Venäjä muutoksessa
Puolustusministeriön uusi Venäjä-raportti: Venäjä suurten muutosten edessä
Puolustusministeriö on toimittanut "Muutosten Venäjä" –julkaisun, jossa eturivin suomalaiset Venäjä-asiantuntijat arvioivat neljässä eri teemaryhmässä maan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä aina vuoteen 2020 saakka. Ministeriön edellinen Venäjä-julkaisu Haasteiden Venäjä? ilmestyi samalla tavoin toteutettuna vuonna 2008.
Edellisen julkaisun valmistumisen jälkeen Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev ovat vaihtaneet kahdesti tehtäviä keskenään ja Venäjä on käynyt lyhyen sodan Georgian kanssa. Venäjän kansantalous on jatkanut nopeaa kasvua. Se on edelleen vahvasti sidoksissa öljyn ja kaasun sekä erilaisten raaka-aineiden maailmanmarkkinahintaan. Venäjän turvallisuus- ja puolustuspolitiikka nojautuu edelleen ydinasepelotteeseen. Merkittävä osa talouskasvusta aiotaan käyttää Venäjän asevoimien kehittämiseen.
Muutoksen tuulia havaittavissa
Venäjän kehitys on ollut vahvasti sidoksissa jatkuvuuteen. mutta myös muutokset tuulia on havaittavissa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen näkyy aikaisempaa suorasukaisempana poliittisen johdon arvosteluna. Viranomaiset eivät ole pystyneet estämään tätä kehitystä. Valta maassa onkin yhä lujasti presidentti Putinin käsissä.
Raportin kirjoittaminen on tehty neljässä eri teemaryhmässä.
Ensimmäisessä arvioidaan Venäjän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, toisessa sotataloutta, taloutta ja energiapolitiikkaa, kolmannessa yhteiskunnallista vakautta ja neljännessä Venäjän ja IVY-maiden kriisipotentiaalia. Jokainen ryhmä on valinnut keskuudestaan kirjoitusvastuussa olevan henkilön. Lisäksi ryhmät ovat tiivistäneet työnsä muutamiksi teeseiksi Venäjän tulevien vuosien kehityksestä.
Yhteisten seminaarien lisäksi teemaryhmät ovat järjestäneet lukuisia sisäisiä tapaamisia. Teemaryhmien kirjoitusvastuulliset henkilöt ovat olleet Suvi Kansikas Aleksanteri-instituutista, Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista, Arto Luukkanen Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitokselta sekä Salla Nazarenko ja Mikko Palonkorpi Aleksanteri-instituutista.
Venäjä pitää kiinni omasta valtapiiristä
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Venäjä pitää kiinni omasta valtapiiristään. Toisaalta sen tavoitteena on välttyä sulkemista pois kansainvälisestä päätöksenteosta. Se haluaa edelleen tulla tunnustetuksi suurvaltana. Venäjä näkee parhaana maailmanjärjestelmän, jossa yhdelläkään toimijalla ei ole ylivertaista asemaa ja jossa se itse on keskeisesti mukana.
Sotataloudessa Venäjä on sitoutunut vuoteen 2020 ulottuvaan asevoimien varusteluohjelmaan. Sen onnistuminen on kiinni korkeasta energian maailmanmarkkinahinnasta. Puolustusteollisuudessa on toteutettava erityisen suuria ja kalliita uudistuksia.
Yhteiskunnallisen vakauden edellytyksenä on jatkuva talouskasvu. Se on myös Suomen etujen mukaista, koska maittemme välinen kauppa on perustunut jo pitkään Venäjän myönteiseen talouskehitykseen. Kirjoittajat näyttävät uskovan, että kansalaisten poliittinen aktivoituminen muuttaa pidemmällä aikavälillä väistämättä Venäjän poliittista järjestelmää.
Mikä Venäjän vakautta horjuttaa?
Venäjän vakaus voi kärsiä myös Venäjän eteläisten lähialueiden pitkittyneistä kriiseistä, koska se voi joutua vedetyksi niihin mukaan. Myös ns. arabikevään kaltaisella demokraattisella kehityksellä IVY-maissa voi olla haitallisia vaikutuksia Venäjän vakauteen. Muiden IVY-maiden hidas talouskehitys ja poliittiset konfliktit voivat puolestaan lisätä maastamuuttoa Venäjälle ja kärjistää näin etnisiä ristiriitoja Venäjän sisällä, erityisesti sen suurimmissa kaupungeissa.
"Muutosten Venäjä" -raportti on laadittu puolustusministeriön tilauksesta, mutta se ei edusta puolustusministeriön kantaa.
On hyvä, että meillä tehdään tällaisia selvityksiä naapurimaasta Venäjästä. Venäjä on suurvalta ja aina arvoitus meille. Asiantuntijaselvitykset auttavat meitä oikean ja realistisen Venäjä- kuvan päivittämisessä.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti