Henkilöstöraportti 2011 antaa ajattelemisen aihetta
Riihimäen kaupungin henkilöstöhallinto on koonnut tilinpäätöksen yhteyteen ns. henkilöstöraportin vuodelta 2011. Oikein hyvä, että tällainen raportti on tehty. Siinä on tietoa henkilöstövoimavaroista, kustannuksista ja henkilöstöpoliittista toimista. Riihimäen kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 1531 henkilöä, joista vakinaisia oli 1220. Talousarvion yhteydessä perustettiin 19 uutta virkaa tai tointa ja kaksi määräaikaista. Kolme vakanssia lopetettiin. Henkilöstöstä 81 prosenttia pitää kaupunkia hyvänä työnantajana. Lomautukset ja irtisanomiset on onnistuttu välttämään kaupungin toiminnassa ja se epäilemättä parantaa ja vahvistaa työnantajakuvaa.
Jossain määrin on onnistuttu työssä jaksamisen pidentämisessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski- ikä oli vuonna 2011 64,5 vuotta ja edellisenä vuotena 63,7. Henkilöstöä on tuettu mm. uudelleensijoittamisella. Viime vuonna 9 työntekijä on sijoitettu uudelleen heille paremmin soveltuviin tehtäviin. Kysymys on jaksamisen tukemisesta ja joskus myös esimiestyöstä.
Henkilöstökyselyyn liittyen tärkeää onkin huomata, että peräti 19 prosenttia henkilöstöstä ei pidä kaupunkia hyvänä työnantajana. Yhä useampi henkilöstökyselyyn vastaaja kokee tyytymättömyyttä (30 %) työvälineisiin ja työoloihin. Yli puolet on tyytymättömiä työyksikön resursseihin ja sijaisjärjestelyihin. Vastaajista 35 % on kokenut työuupumusta. Työuupumuksen kokemus on selvässä kasvussa.
Henkilöstön sairaspoissaolojen määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä oli 13,8 päivää / henkilö. Vuonna 2010 12,8 pv/ henkilö. Sairastavuus oli suurinta teknisessä keskuksessa ja perusturvakeskuksessa . Ongelmaluvut antavat ajattelun aihetta.
Kaupungilla on käytössä Varhainen tuki työkyvyn säilyttämiseksi- toimintaohje. Esimiesten tulee pontevasti ottaa puheeksi työntekijän työkykyongelmat. Huolimatta ohjeistuksesta ja muista toimista sairastavuus on lisääntynyt.
Näihin ongelmiin ei ole mitään poppakonstia. Kysymys on työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemisesta. Aivan keskeisessä asemassa on esimiestyön parantaminen. Yksi asia on työyhteisön tavoitteiden selvittäminen henkilöstölle. Esimiehet tarvitsevat myös ohjausta ja tukea sekä koulutusta todella vaativaan työhön. Esimerkiksi säännölliset ja hyvin toteutetut kehityskeskustelut voivat viedä työyhteisöä vahvasti eteenpäin. Valitettavasti kaikki esimiehet eivät käy keskusteluja.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti