Pyydän, Herra Oikeuskansleri, että ryhdytte toimiin asian kaikinpuoliseksi selvittämiseksi

Pyydän, Herra Oikeuskansleri, että ryhdytte toimiin asian kaikinpuoliseksi selvittämiseksi

Riihimäen kaupunginhallitus on 4.6.2012 kiistänyt valitusoikeuteni hallinto-oikeuteen ja valinnut oikeudenkäynnissä prosessiväitteeseen perustuvan puolustusstrategian ja esittänyt valitukseni jättämistä tutkittavaksi ottamatta Muodollisjuridisin perusteilla se on vältellyt ottamasta asiallista kantaa väitteisiini ja todistusaineistooni, jotka kiistatta osoittavat sen, että päätösten takana on julkiseen virkatoimintaan kuulumaton hallintokulttuuri ja tapahtuneen toiminnan peittely. Se on vastustanut asian suullista käsittelyä oikeudessa ja ylimielisyydessään katsonut valitukseni kaikin puolin turhaksi sekä lisäksi esittänyt minulle oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimuksen. 

Asiallisesti kaupunginhallitus on kieltäytynyt ottamasta esille asian aineellista totuutta ja röyhkeästi peittelee hallintomenettelynsä ja -päätöstensä todellisia tarkoitusperiä. Siitä seuraa, että ainoa varma käytettävissäni oleva mahdollisuus asian kaikinpuoliseen selvittämiseen on selvittää tapahtumien kulun rikosoikeudellinen ulottuvuus. Harkintavallan väärinkäytöstä ja laillisuuden rajojen ylittämisestä virkatoimissa on ollut seurauksena syvä yksilöön ja yhteiskuntaan kohdistuva oikeudenloukkaus. Se on minun ohellani kohdistunut kaupungin asukkaiden yleiseen etuun ja siksi myös herättää kollektiivisen oikeusturvan tarpeen. 

Hallinto-oikeuden tutkinta ei ulotu virkavastuulla toimineiden valmistelijoiden eikä päättäjien rikosoikeudellisen vastuun selvittämiseen. Viittaan valituskirjassa esitettyyn tosiasia-aineistoon. Sen perusteella katson perustelluksi saattaa Riihimäen kaupungin viranomaismenettelyn kanteluna ylimmän oikeusvalvontaviranomaisen, oikeuskanslerin, tutkittavaksi. Pyydän, Herra oikeuskansleri, että ryhdytte toimiin asian kaikinpuoliseksi selvittämiseksi ja määräätte suoritettavaksi poliisin esitutkinnan ja suoritatte sen perusteella rikosoikeudellinen syytearvioinnin.

Eri henkilöiden virkatoiminnan oikeudellinen vastuu kokonaisuudessa sekä osuus tilinpäätöksen manipulointiin ja muihin moitittaviin toimiin voidaan käsitykseni ja kaupungin poliittisten päättäjien asenteen ja keskinäisen liittoutumisen vuoksi selvittää vain poliisin esitutkinnalla. Siinä tapahtumat on purettava ”ns. virallisesta totuudesta” kunkin henkilökohtaiseksi totuudeksi siihen kuuluvin sanktioin. Tutkinnan yhteydessä olisi suoritettava tarpeellisessa laajuudessa erityistilintarkastus, jossa päähuomio olisi kaupungin poistolaskennan ja järjestelmän perusteissa ja vaikutuksissa tilinpäätöksen tulokseen. Esittämäni erityistilintarkastuksen suorittamisen, joka on eräs keskeinen syy minuun kohdistuneeseen operaatioon, kiivas kollektiivinen vastustaminen vaatii kaupunkilaisten vakuuttamiseksi ulkopuolisen tilintarkastuksen. Sen tehtävä on asian saaman julkisen huomion takia vakuuttaa, että kaupungin tilinpidon perusteet ovat moitteettomat ja ansaitsevat nauttia julkista uskottavuutta.

On perusteltuja syitä epäillä, että päätöksiin johtaneissa luottamus- ja virkatoimissa on tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta taikka muuten syyksi luettavasta varomattomuudesta syyllistytty virassa rikoslaissa virkarikoksista tai kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta rangaistavaksi säädettyihin tekoihin taikka rikottu virkavelvollisuutta. Epäily syventyy, kun kaupunginhallitus on antanut valituksestani asiallista kannanottoa välttelevän lausunnon. Asia on siksi tarpeen saattaa kaikinpuolisen virkatoiminnan vastuullisuutta punnitsevan oikeudenvalvojan arvioinnin kohteeksi.

Kantelu- ja tutkintapyyntö ohessa 

VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERILLE

Asia: Kantelu ja tutkintapyyntö Riihimäen kaupungin luottamus- ja virkatoimien rikosoikeudellisen vastuun selvittämiseksi

Liitteet: Valituskirja Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Riihimäen tarkastuslautakunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksistä ja kaupunginhallituksen 4.6.2012 valituksestani Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle antama lausunto.

Olen oheisilla valitusasiakirjoilla saattanut Riihimäen tarkastuslautakunnan, 

kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätösten lainmukaisuuden Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Asia on vireillä hallinto-oikeudessa ja olen esittänyt, että asian selvittämiseksi suullista menettelyä oikeudenkäyntiin. Asianomaiset ovat toimineen virkavastuulla ja totuuden selvittämiseksi heidän suullinen kuuleminen oikeudenkäynnissä olisi tarpeen. Kaupunginhallitus on kiistänyt valitusoikeuteni ja valinnut oikeudenkäynnissä prosessiväitteeseen perustuvan puolustusstrategian ja esittänyt valitukseni jättämistä tutkittavaksi ottamatta Muodollisjuridisin perusteilla se on vältellyt ottamasta asiallista kantaa väitteisiini ja todistusaineistooni, jotka kiistatta osoittavat sen, että päätösten takana on julkiseen virkatoimintaan kuulumaton hallintokulttuuri ja tapahtuneen toiminnan peittely. Se on vastustanut asian suullista käsittelyä oikeudessa ja ylimielisyydessään katsonut valitukseni kaikin puolin turhaksi sekä lisäksi esittänyt minulle oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimuksen. 

Asiallisesti kaupunginhallitus on kieltäytynyt ottamasta esille asian aineellista totuutta ja röyhkeästi peittelee hallintomenettelynsä ja -päätöstensä todellisia tarkoitusperiä. Siitä seuraa, että ainoa varma käytettävissäni oleva mahdollisuus asian kaikinpuoliseen selvittämiseen on selvittää tapahtumien kulun rikosoikeudellinen ulottuvuus. Harkintavallan väärinkäytöstä ja laillisuuden rajojen ylittämisestä virkatoimissa on ollut seurauksena syvä yksilöön ja yhteiskuntaan kohdistuva oikeudenloukkaus. Se on minun ohellani kohdistunut kaupungin asukkaiden yleiseen etuun ja siksi myös herättää kollektiivisen oikeusturvan tarpeen. 

Hallinto-oikeuden tutkinta ei ulotu virkavastuulla toimineiden valmistelijoiden eikä päättäjien rikosoikeudellisen vastuun selvittämiseen. Viittaan valituskirjassa esitettyyn tosiasia-aineistoon. Sen perusteella katson perustelluksi saattaa Riihimäen kaupungin viranomaismenettelyn kanteluna ylimmän oikeusvalvontaviranomaisen, oikeuskanslerin, tutkittavaksi. Pyydän, Herra oikeuskansleri, että ryhdytte toimiin asian kaikinpuoliseksi selvittämiseksi ja määräätte suoritettavaksi poliisin esitutkinnan ja suoritatte sen perusteella rikosoikeudellinen syytearvioinnin.

Eri henkilöiden virkatoiminnan oikeudellinen vastuu kokonaisuudessa sekä osuus tilinpäätöksen manipulointiin ja muihin moitittaviin toimiin voidaan käsitykseni ja kaupungin poliittisten päättäjien asenteen ja keskinäisen liittoutumisen vuoksi selvittää vain poliisin esitutkinnalla. Siinä tapahtumat on purettava ”ns. virallisesta totuudesta” kunkin henkilökohtaiseksi totuudeksi siihen kuuluvin sanktioin. Tutkinnan yhteydessä olisi suoritettava tarpeellisessa laajuudessa erityistilintarkastus, jossa päähuomio olisi kaupungin poistolaskennan ja järjestelmän perusteissa ja vaikutuksissa tilinpäätöksen tulokseen. Esittämäni erityistilintarkastuksen suorittamisen, joka on eräs keskeinen syy minuun kohdistuneeseen operaatioon, kiivas kollektiivinen vastustaminen vaatii kaupunkilaisten vakuuttamiseksi ulkopuolisen tilintarkastuksen. Sen tehtävä on asian saaman julkisen huomion takia vakuuttaa, että kaupungin tilinpidon perusteet ovat moitteettomat ja ansaitsevat nauttia julkista uskottavuutta.

On perusteltuja syitä epäillä, että päätöksiin johtaneissa luottamus- ja virkatoimissa on tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta taikka muuten syyksi luettavasta varomattomuudesta syyllistytty virassa rikoslaissa virkarikoksista tai kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta rangaistavaksi säädettyihin tekoihin taikka rikottu virkavelvollisuutta. Epäily syventyy, kun kaupunginhallitus on antanut valituksestani asiallista kannanottoa välttelevän lausunnon. Asia on siksi tarpeen saattaa kaikinpuolisen virkatoiminnan vastuullisuutta punnitsevan oikeudenvalvojan arvioinnin kohteeksi.

Tapahtumien pääpiirteitä

Kaupungin vuoden 2009 tilinpäätöksen KHO on 17.1.2012 vuosikirjapäätöksellään tuominnut laittomaksi. Oikeusprosessin kestäessä ja keskustelussa päätöksen aiheuttamien tulevien tilinpäätösten ja tilintarkastusten menettelytavoista ja niistä esitetyistä mielipiteistä syntyi vakavia jännitteitä ja painostusta hallinnon ja tarkastuslautakunnan ulkoisen tarkastuksen väliseen suhteeseen. Ne ovat purkautuneet kaupunginhallituksen alaisessa virkatoiminnassa puuttumisena tarkastuslautakunnan riippumattomaan asemaan. Jäsenet ovat joutuneet ”valistuksen” kohteeksi ja hyväksyneen ohjauksen toimintansa perusteeksi. Allekirjoittanut on jo kaupunginvaltuustossa ja sen jälkeen eri yhteyksissä edustanut käsitystä kaupungin poistojärjestelmää koskevan muutoksen lainvastaisuudesta. Sen kumoavien oikeuksien päätösten aiheuttamista toimenpiteistä on minun ja kaupunginhallituksen välillä vallinnut erilainen käsitys. Mielipiteeni kaupunginvaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on tullut esiin tarkastuslautakunnassa, myös julkisuudessa, Käsitykseni pääasiaan osoittautuikin oikeaksi, kun kunnallisvalituksen johdosta Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja KHO kumosi muutosta koskevan valtuuston päätöksen. Keskustelu ja ns. poliittinen kädenvääntö asiassa jatkui oikeusprosessien ajan, lähes kaksi vuotta, ja purkautui minuun kohdistetuiksi vastatoimiksi em. valituksenalaisilla päätöksillä.

Vastatoiminani olen joutunut korostamaan tehtävässäni lautakunnan jäsenten riippumattomuutta hallinnosta ja lautakunnan itsenäistä asemaa sitä korostavaa kannan muodostamisen tarvetta. Oikeuksien päätösten lopputulos on tuonut tarkastusilmapiriin kostoa ja mielipidevainoa. Olen kokenut sen kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana lautakuntaan kohdistuvaksi painostukseksi ja kaupunginhallituksen jäsenten harjoittamaksi poliittiseksi ajojahdiksi. Tilanteen ainoaksi ratkaisuksi katsoin eron tehtävästäni, johon minua velvoittivat tilintarkastuslain säännökset puolueettoman asemani puolustamiseksi. 

Riihimäen kaupungin tarkastusjärjestelmä on ajautunut tilaan, joka ei vastaa kuntalaissa sille asetettuja vaatimuksia. Sen kansalaisuskottavuus on vakavasti uhattuna. Toimintakulttuurissa ulkoinen ja sisäinen tarkastus on ollut edellisellä ja kuluvalla vaalikaudella integroitunutta sihteeriä koskevalla henkilöjärjestelyllä. Asiallisesti lautakunnan työskentelyn valmistelua on ohjannut kunnan johtavat virkamiehet ja kaupunginhallituksen poliittinen johto. Tarkastuslautakunta on ajautunut kaupunginjohdon kontrollin alle sisäisen tarkastuksen jatkeeksi. Tilivelvollisten toiminnan itsenäinen ja riippumaton ja ulkopuolista uskottavuutta nauttiva arviointi on näissä olosuhteissa mahdottomuus. Lautakunnan pitäminen kaupungin johtavien päättäjien ”sylikoirana” on ollut tarkoitushakuista.

Kaupungin johto ja johtavat luottamusmiehet ovat vuodesta toiseen julkisuudessa kaunistelleet ja vältelleet kertomasta talouden heikkoja tunnuslukuja. Se osoittaa tietoista tahdon suuntaa tilinpäätöksiä laadittaessa ja niitä eri vaiheissa käsiteltäessä kaupungin toimielimissä. Asiallisesti kaupungin rahoitusasema on vuodesta toiseen kuluvan vaalikauden aikana heikentynyt ja ajautunut ylivelkaiseksi. Kaupungin talous on vaarassa joutua ns. valtionvarainministeriön kriisikuntamenettelyn kohteeksi. Hallinto- ja tilintarkastuskulttuuria leimaa poliittinen tarkoituksenmukaisuus, joka vaalivuonna on pyrkinyt estämään kriittistä toiminnan arviointia ja välittymistä julkisuuteen. Tehtävässäni tarkastuslautakunnan puheenjohtajana en ole voinut edistää tällaisia tarkoitusperiä.

Toiminnan ja yksittäisten tekojen päällimmäisenä motiivina on ollut pyrkimys välttää tilinpäätökseen kertyviä kaupungin kumuloituvia yli/alijäämiä ja niistä kuntalain mukaan johtuvia velvollisuuksia. Kaupungin vuoden 2009 tilinpäätöksessä on tietoisesti tehty KHO:n päätöksestä ilmenevä alipoistoja koskeva laittomuus. Kaupunginhallitus on 7.5.2012 § 178 hyväksynyt ja allekirjoittanut vuoden 2009 korjatun tilinpäätöksen, joka on 5,5, milj. euroa alijäämäinen ja se on kumuloitunut seuraavissa tilinpäätöksissä.

Tarkastuslautakunta on hallinnosta riippumattoman toimielin, jonka puheenjohtaja on kaupungin tarkastussäännön mukaan lautakunnan esittelijä. Perusteltua ja asiallista mielipidettäni ja esittelijän velvollisuuksiin kuluvaa toimintaani on pidetty syynä, jolla kaupunginhallitus on tarkastuslautakunnan muiden jäsenten myötävaikutuksella katsonut tarpeelliseksi esittää valtuustolle valiokunnan asettamisesta punnitsemaan tarkastuslautakunnan luottamusta jäsenen erottamista varten. Toimenpide oli suunnattu yksinomaan allekirjoittanutta vastaan. Tehtäväni edellyttämän toiminnan ja asiallisen mielipiteeni vuoksi olen joutunut harkintavallan väärinkäytön kohteeksi. Toimenpiteet osoittavat lautakunnan puheenjohtajaan kohdistettua painostusta sekä mielivaltaa. Sen vuoksi olen joutunut pyytämään eroa tehtävästäni noudattaakseni tilintarkastuslain velvoitusta puolustaa riippumattomuuttani kaupungin tilintarkastusjärjestelmän keskeisenä toimijana. Saatoin näin korostaa tarkastuslautakunnan riippumattoman aseman ja itsenäisen arvioinnin tärkeyttä kuntahallinnon tilivelvollisuuden katu-uskottavaksi toteuttamiseksi. 

Kollektiiviset ja usean henkilön kumppanuuteen perustuvat virkatoimet ovat muodostaneet johdonmukaisen toimintojen kokonaisuuden, jonka käynnisti kaupungin vuoden 2009 tilipäätöksestä syntynyt oikeusprosessi. Hallinto ryhtyi ”siilipuolustukseen” esittämiäni käsityksiä vastaan ja puolusti niin julkisuudessa kuin hallintokäytännössä tehtyjä päätöksiä. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja KHO:n päätösten jälkeen vastatoimet näkyivät julkisuudessa päätösten vaikutusten vähättelynä ja kiistana korjaavien toimenpiteiden muodosta sekä niiden vaatiman tilintarkastuksen syvyydestä. Olin tarkastuslautakunnan alustavissa keskusteluissa esittänyt mielipiteeni ja arvioni siitä, että vastoin kaupunginhallituksen päätöstä em. vuoden tilinpäätös on käsiteltävä valtuustossa uudelleen ja että sen tilintarkastus tulisi suorittaan erityistilintarkastuksena ulottaen se koskemaan kaupungin poistojärjestelmän kokonaisuutta ja pohjaa. 

Tapahtumien kulkuun ovat vaikuttaneet olosuhteet, joissa tarkastuslautakunnan toimintaedellytyksissä on vallinnut pitkään epäasianmukainen sihteerijärjestely, jonka varassa objektiivisen hallinnon arviointi- ja tarkastuskertomuksen laatiminen ei ole ollut mahdollista. Lautakunnan toiminta on muodostunut luonteeltaan kaupunginhallituksen ohjaaman politiikan jatkeeksi.

Yleinen etu vaatii tapauksen selvittämistä

1. Kunnallisilla tilinpäätöksillä käsitellään ja tilitetään kansalaisille 2/3 osaa valtion ja kuntien julkisia menoja. Niiden luotettavuudella ja vääristelemättömyydellä sekä tilinpäätösten antamalla oikealla kuvalla on perustavaa laatua yhteiskunnallinen merkitys.

Kuntien tilinpitokäytäntöön on kirjanpitolain voimaantulosta asti, vuodesta 1997, muodostunut käytäntö, jolla alipistoilla on järjestelty suositusten vastaisesti tilinpäätöksen tulosta. Tästä moitittavasta ”maantavasta” on kuntaliiton tutkijoiden mukaan syntynyt kuntatalouteen yli 10 mrd:n euron rahoitusvaje. Tästä on kysymys Riihimäen tapauksessa.

On todettava, että kuntaliitto on omistajapolitiikallaan ohjannut ja luonut tilintarkastusmarkkinoille toimintakulttuurin, jossa tilintarkastuskäytäntö ei ole kyennyt estämään väärää poistokäytäntöä. Se hallitsee suurimpana toimijana (suuruusluokka 80 %) tilintarkastusmarkkinoita ja hallinnoi kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa, jonka suosituksilla ohjataan kuntien hyvää kirjanpito- ja tilintarkastustapaa. Se lausuntoja antaessaan toimii omien ja kunnallisten päättäjien etuja valvoen eikä näin ollen edusta puolueetonta asiantuntemusta tähän juttuun liittyvissä oikeudellisissa vastuuta riittelevissä kysymyksissä.

2. Kunnan tilinpäätöksellä ja tilintarkastusjärjestelmällä (tarkastuslautakunta ja riippumaton tilintarkastaja) toteutetaan käytännössä kunnan luottamus- ja virkahallinnon tilivelvollisuus asukkaille. Tilinpäätös on demokraattisen hallinnon perusdokumentti ja se on tarkoitettu kansalaisvalvonnan välineeksi. Sen oikeellisuus ja uskottavuus perustuvat riippumattoman tarkastuslautakunnan arviointiin ja tilintarkastajan lausuntoon. Toiminnan moitteettomuus luo vaaleihin perustuvan kuntahallinnon toiminnan luotettavuuden perustan.

Riihimäen kaupungin tilinpitoon ja tarkastustoimintaan on em. prosessista johtuen syntynyt julkinen luottamuskriisi.

3. Riihimäen tilinpäätöstä koskeva KHO:n vuosikirjapäätös ohjaa yleisesti kuntien poistoja koskevaa tilinpäätöskulttuuria. Yritystalouksiin sovelletaan tilinpitoa koskevia rangaistussäännöksiä rutiinilla oikeuskäytännössä. Verotus muodostaa bisnestalouksien kontrollijärjestelmän.

Kunnallisella puolella ainoana kontrollina on tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sen moitteeton toiminta on demokraattisen hallintotavan perusta. Kunnallisvalituksen mahdollisuus saattaa toiminta oikeusvalvonnan kohteeksi kunnan tilinpidon ja tarkastuksen oikeellisuus on käytännössä olematon. Ei voida olettaa kansalaisilta kuin poikkeuksellisessa tapauksessa, josta tässä asiassa on lähtökohtaisesti kysymys, sellaista asiantuntemusta, jonka varassa kansalaiskontrolli varmistaisi lainmukaisen menettelyn. Kunnalliseen toimintaan on tarpeen saada ennakkopäätöksiä kirjanpitolain tai tilintarkastuslain rikkomisen rangaistavuudesta etenkin, kun niitä koskevien normien noudattamiseen liittyy virkavelvollisuuksin korostetun vastuun piiriin.

Demokraattisen päätöksenteon vapaan harkinnan raja on Riihimäen tilinpidossa ja tarkastuksessa ylitetty ja menettely virkatoimissa loukkaa hyvää kirjanpito ja tilintarkastustapaa. Tämä arkikäytännön tapaus kunnallisella sektorilla on syytä perin juurin selvittää. On syytä saada oikeuskäytännöllä ratkaisu selventämään tarkastuslautakunnan ja kunnan hallinnon keskinäistä suhdetta tarkastustoiminnan riippumattomuuden turvaamiseksi.

Ennakkotapaus luottamus- ja virkahenkilöiden rikosoikeudellisesta vastuusta tilinpitoa koskevien säännösten noudattamisessa ohjaa tulevaisuudessa yleisesti tilinpäätös- ja tilintarkastuskulttuuria. Sen historiallinen juuri on entinen ”poliittinen tilintarkastus”, joka ei ole helposti sopeutunut muutokseen. Kuntalailla vuonna 1997 siirryttiin kirjanpitolain soveltamiseen ja sen myötä riippumattomaan ja virkavastuulla tehostettuun tilintarkastukseen.

4. Vuoden 2009 tilinpäätöksellä kaupungin rahoitustarvetta on Riihimäen kaupungin taloudessa ”pimitetty” poistoja alimitoittamalla 2 milj. euroa; se suhteutettuna veroprosentin tuottoon edustaa n. ½ tuottoa rahoituksessa. Vuoden 2011 kaupunginhallituksen hyväksymässä tilinpäätöksessä edellisten tilinpäätösten korjaukset osoittavat, että alipoistoista on kumuloitunut yli 6 milj. euron rahoitustarve ja se edustaa jo n. 1 ½ veroprosentin tuottoa rahoituksessa. Kysymys on virkavastuulla tehdystä olennaisesta kirjanpidon ja tilinpäätöksen manipuloinnista, joka johtaa siihen, ettei tilinpäätös anna oikeaa ja riittävää kuvaa kaupungin taloudesta.

5. Tarkastuslautakunnan riippumaton asema kunnan tarkastusjärjestelmässä vaarantuu, jos kunnanhallituksella katsotaan olevan oikeus esittää valtuustolle valiokunnan asettamista erottamaan sen jäsen/puheenjohtaja lautakunnan sisäisessä toiminnassa esitetyn asiallisen mielipiteen tai sen toimintaa koskevan toimenpiteen vuoksi. Syyllistyykö kunnanhallitus ja kunnanjohtaja rangaistavaan tekoon käyttäessään harkintavaltaansa hallinnosta riippumattoman toimielimen jäsenen painostamiseen esittämällä kuntalain mukaista menettelyä jäsenen erottamiseksi ja lautakunnan kokoonpanon muotoilemiseksi mieleisekseen, kaipaa auktoritatiivisen oikeudellisen ratkaisun.

6. Kunnallisen itsehallinnon edustuksellisuuteen perustuva hallinto on tilivelvollinen kansalaisille. Luottamushenkilön oikeus vapaaseen mielipiteensä muodostamiseen vaalivirassaan on demokraattisen hallintotavan perusvaatimus. Sen loukkaaminen saati luottamustoimesta mielipiteen vuoksi erottaminen laittomin perustein on oikeudetonta mielivaltaa.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan hallinnosta riippumattoman esittelijän aseman velvollisuudet ja mielipidevapaus on Riihimäellä asetettu kyseenalaiseksi ja katsottu syyksi valiokuntamenettelyn käynnistämiseen sekä erottamiseen tehtävästään. Kaupungin menettely uhkaa demokraattiseen vaaliin perustuvan kunnan hallinnon organisoinnin, luottamushenkilön aseman ja toimivallan perusteita. Kunnan tarkastusjärjestelmän institutionaalinen asema kansalaisvalvonnan välineenä on menettänyt yleistä uskottavuutta. Tapaus vaatii kansalaisten hallinnollisiin perusoikeuksiin kuluvan kollektiivisen oikeusturvan antamista.

Rikosoikeudellista arviointia selvitystä virkatoimintojen ketjussa vaatii ainakin:

1. Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen on esitellyt ja kaupunginhallituksen jäsenet päättäneet valita tietoisesti vaalikauden tarkastuslautakunnan ns. teknilliseksi sihteeriksi esteellisen henkilön. Kaupungin sisäisen tarkastajan Tuula Lehtonen on suoraan kaupunginjohtajan alainen ja hänelle raportointivelvollinen työstään. lisäksi hän on tilivelvollisen johtavan virkamiehen aviopuoliso. Tilanne on syntynyt jo edellisellä vaalikaudella ja sallittu jatkuvan näihin asti tällä vaalikaudella. Vasta äsken ja näiden tapahtumien jälkeen tehtävään on osoitettu riippumaton henkilö. Menettely on ollut tahallista tai vähintäänkin törkeän tuottamuksellista, koska aika ajoin asiaintila on nostettu vaikutusvaltaisten päättäjien tietoisuuteen.

Sihteerin asemaa on käytetty välikätenä ohjaamaan tarkastuslautakunnassa sen työskentelyä, tilinpäätösten käsittelyä ja kaupungin toiminnan arviointia.

Menettely on loukannut kuntalain, kaupungin hallintosäännön ja tarkastussäännön määräämää tarkastuslautakunnan aseman riippumattomuutta. Seurauksena on ollut mm, että kaupunginjohtajan vastuulla olevan kaupungin sisäisen tarkastuksen tilan arviointi ja toiminnan sisältö ovat syrjäytyneet käytännössä tarkastuslautakunnan arviointitehtävistä. Välinpitämätön suhtautuminen tarkastuslautakunnan aseman riippumattomuuteen on ollut tarkoitushakuista ja virkavelvollisuuksien vastaista toimintaa.

2. Tarkastuslautakunnan sihteeri Tuula Lehtonen on toiminut vastoin parempaa tietoaan esteellisenä henkilönä tarkastuslautakunnan alaisessa tehtävässä ja ohjannut aktiivisesti tarkastuslautakunnan toimintaa mm. kiistanalaisen tilinpäätöksen korjausprosessia. Hän on puolustanut tarkastelunalaisessa prosessissa kaupunginhallituksen virheelliseksi osoittautunutta päätöstä tilinpäätösten korjaamisessa ja niiden tarkastamisen tavassa.

Hän on ollut keskeisin henkilö, joka on puheenjohtajalta salassa ohjannut ja ”juntannut” lautakunnan enemmistön muodostanutta jäsenistöä päätökseen, jonka mukaan puheenjohtaja on ylittänyt toimivaltansa ja vastuussa toimenpiteensä aiheuttamista kustannuksista. Esitys lautakunnalle on suunnittelu etukäteen johtavien virkamiesten kesken ja arvatenkin kaupunginhallituksen keskeisten poliittisten vaikuttajien myötävaikutuksella. Se oli tarkoitettu asialliseksi syyksi kaupunginhallitukselle esittää valtuustolle valiokunnan asettamista erottamaan puheenjohtaja tehtävästään.

Avustajiksi on asiaa käsiteltäessä mainittu hallintopäällikkö Jussi Savola ja tilintarkastusammattilainen Pertti Mäkelä, joiden on katsottava ymmärtävän ulkopuolisen puuttumisen toimielimen työskentelyyn loukkaavan tilintarkastuksen riippumattomuutta.

Lautakunnan päätös on syntynyt ja tietoisesti tehty virheellisessä järjestyksessä ja loukannut tarkastussäännössä määrättyä puheenjohtajan esittelijän asemaa.

Päätös käynnisti puheenjohtajan erottamisoperaation. Siinä hänen asiantuntijatiedon hankkimiseksi lautakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa on katsottu toimivallan ylitykseksi ja muiden jäsenten taholta luottamuksen menetyksen arvoiseksi syyksi, jolla kaupunginhallitus voi ryhtyä hänen erottamista koskeviin toimiin.

Valiokuntaoperaation päätösten valmistelussa tarkastuslautakunnalle ja sittemmin kaupunginhallitukselle lautakunnan päätökseen osaa ottaneet jäsenet, sihteeri Lehtonen ja hänen neuvonantajansa, kaupunginhallituksen päätöksen valmistellut kaupunginlakimies Hannu Tuominen ja kaupunginjohtaja esittelijänä sekä kaupunginhallituksen jäsenet päättäjinä ovat toimineet tarkoitushakuisesti laittomasti ja virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Kaupunginlakimies Hannu Tuominen on valmistellut valiokuntaoperaation kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallituksen lausunnon Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle asiastani. Hän on vastoin parempaa tietoa valmistellut tarkoitushakuisesti ja nojannut vääriin lain tulkintoihin asian valmistelussa.

3. kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen ja kaupunginhallitus on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta hyväksynyt kaupungin vuoden 2009 tilinpäätöksen poistojen suhteen laittomassa muodossa ja myötävaikuttanut siihen, ettei tilinpäätöksen antama kuva kaupungin taloudesta ole oikea. Tilintarkastuslautakunnan kuntajaoston suositusta – sitova normi - poistojärjestelmän muuttamisen perusteista ei ole tulkinnanvarainen. Sen sanamuodosta ilmenee yksiselitteisesti, että hyödykkeiden pitoaikoja ja niiden muuttamista on harkittava sekä perusteltava hyödykekohtaisesti. Poistojen määrää alentava valmistelu ja niistä käyty keskustelu ei ole lähtöisin kaupunginjohtajan alaisesta talousjohdosta. Seikka ilmeni ko. vuonna valtuuston pitämässä talousseminaarissa.

Kirjanpitolain varovaisuuden periaatteen ja kunnan tilinpäätöksen institutionaalisen aseman vuoksi päättäjien on tullut ymmärtää, että hyödykkeiden pitoaikoja ei voida summaarisesti pidentää ja siten rahoitettavia menoja alentaa. Tarkoitushakuista tilinpäätöksen tulokseen vaikuttamisen motiivista todistaa se, että tilinpäätöksen alijäämää pienentäen voitiin ja tietoisesti haluttiin välttää ns. alijäämien kattamisvelvollisuutta. Vääräksi todettua tilinpäätöstä ei ole suostuttu korjaamaan senkään jälkeen, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus oli kumonnut valtuuston tilinpäätöksen hyväksymistä koskevan päätöksen lainvastaisena. Väärää tuloskuvaa haluttiin vaalia perusteettomalla valituksella KHO:en, kun pyrittiin pienentämään tiedossa olevia kumuloituvia alijäämiä ja peittelemään todellista talouden tilaa.

Menettely on ollut virkavelvollisuuksien vastaista ja olennaisesti vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Se on ollut väärän ja haanjohtavan tiedon merkitsemistä kirjanpitoon. Suuruusluokkaan vääristelyä on pidettävä huomattavan suurena. Euroina vääristymä on ollut kaupungin veroprosentin tuottoon nähden suhteutettuna yli 2 milj. euroa ja n. ½ prosentin luokkaa ja vuonna 2011 tilinpäätöksessä kumuloituneet jo yli 6 milj. määräiseksi ja vaikutuksiltaan rahoituksessa n. 1 ½ prosentin suuruusluokkaan suhteutettuna veroprosentin tuottoon.

4. Tarkastuslautakunnan jäseniä koskee soveltuvin osin tilintarkastuslain 24 §:n tilintarkastajan riippumattomuutta koskevat säännökset. Sen mukaan heidän on järjestettävä toimintansa riippumattomuuden turvaavalla tavalla. Heidän on ryhdyttävä mm. turvaaviin toimenpiteisiin ulkopuolisen painostuksen edessä tai luovuttava tehtävästään. Riippumattomuutta uhkaava tekijänä heidän tulee ottaa huomioon lautakunnan asema, jonka tehtävä on järjestää kunnan tilitarkastus ja sen ohjaus ja valvonta.

Tarkastuslautakunta kokouksessaan 5.6.2010 palasi tilintarkastuskertomuksensa vuodelta 2009 käsittelyyn puheenjohtajan esittelystä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle antaman lausunnon vuoksi. Se oli uutta tietoa jo päätettyyn arviointi- ja tarkastuskertomukseen. Ehdotuksessa pyrittiin palaamaan tilinpäätöksen käsittelyyn ja varattiin kaupunginhallitukselle mahdollisuus korjata tilinpäätöstä, koska em. lausunto huomioon ottaen se ei anna oikeaa kuvaa kaupungin taloudesta. Puheenjohtaja esitti tarkastuslautakunnan päätettäväksi, ettei se esitä tilinpäätöstä vahvistettavaksi. Enemmistön muodostaneet jäsenet muodostivat lautakunnan päätöksen, jonka mukaan ”kaupunginvaltuuston 18.1.2010 poistopäätös oikaistaan tarvittaessa sitten, kun päätös valitukseen on tullut lainvoimaiseksi”. Päätöksestä johtuen sittemmin oikeusasteiden kumoama poistojen alennettu määrä jäi vuosiksi 2010 ja 2011 rasittamaan kaupungin rahoitusasemaa. Kaupungin arviointikertomus 2009 on puutteellinen ja rikkoo tilintarkastuskertomuksen laatimista koskevaa tilintarkastuslain 15 §:n säännöstä. Laiminlyönti on johtanut väärä ja harhaanjohtavan tiedon sisältymiseen tilintarkastuskertomukseen, johon jäsenten enemmistö ja lautakunnan sihteeri on tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella ollut vaikuttamassa. Kannanotto on syntynyt ulkopuolisesta ohjauksesta, johon ovat osallisia kaupungin keskushallinnon virkamiehet. Toiminnalla on olennaisesti vaikeutettu olennaisesti oikean ja riittävän kuvan saamista kaupungin taloudellisesta tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, erityisesti rahoitusasemasta.

Lautakunnan jäsenet ovat laiminlyöneet ryhtyä julkisessa vaalivirassaan tilintarkastustehtävässään riippumattomuutensa suojaamista koskeviin toimenpiteisiin. He ovat alistuneet ulkopuoliseen ohjaukseen lautakunnan päättäessä puheenjohtajan erottamiseen tähtäävistä toimista ja siinä yhteydessä laiminlyöneet noudattaa tarkastus- ja hallintosäännön mukaista kokousmenettelyä ja hyvää tilintarkastustapaa. Menettely on ollut virkavelvollisuuksien vastaista.

5. Tilintarkastaja Raija Porokka-Maunuksela on tarkastanut kaupungin vuoden 2009 tilinpäätöksen ja sitä korjaavat vuotta 2010 ja 2011 koskevat tilinpäätökset. Hän on tehtävässään virkavastuun alainen.

Hän on vuonna 2010 tarkastaessaan KHO:n päätöksellä kumotun tilinpäätöksen ollut työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kirjanpitolautakunnan varapuheenjohtaja. Hän on jättänyt asianmukaisesti soveltamatta lautakunnan sitovaksi normiksi katsottavaa jaoston suosituksen, vielä senkin jälkeen pitäytynyt ratkaisussaan, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut tilinpäätöksen ja todennut poistojen lainvastaisuuden olemassaolon. Hän on hyväksynyt vielä vuoden 2010 tilinpäätöstä tarkastaessaan keväällä 2011 päätöksellä kumotut poistot sillä perusteella, ettei se ole saavuttanut vielä lainvoimaa. Väärä kuva kaupungin talouden tuloksesta on jatkunut siksi pitkään.

Kuntajaoston suositus sanamuodoiltaan eikä sovellettavuudeltaan ole tulkinnanvarainen. Hänen on pitänyt tietää sen sisältö ja että Hämeen hallinto-oikeuden päätös perustuu kuntajaoston oikeudelle antamaan lausuntoon. Hän on julkisena viranomaisena toimivan kuntajaoston jäsenenä tietoisesti poikennut sen antamasta lakiin perustuvasta sitovasta ohjeesta tarkastaessaan po. tilinpäätöksiä. Hänen virkavastuulleen on katsottava kuuluvan, että hän varapuheenjohtajana kunnioittaa toimessaan toimielimensä suosituksia ja että hän tilintarkastusta suorittaessaan valvoo niiden noudattamista. Hän on ennakollisesti antaessaan valtuustolle lausunnon sitoutunut suosituksen vastaiseen kaupunginhallituksen esitykseen ja lausunnossaan valtuustolle jättänyt mainitsematta olennaisia seikkoja, joihin olisi ollut kiinnitettävä huomiota silloin, kun hyödykkeiden pitoaikoja poistolaskennan perusteena muutetaan. Muutos tarkoitti kaikkien suunnitelman mukaisten hyödykkeiden poistoaikojen summaarista lyhentämistä ja oli tarkoitettu tulosvaikutteisesti vähentämään tilinpäätöksessä menoja. Vasullisena tilintarkastajana antaessaan lausuntonsa valtuustolle sen hänen käsitystään pyytäessä hän on laiminlyönyt olennaisten seikkojen selvittämisen ja osaltaan myötävaikuttanut lainvastaisen päätöksen syntymiseen.

Tehtävässään hän on toiminut hyvän kirjanpito- ja tilintarkastustavan ja virkavastuun velvoitteiden vastaisesti. Hän ei ole noudattanut sitä huolellisuutta ja riippumattomuutta hallinnosta, jota virkatehtävän puolueeton suorittaminen olisi vaatinut. Menettelystä on ollut seurauksena nyt syntynyt tapahtumaketju, joka on ylläpitänyt väärää tuloskuvaa jo kolmen tilinpäätöksen ajan kaupungin rahoitusasemasta.

Hän on ollut, virka-asemassaan em. jaoston puheenjohtajana ja konsultoidessaan etukäteen hallintoa asiallisesti esteellinen tehtävässään. Sitä koskeva oikeudenkäynti on vielä kesken ja vireillä KHO:ssa.

Lopuksi

Olen edellä katsonut viranomaistoimintaa kuntalain kunnan tilinpitoa ja tarkastusta koskevien säännösten, rikoslain virkarikoksia koskevien säännösten ja kirjanpito- ja tilintarkastuslain rangaistussäännösten näkökulmasta. Käsitykseni mukaan on syytä epäillä, että edellä kerrottu ja lähemmin oheisesta asiakirjoista sekä oikeuden päätöksistä ilmenevä virkatoiminta ei täytä toimintaa ohjaavien lakien ja rikoslain sille asettamia ehtoja.

Totean, että toiminnassa on loukattu syvästi oikeuksiani, estetty ja vaikeutettu luottamustehtäväni asiallista hoitamista. Siihen liittyvä julkisuus on ollut omiaan vahingoittamaan mainettani valtuutettuna ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Olen joutunut puolustamaan tarkastusjärjestelmän asemaa ja julkista uskottavuutta ainoalla käytettävissä olevalla keinolla - eroamalla tehtävästäni. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että uuden puheenjohtajan valitsemisella entiseen kokoonpanoon tarkastuslautakunnan työ tulisi noudattamaan sille kuuluvaa riippumattomuutta ja tuomaan kaupungin tilinpitoon sen menettämää luottamusta.

Riihimäellä 6.6,2012

Mikko Lund.