Riihimäellä myytiin alkoholia eniten alueella
Tiedot perustuvat THL: n kyselyn pohjalta tehtyyn tilastoon vuodelta 2011. Riihimäellä myytiin alkoholia 10, 9 litraa/asukas, Lopella 7,9 ja Hyvinkäällä 7,1, Nurmijärvellä 6,8, Janakkalassa 6,6, Tuusulassa 6,2 ja Hausjärvellä 4,1.
Vertailun vuoksi todettakoon eräitä muiden lukuja: Sysmä 13,2, Forssa 13,1, Hartola 13,0, Padasjoki 12,8, Aura 12,3, Imatra 12,1, Heinola 11,9, Karkkila, Järvenpää ja Raisio 11,4, Parikkala ja Savitaipale 10,9,Orivesi ja Parkano 10,8, Hanko 10,4, Virolahti 10,1,Hämeenlinna 9,6, Lahti 9,5, Helsinki ja Lappeenranta 9,4.
Tiedetään, että alkoholin kuntakohtaisella myynnillä on suora yhteys väkivalta- ja pahoinpitelyrikollisuuteen ja omaisuusrikoksiin. Suuret myyntilukemat ennakoivat korkeaa rikollisuutta. Matalat myyntilukemat ennakoivat matalaa rikostasoa. Turhaan ei puhuta ns. rähinäviinasta, joka tekee eräistä yksilöistä suorastaan väkivaltaisia. Ja jos ei nyt ihan päälle tulijoita, niin ainakin riidan haastajia. Valtaosa alkoholin kulutuksesta on kuitenkin siistiä perhe- tai ravintolakulutusta, johon liittyy ruokailua ja seurustelua. Se ennakoi myös alkoholin kulutuksen siirtymistä väkevistä mietoihin juomiin.
Kun puhutaan ja arvioidaan kuntatalouden tasapainottamista ja menotalouden vähentämistä, silloin kannattaa huomiota kohdistaa alkoholin myyntitilaston lukemien alentamiseen. Jos Riihimäki saisi alkoholin myyntilaston lukemat putoamaan yli 10 litran lukemista esimerkiksi Hausjärven 4 litran lukemiin, silloin kaupunkikuvassa tapahtuisi suuria muutoksia.
Mikä muuttuisi?
Tietynlaisen rikollisuuden väheneminen siistisi kaupunkikuvaa ja vähentäisi katuväkivaltaa. Kaupunkilaisten turvallisuus kohentuisi. Kaupunki saisi huomattavia taloudellisia säästöjä mm. lastensuojelukustannuksista ja alkoholisairauksien hoitokuluista sekä yleisen sairastavuuden vähentymisenä.
En ymmärrä miksi tätä ei tehdä. Ollaan vaan kädet pystyssä!
Riihimäen kaupungin pitäisi ottaa tämä asia asialistalle ja moniammatillisen työn kohteeksi.
Alkoholin kulutuksen painottuminen mietoihin juomiin jatkuu edelleen
Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,1 litraa 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti vuonna 2011. Alkoholinkulutus lisääntyi prosentin vuodesta 2010. Kulutuksen kasvu johtui pääosin siitä, että vähittäismyyntiliikkeet ja anniskeluravintolat ovat hankkineet alkoholijuomia varastoihinsa loppuvuodesta 2011 ennen 1.1.2012 tapahtunutta alkoholijuomaveron korotusta.
Alkoholin kokonaiskulutus on edelleen tasolla, jolle se nousi vuoden 2004 alkoholiveronalennuksen ja EU-maiden sisäisten tuontirajoitusten poistamisen jälkeen.
Alkoholijuomien kulutuksen rakenne on muuttunut mietoja alkoholijuomia suosivaksi. Väkevien alkoholijuomien kulutus on vähentynyt yli kolmanneksella 1970- ja 1980-lukujen huippuvuosista, jolloin väkeviä alkoholijuomia kulutettiin 100-prosenttisena alkoholina noin 3 litraa asukasta kohti. Vuonna 2011 väkeviä alkoholijuomia kulutettiin 1,9 litraa.
Mallasjuomien, pääosin keskioluen, kulutus muodostaa lähes puolet (47 %) tilastoidusta alkoholikulutuksesta. Viinien kulutus on kasvanut erityisesti 2000-luvulla. Viime vuosina viinien osuus (18 % vuonna 2011) on noussut lähemmäksi väkevien alkoholijuomien kulutusta. Siiderien ja long drink -juomien suosio on kasvanut 1990-luvulta lähtien, mutta niiden yhteenlaskettu osuus kulutuksesta oli yhä noin 10 prosenttia vuonna 2011.
Alkoholijuomien kulutus painottuu vähittäiskulutukseen eli alkoholijuomia myyvistä elintarvikeliikkeistä, kioskeista, huoltoasemilta ja Alkon myymälöistä hankittuihin alkoholijuomiin. Vuonna 2011 vähittäiskulutuksen osuus tilastoidusta kulutuksesta oli noin 86 prosenttia ja anniskelukulutuksen osuus 14 prosenttia.
Lähde: Alkoholijuomien kulutus 2011
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti