Köyhät on aina hyvinvointimme keskellä

Köyhät meillä on aina hyvinvointimme keskellä

 

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan suuret kaupungit, kuten Helsinki, Turku ja Oulu, jakautuvat terveyserojen perusteella hyvinvoiviin ja huono-osaisiin alueisiin. Tulos on yllättävä ja mielenkiintoinen. Sama ongelma voidaan havaita myös pienemmissä kaupungeissa., kuten Riihimäellä. Tutkimus vahvistaa vanhaa johtopäätöstä  “köyhät meillä on aina keskuudessamme”. Tutkimuksessa laskettiin menetettyjä elinvuosia  kuolinsyiden perusteella. Tutkimus tehtiin kaupunkien sisällä ensimmäisen kerran. Tutkijoiden mielestä kunnissa ei tehdä paikallisiin ongelmiin puuttuvaa terveyspolitiikkaa.

Tutkijoiden mukaan erot kaupunginosien välillä ovat vähintään yhtä suuria tai suurempia kuin kuntien väliset erot. Suurin syy  kaupunkien eriytymiseen on  asumisen hinta. Se  ajaa huono-osaiset ja varakkaat asumaan eri alueilla. Hyvä tuloisuus ja parempi terveys näyttävät kulkevan käsi kädessä.

1990-luvun alun lama vaikuttaa edelleen. Sen jälkeen valtio ja kunnat tekivät säästöpäätöksiä, joiden vaikutukset tuntuvat pitkään. Hyväosaisista on tullut entistä hyväosaisempia ja toisaalla syrjäytyneistä  on tullut entistä syrjääntyneempiä. Pitkäaikaistyöttömyyden myötä huono-osaisuus on alkanut periytyä.  Sisäasianministeriön  mukaan syrjäytyminen on  yksi  pahimmista Suomen sisäisen turvallisuuden ongelmista.

Tutkijat ovat näiden ongelmien edessä aika neuvottomia. Heillä ei ole kummoisia ehdotuksia ongelmien ratkaisuksi. Tutkijat ehdottavat, että kuntien pitäisi tehdä paikallisiin ongelmiin puuttuvaa terveyspolitiikkaa. Eikö kunnissa ole tehty paikallista politiikkaa? Tuntuu, että tutkijoiden ongelma on paljossa siinä, että he eivät ymmärrä, miten kunnallishallinto toimii.  Syrjäytymisen ongelman  korjaamista ei  saavuteta terveyspolitiikalla.   Ongelmien hoitamisen ohella  toimia pitäisi  kohdistaa ongelmien ennalta ehkäisemiseen. Huomiota on kohdistettava  yhteiskuntapolitiikkaan, mutta tarvitaan myös  kansalaisten omia valintoja ja ponnisteluja.  Suunnitelmallisella asuntopolitiikalla eri alueiden ja kaupunginosien eriytymistä voidaan ehkäistä. Syrjäytymisen ongelma vaatii tasa-arvoista ja kannustavaa koulutuspolitiikkaa. Työttömyys on kuitenkin kaikkein pahin syrjäyttäjä. Ihmisille on järjestettävä työtä.  Julkisen terveydenhuollon resurssien turvaaminen on tärkeää niin, ettei hoidon saaminen ole kiinni asuinpaikasta tai varallisuudesta.
Tarvitaan myös paikallista terveyspolitiikkaa. Jonot terveyskeskuksissa eivät herätä luottamusta julkisiin terveyspalveluksiin hoitaa kansalaisten terveyttä. 


Mikko Lund