RIIHIMÄEN  KAUPUNGIN   YMPÄRISTÖRAPORTTI
Tämä 12. ympäristöraportti antaa paljon  tietoa. Kiitos laatijoille selkeästä esityksestä.  Riihimäellä on kaksi riskialtista asiaa  liittyen veteen. Toinen on tulva-alttius. Raportista löytyy maininta  rakennusjärjestykseen otetusta määräyksestä hulevesien johtamiseksi, mutta mitä  konkreettista on todella tehty tulvariskin ehkäisemiseksi. Suunnitelmia on ,  entä toteutus.?
Toinen ongelma on  sadevesiviemärit, puhdistuslaitoksen saneeraaminen ja  yleensä vesi- ja viemäriverkoston uusiminen.  Suunniteltu aikataulu on liian hidas. ( 40v ennen kuin sadevesi -viemäröinti on  luotu )  Jatkuvasti purkautuu Vantaaseen  puhdistamatonta vettä. Se on ympäristörikos. Kaupunki on saanut jo useita  huomautuksia viranomaiselta. Vesilaitos tuottaa voittoa, joka sen tulisi saada  käyttää investointiin.
Kaupunginvaltuusto on  hyväksynyt 2009 ympäristöpolitiikan tavoitteet. Ne ovat hyviä tavoitteita myös  tulevaisuudelle. Raportista voi päätellä, että energian käytön tehokkuudessa ja  kulutuksen seurannassa on ainakin osittain onnistuttu. Kehitystä on tapahtunut  myös Riihimäen KAUKOLÄMMÖN SUHTAUTUMISESSA verkoston laajentamiseksi. Vielä kun  Vasikkahakaa rakennettiin ja kysyttiin, eikö alueelle ole saatavissa  kokonaisratkaisua kaukolämmöstä, vastaus oli, että he laajentavat verkostoa, jos  sitä yksityisesti kysytään. Nyt ilmeisesti on kaupungin kanssa päästy  sopimukseen, että uusille asuntoalueille suunnitellaan samalla myös  kaukolämpöverkko.
Ympäristöpolitiikan  päämäärissä mainitaan: LUONNONVAROJEN KÄYTÖSSÄ OTETAAN HUOMIOON TULEVIEN  SUKUPOLVIEN TARPEET SÄILYTTÄMÄLLÄ LUONNONVARAT MONIPUOLISINA, ELINVOIMAISINA JA  MAISEMA- JA VIRKISTYSKÄYTÖLTÄÄN LAADUKKAINA. RIIHIMÄENKAUPUNKI  EDISTÄÄ METSIEN JA VIRKISTYSALUEIDEN SEKÄ  MUIDEN LUONTOKOHTEIDEN MONIMUOTOISUUTTA JA TURVAA RIITTÄVIEN VIHERALUEIDEN  SÄILYMISEN.
Kaupungin  virkamiesten tulee sitoutua valtuuston asettamiin päämääriin esityksiä  tehdessään. Kaupunginhallituksen tulee valvoa, että strategisia päämääriä  noudatetaan. Ja valtuuston enemmistönkin luulisi sitoutuneen asettamiinsa  tavoitteisiin. Näin ei kuitenkaan ole aina tapahtunut.
Raportissakin  mainitaan, että talousmetsien hakkuut vähentävät huomattavasti metsien  monimuotoisuutta. Teoria ja käytäntö ovat muutamissa tapauksissa  vastakkaisia.
Esimerkit  kaavoituksesta:  
Kumelassa  asemakaavassa olevalle viheralueelle kaavoitettiin kauppiaalle varasto-ja  toimistotila. Vastineeksi hän lupasi kustannuksellaan rakentaa raitin. Ei sitä  eiliseen mennessä ole toteutettu. Miksi kaupunki ei valvo vastavuoroisuuden  toteutumista.? Liekö kaavoitusta edes maksettu, paitsi verorahoilla.  
Törkeä esimerkki on  Kalmun kaavoitus. Periaate on tiivistää kaupunkirakennetta ja sitten  suunnitellaan satelliittia. Yleiskaavassa on alimitoitettuja ekokäytäviä mm  liito-oraville käytävää pellolle ja hakatulle metsäalueelle. Vanhaa metsää  tuhotaan.  Niinkö monimuotoisuutta  vaalitaan Riihimäellä? Törkeyden huippuna voi pitää sitä, että kaavoitusosasto  on saanut tehtäväksi kaavoittaa teollisuustontit ekokäytävälle, mikä oli  varattuna yleiskaavaan itä-länsi suuntaisena . Näin sekin halutaan lopullisesti  tuhota. Keneltä lienee määräys.?
Kaupungissa on  jatkuvasti nirhattu viheralueita vaikka tiedetään, että kuntalaisten sekä  fyysiseen että psyykiseen  hyvinvointiin  vaikuttaa ympäristö ja luonto. 
Kaupungin johtoon on  iskenyt intohimo saada uusia veronmaksajia hinnalla millä hyvänsä.  
Virkamiesten,  kaupunginhallituksen ja valtuuston tulee toimia valtuustossa hyväksyttyjen periaatteiden ja   lakien mukaisesti.
Mikko  Lund
 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti