta monet kysymykset ja merkitsisi uuden ja elinvoimaisen kaupungin muodostamista Uudellemaalle. Kaupunginjohto on kynsin hampain vastustanut Riihimäen edun mukaista ratkaisua siirtyä metropolialueelle. Poliittinen johto ei toistaiseksi ole kyennyt kuin myötäilemään.
 
Talouden tasapainottamistoimien yhteydessä kaupunginhallitus oli päättänyt käynnistää hallinto- ja johtamisjärjestelmän kehittämistyön. Valtuustossa todettiin lakoonisesti, että tämä tuskin tuo mitään uutta, ellei kehittämistyöhön oteta uusia ihmisiä. Tosi. 

Olen joutunut puolustamaan tarkastusjärjestelmää ja sen julkista uskottavuutta ainoalla käytettävissä olevalla keinolla eli eroamalla tarkastuslautakunnan tehtävästä. Se ei kuitenkaan merkitse ja takaa sitä, että uuden puheenjohtajan valitsemisella entiseen kokoonpanoon tarkastuslautakunnan työ tulisi noudattamaan sille kuuluvaa riippumattomuutta ja tuomaan kaupungin tilinpitoon sen menettämää uskottavuutta ja luottamusta.

Mikko Lund

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Henkilöstöraportti 2011 antaa ajattelemisen aihetta

Henkilöstöraportti 2011 antaa ajattelemisen aihetta

Riihimäen kaupungin henkilöstöhallinto on koonnut tilinpäätöksen yhteyteen ns. henkilöstöraportin vuodelta 2011. Oikein hyvä, että tällainen raportti on tehty. Siinä on tietoa henkilöstövoimavaroista, kustannuksista ja henkilöstöpoliittista toimista. Riihimäen kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 1531 henkilöä, joista vakinaisia oli 1220. Talousarvion yhteydessä perustettiin 19 uutta virkaa tai tointa ja kaksi määräaikaista. Kolme vakanssia lopetettiin. Henkilöstöstä 81 prosenttia pitää kaupunkia hyvänä työnantajana. Lomautukset ja irtisanomiset on onnistuttu välttämään kaupungin toiminnassa ja se epäilemättä parantaa ja vahvistaa työnantajakuvaa. 

Jossain määrin on onnistuttu työssä jaksamisen pidentämisessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski- ikä oli vuonna 2011 64,5 vuotta ja edellisenä vuotena 63,7. Henkilöstöä on tuettu mm. uudelleensijoittamisella. Viime vuonna 9 työntekijä on sijoitettu uudelleen heille paremmin soveltuviin tehtäviin. Kysymys on jaksamisen tukemisesta ja joskus myös esimiestyöstä.
Henkilöstökyselyyn liittyen tärkeää onkin huomata, että peräti 19 prosenttia henkilöstöstä ei pidä kaupunkia hyvänä työnantajana. Yhä useampi henkilöstökyselyyn vastaaja kokee tyytymättömyyttä (30 %) työvälineisiin ja työoloihin. Yli puolet on tyytymättömiä työyksikön resursseihin ja sijaisjärjestelyihin. Vastaajista 35 % on kokenut työuupumusta. Työuupumuksen kokemus on selvässä kasvussa.

Henkilöstön sairaspoissaolojen määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä oli 13,8 päivää / henkilö. Vuonna 2010 12,8 pv/ henkilö. Sairastavuus oli suurinta teknisessä keskuksessa ja perusturvakeskuksessa . Ongelmaluvut antavat ajattelun aihetta. 

Kaupungilla on käytössä Varhainen tuki työkyvyn säilyttämiseksi- toimintaohje. Esimiesten tulee pontevasti ottaa puheeksi työntekijän työkykyongelmat. Huolimatta ohjeistuksesta ja muista toimista sairastavuus on lisääntynyt. 

Näihin ongelmiin ei ole mitään poppakonstia. Kysymys on työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemisesta. Aivan keskeisessä asemassa on esimiestyön parantaminen. Yksi asia on työyhteisön tavoitteiden selvittäminen henkilöstölle. Esimiehet tarvitsevat myös ohjausta ja tukea sekä koulutusta todella vaativaan työhön. Esimerkiksi säännölliset ja hyvin toteutetut kehityskeskustelut voivat viedä työyhteisöä vahvasti eteenpäin. Valitettavasti kaikki esimiehet eivät käy keskusteluja.

Mikko Lund

maanantai 11. kesäkuuta 2012

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI

Tämä 12. ympäristöraportti antaa paljon tietoa. Kiitos laatijoille selkeästä esityksestä. Riihimäellä on kaksi riskialtista asiaa liittyen veteen. Toinen on tulva-alttius. Raportista löytyy maininta rakennusjärjestykseen otetusta määräyksestä hulevesien johtamiseksi, mutta mitä konkreettista on todella tehty tulvariskin ehkäisemiseksi. Suunnitelmia on , entä toteutus.?
Toinen ongelma on sadevesiviemärit, puhdistuslaitoksen saneeraaminen ja yleensä vesi- ja viemäriverkoston uusiminen. Suunniteltu aikataulu on liian hidas. ( 40v ennen kuin sadevesi -viemäröinti on luotu ) Jatkuvasti purkautuu Vantaaseen puhdistamatonta vettä. Se on ympäristörikos. Kaupunki on saanut jo useita huomautuksia viranomaiselta. Vesilaitos tuottaa voittoa, joka sen tulisi saada käyttää investointiin.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 2009 ympäristöpolitiikan tavoitteet. Ne ovat hyviä tavoitteita myös tulevaisuudelle. Raportista voi päätellä, että energian käytön tehokkuudessa ja kulutuksen seurannassa on ainakin osittain onnistuttu. Kehitystä on tapahtunut myös Riihimäen KAUKOLÄMMÖN SUHTAUTUMISESSA verkoston laajentamiseksi. Vielä kun Vasikkahakaa rakennettiin ja kysyttiin, eikö alueelle ole saatavissa kokonaisratkaisua kaukolämmöstä, vastaus oli, että he laajentavat verkostoa, jos sitä yksityisesti kysytään. Nyt ilmeisesti on kaupungin kanssa päästy sopimukseen, että uusille asuntoalueille suunnitellaan samalla myös kaukolämpöverkko.
Ympäristöpolitiikan päämäärissä mainitaan: LUONNONVAROJEN KÄYTÖSSÄ OTETAAN HUOMIOON TULEVIEN SUKUPOLVIEN TARPEET SÄILYTTÄMÄLLÄ LUONNONVARAT MONIPUOLISINA, ELINVOIMAISINA JA MAISEMA- JA VIRKISTYSKÄYTÖLTÄÄN LAADUKKAINA. RIIHIMÄENKAUPUNKI EDISTÄÄ METSIEN JA VIRKISTYSALUEIDEN SEKÄ MUIDEN LUONTOKOHTEIDEN MONIMUOTOISUUTTA JA TURVAA RIITTÄVIEN VIHERALUEIDEN SÄILYMISEN.
Kaupungin virkamiesten tulee sitoutua valtuuston asettamiin päämääriin esityksiä tehdessään. Kaupunginhallituksen tulee valvoa, että strategisia päämääriä noudatetaan. Ja valtuuston enemmistönkin luulisi sitoutuneen asettamiinsa tavoitteisiin. Näin ei kuitenkaan ole aina tapahtunut.
Raportissakin mainitaan, että talousmetsien hakkuut vähentävät huomattavasti metsien monimuotoisuutta. Teoria ja käytäntö ovat muutamissa tapauksissa vastakkaisia.
Esimerkit kaavoituksesta:
Kumelassa asemakaavassa olevalle viheralueelle kaavoitettiin kauppiaalle varasto-ja toimistotila. Vastineeksi hän lupasi kustannuksellaan rakentaa raitin. Ei sitä eiliseen mennessä ole toteutettu. Miksi kaupunki ei valvo vastavuoroisuuden toteutumista.? Liekö kaavoitusta edes maksettu, paitsi verorahoilla.
Törkeä esimerkki on Kalmun kaavoitus. Periaate on tiivistää kaupunkirakennetta ja sitten suunnitellaan satelliittia. Yleiskaavassa on alimitoitettuja ekokäytäviä mm liito-oraville käytävää pellolle ja hakatulle metsäalueelle. Vanhaa metsää tuhotaan. Niinkö monimuotoisuutta vaalitaan Riihimäellä? Törkeyden huippuna voi pitää sitä, että kaavoitusosasto on saanut tehtäväksi kaavoittaa teollisuustontit ekokäytävälle, mikä oli varattuna yleiskaavaan itä-länsi suuntaisena . Näin sekin halutaan lopullisesti tuhota. Keneltä lienee määräys.?
Kaupungissa on jatkuvasti nirhattu viheralueita vaikka tiedetään, että kuntalaisten sekä fyysiseen että psyykiseen hyvinvointiin vaikuttaa ympäristö ja luonto.
Kaupungin johtoon on iskenyt intohimo saada uusia veronmaksajia hinnalla millä hyvänsä.
Virkamiesten, kaupunginhallituksen ja valtuuston tulee toimia valtuustossa hyväksyttyjen periaatteiden ja lakien mukaisesti.

Mikko Lund

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Keskustassa ja SDPssä reiluja puoluejohdon kavojen vaihtoa

Pelvotta aina päin taantumusta käy kutsu nuorten armeijan

SDP:n puoluekokous laittoi lähes koko puoluejohdon vaihtoon. Puoluesihteeri, kolme varapuheenjohtajaa ja puoluehallitus kolmea jäsentä lukuun ottamatta. Uusi sukupolvi otti puolueessa vallan. Mikä muuttui ?

Kaksi nuorta puoluehallituksen jäsentä saa jo asioita äänestykseen, toinen ehdottaa ja toinen kannattaa. Se on mahdollisuus. Siitä se marssi nuorten armeijan alkaa. Se voi tarjota esimerkin. Ehkä jotkut nuoret oivaltavat, että tie puolueeseen ja valtaan käy ulkoa sisälle. Ehkä joku oivaltaa ihan oikeasti: SDP on vallattava?
SDP.n nuorentumisesta puhuminen ei vastaa totuutta. Puoluehallituksessa on vain kaksi jäsentä, joiden ikä on alle 30 – vuotta. Puolueen jäsenten keski- ikä köröttelee vahvasti 60- vuoden seutuvilla.

Ukkoontuneen ja menneisyyden arvoihin pitäytyneen puolueen uudistaminen ei ole helppoa. Ulkoa sisälle on mahdollisuus. Siitä marssi lähtee. Uusia työn tekijöitä ja vastuun kantajia tarvitaan. Nuoret ovat kultaakin kalliimpia.
Pelvotta aina päin taantumusta käy kutsu nuorten armeijan. Menestyäkseen SDP:n pitää pystyä paremmin erottautumaan pääministeripuolueesta. Sitten tarvittaisiin enemmän vasemmistolaista yhteiskunnan erittelyä ja tekoja eli kurssia on reivattava vähän vasemmalle - ainakin puheissa.

Nähtäväksi jää, saako SDP:n nuori johto pitkälle marssilleen vetoapua Euroopasta. Ainakin Ruotsissa, Ranskassa, Britanniassa ja Saksassa on demariaallon noususta merkkejä jo ilmassa. Jos se toteutuu, SDP:nkin muutos saa siitä lisää pontta ja puhtia. 

Keskustassa yllätysvalinnat
Kansanedustaja Juha Sipilä on valittu keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Hän voitti vaalin toisella kierroksella Tuomo Puumalan äänin 1251 - 872.
Vasta valittu puheenjohtaja kiitti ensimmäiseksi vaimoaan ja sen jälkeen muita puheenjohtajaehdokkaita.
Tuomo Puumalan kanssa Sipilä sanoi kokeneensa kampanjan aikana poikkeuksellista veljeyttä. Paavo Väyrysellä hän sanoi olevan tärkeä rooli puolueessa esimerkiksi puolustus- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa.
Timo Kauniston kanssa hän sanoi jakavansa yhteisen mission saada aikaan uusia työpaikkoja vihreään talouteen.
Mari Kiviniemelle Sipilä sanoi, että olisi toivonut hänen jatkavan puheenjohtajana.
Mari Kiviniemen tilalle pyrkivät Paavo Väyrynen, Tuomo Puumala, Juha Sipilä ja Timo Kaunisto.
Kansanedustajat Tuomo Puumala ja Juha Sipilä etenivät keskustan puheenjohtajakisassa toiselle kierrokselle.
Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ja varapuheenjohtaja Timo Kaunisto tippuivat kisasta.
Ensimmäisellä kierrokselle Sipilä sai eniten ääniä, 916 ja toiseksi eniten niitä keräsi Puumala, 659.
Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen sai 493 ääntä ja Timo Kaunisto 26.
Puoluesihteeriksi valittiin Timo Laaninen ja entisistä varapuheenjohtajista kansanedustaja Annikka Saarikko valittiin varapuheenjohtajaksi. Uusina varapuheenjohtajiksi nousivat europarlamentaarikko Riikka Manner ja kansanedustaja Juha Rehula.Onnitteluja!
Mikko Lund

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Riihimäellä myytiin alkoholia eniten alueella

Riihimäellä myytiin alkoholia eniten alueella

Tiedot perustuvat THL: n kyselyn pohjalta tehtyyn tilastoon vuodelta 2011. Riihimäellä myytiin alkoholia 10, 9 litraa/asukas, Lopella 7,9 ja Hyvinkäällä 7,1, Nurmijärvellä 6,8, Janakkalassa 6,6, Tuusulassa 6,2 ja Hausjärvellä 4,1.

Vertailun vuoksi todettakoon eräitä muiden lukuja: Sysmä 13,2, Forssa 13,1, Hartola 13,0, Padasjoki 12,8, Aura 12,3, Imatra 12,1, Heinola 11,9, Karkkila, Järvenpää ja Raisio 11,4, Parikkala ja Savitaipale 10,9,Orivesi ja Parkano 10,8, Hanko 10,4, Virolahti 10,1,Hämeenlinna 9,6, Lahti 9,5, Helsinki ja Lappeenranta 9,4.

Tiedetään, että alkoholin kuntakohtaisella myynnillä on suora yhteys väkivalta- ja pahoinpitelyrikollisuuteen ja omaisuusrikoksiin. Suuret myyntilukemat ennakoivat korkeaa rikollisuutta. Matalat myyntilukemat ennakoivat matalaa rikostasoa. Turhaan ei puhuta ns. rähinäviinasta, joka tekee eräistä yksilöistä suorastaan väkivaltaisia. Ja jos ei nyt ihan päälle tulijoita, niin ainakin riidan haastajia. Valtaosa alkoholin kulutuksesta on kuitenkin siistiä perhe- tai ravintolakulutusta, johon liittyy ruokailua ja seurustelua. Se ennakoi myös alkoholin kulutuksen siirtymistä väkevistä mietoihin juomiin.

Kun puhutaan ja arvioidaan kuntatalouden tasapainottamista ja menotalouden vähentämistä, silloin kannattaa huomiota kohdistaa alkoholin myyntitilaston lukemien alentamiseen. Jos Riihimäki saisi alkoholin myyntilaston lukemat putoamaan yli 10 litran lukemista esimerkiksi Hausjärven 4 litran lukemiin, silloin kaupunkikuvassa tapahtuisi suuria muutoksia.
Mikä muuttuisi?

Tietynlaisen rikollisuuden väheneminen siistisi kaupunkikuvaa ja vähentäisi katuväkivaltaa. Kaupunkilaisten turvallisuus kohentuisi. Kaupunki saisi huomattavia taloudellisia säästöjä mm. lastensuojelukustannuksista ja alkoholisairauksien hoitokuluista sekä yleisen sairastavuuden vähentymisenä.

En ymmärrä miksi tätä ei tehdä. Ollaan vaan kädet pystyssä!
Riihimäen kaupungin pitäisi ottaa tämä asia asialistalle ja moniammatillisen työn kohteeksi.

Alkoholin kulutuksen painottuminen mietoihin juomiin jatkuu edelleen

Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,1 litraa 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti vuonna 2011. Alkoholinkulutus lisääntyi prosentin vuodesta 2010. Kulutuksen kasvu johtui pääosin siitä, että vähittäismyyntiliikkeet ja anniskeluravintolat ovat hankkineet alkoholijuomia varastoihinsa loppuvuodesta 2011 ennen 1.1.2012 tapahtunutta alkoholijuomaveron korotusta.
Alkoholin kokonaiskulutus on edelleen tasolla, jolle se nousi vuoden 2004 alkoholiveronalennuksen ja EU-maiden sisäisten tuontirajoitusten poistamisen jälkeen.
Alkoholijuomien kulutuksen rakenne on muuttunut mietoja alkoholijuomia suosivaksi. Väkevien alkoholijuomien kulutus on vähentynyt yli kolmanneksella 1970- ja 1980-lukujen huippuvuosista, jolloin väkeviä alkoholijuomia kulutettiin 100-prosenttisena alkoholina noin 3 litraa asukasta kohti. Vuonna 2011 väkeviä alkoholijuomia kulutettiin 1,9 litraa.
Mallasjuomien, pääosin keskioluen, kulutus muodostaa lähes puolet (47 %) tilastoidusta alkoholikulutuksesta. Viinien kulutus on kasvanut erityisesti 2000-luvulla. Viime vuosina viinien osuus (18 % vuonna 2011) on noussut lähemmäksi väkevien alkoholijuomien kulutusta. Siiderien ja long drink -juomien suosio on kasvanut 1990-luvulta lähtien, mutta niiden yhteenlaskettu osuus kulutuksesta oli yhä noin 10 prosenttia vuonna 2011.
Alkoholijuomien kulutus painottuu vähittäiskulutukseen eli alkoholijuomia myyvistä elintarvikeliikkeistä, kioskeista, huoltoasemilta ja Alkon myymälöistä hankittuihin alkoholijuomiin. Vuonna 2011 vähittäiskulutuksen osuus tilastoidusta kulutuksesta oli noin 86 prosenttia ja anniskelukulutuksen osuus 14 prosenttia.
Lähde: Alkoholijuomien kulutus 2011

Mikko Lund