Rakenneuudistukset edessä   -  leikkaukset  odottavat   nurkan takana! Onko hallituksesta niihin?

Kataisen kuuden puolueen hallitus kokoontuu tänään ja huomenna päättämään rakenteellisten uudistusten päälinjoista. Hallitus ei ole kuuluttanut ennakkoon, mitä se aikoo. Sen takia tulevia päätöksiä varjostaa oikea epäily, kykeneekö hallitus päättämään isänmaan kannalta tarpeellisista rakenteellisista uudistuksista. Maan talous on  kuralla. Valtion velka on tänä vuonna 93 miljardia euroa  ja uhkaa ylittää ensi vuonna 100 miljardin maagisen rajan. Silloin ylittyy  60 prosentin raja bruttokansantuotteesta. Silloin voi laueta luottoluokitus, lainojen korot voivat nousta ja edessä on negatiivinen syöksykierre.

Luotan hallituspuolueiden vastuuntuntoon hoitaa isänmaan asiaa. Silti  Suomi ikääntyy ja teollisuuden tukijalat murenevat.  Valtion menot ovat kasvaneet vuosia enemmän kuin bruttokansantuote. Näin ei voida jatkaa.Velkaantuminen on pysäytettävä ja talous on saatava syöksykierteestä tasapainoon. Hallituksen pitää sopia ensi vuoden budjetista ja vähintäänkin tulevien vuosien rakenneuudistuksista ja leikkauksista, joita odotetaan myöhemmin syksyllä.

Helsingin Sanomien mukaan hallituksen kuusikko valmistelee rakenteellisten uudistusten listaa. Hallituksen lista ei ole läheskään valmis. Ehdotuksia uudistuksiksi on pitkä lista alkaen eläkeiän nostosta, kotihoidon tuen leikkaamisesta, julkisen sektorin tuottavuuden parantamisesta ja palkkaratkaisusta. Poliittisissa piireissä uskotaan 2- 3 vuoden  palkkaratkaisun pienillä palkankorotuksilla lisäävän hallituksen liikkumavaraa. 

Pääministeri  Jyrki Katainen on valittanut, että politiikka on liian mustavalkoista. Asioista ei keskustella. Eikö pääministerin ja muidenkin ministereiden pitäisi mennä itseensä ja tunnustaa salailu? Miten voimme keskustella hallituksen  listasta rakenneuudistuksiksi  tai leikkauslistoiksi, kun hallitus ja sen ministerit eivät kerro valmistelussa olevista asioista ennakkoon?

Keskustelulle olisi avuksi  avoimuus. Hallitus voisi kertoa valmistelussa olevista asioista. Sen jälkeen meidän kansalaisten olisi paljon helpompi käydä keskustelua.

Se voisi auttaa myös yhteisymmärryksen rakentamisesta vaikeista ja isänmaan kannalta välttämättömistä ratkaisuista. Viime aikoina on epäilty puolueiden kykyä tehdä vaikeita päätöksiä. Kansanedustaja Osmo Soininvaara pohti, mihin on Suomesta kadonnut kyky tehdä päätöksiä. Siinä todella ajankohtainen kysymys. Sitä ei pääse pakoon maan hallitus eikä työmarkkinajärjestöt. Me kansalaiset joudumme maksumiehiksi: halusimme sitä tai emme!

Mikko Lund