Lahjonta ja tapain turmellus laajaa
Kuntalain uudistamisessa huomiota esteellisyyssäädösten tiukentamiseen
Esimerkiksi vieraanvaraisuuden ja lahjoman hiuksen hienoa eroa on vaikea määritellä. Mikko Laaksosen väitetään sanailleen, että jos tarjottu voileipä oli kylmä ja kalja lämmintä, niin se ei ole lahjontaa, mutta jos voileipä on lämmin ja kalja kylmä, asia menee lahjoman puolelle.
Laaksonen tiesi asiasta omakohtaisesti, hän toimi kansanedustajana ja oikeusministerinä. Laaksonen jätti eduskunnan vuonna 1971 siirtyessään verohallituksen pääjohtajaksi. Laaksonen menetti virkansa ns. Salora-jutun yhteydessä 1978 ja hänet tuomittiin sakkoihin sekä vahingonkorvauksiin lahjoman vastaanotosta. Laaksonen oli ollut Saloran tarjoamilla kalastus- ja ulkomaanmatkoilla samaan aikaan kun yhtiön asiat olivat jo viranomaisten tutkittavina.
Virkatöihin liittyen minäkin olen saanut nauttia kuntien ja muiden tahojen vieraanvaraisuudesta ja aikaisemmin kuntavirkamiehenä olen katsonut asiaa vieraanvaraisuuden tarjoajan näkökulmasta. Eipä ole tullut mieleenkään, että tässä sitä nyt yritetään vaikuttaa, jotta saataisiin myönteinen päätös tai muu etu.
Mutta jälkeenpäin kriittisesti katsoen ajatusta ei voi sivuuttaa. 1970- 1980- luvulla vieraanvaraisuutta osoitettiin runsaasti ja ministeriön virkamiehiin ja heidän vieraidensa kestitykseen sisältyi ainakin sala- ajatus. Tapaamisen yhteydessä jo tai sitten myöhemmin esille nostettiin, että meillä on tulossa tällaisia rakennushankkeita, joihin toivoisimme valtion rahoitusta. Sinua olisi pidetty huonona virkamiehenä, mikäli et olisi tätä asiaa hoitanut ja tästä asiasta muistuttanut. Selvää on, että mikä tahansa vieraanvaraisuus ei ole lahjontaa, mutta ne voivat olla lähellä toisiaan.
Olen kiinnittänyt huomiota kansanedustajien ja ministereiden osallistumiseen kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen. Kansanedustaja Matti Saarinen (sd) kirjoitti Demokraatti- lehdessä Vapun jälkeen seuraavaa:
”Mielestäni niin ministerin kuin kansanedustakin työ on niin vaativaa ja aikaa vievää, että tultuaan valituksi niihin tehtäviin henkilön tulisi hakea vapautusta kaikista muista luottamustoimista. Tästä tulisi säätää lailla.
Suomen maakunta- ja kunnallishallinto tulisi aivan hyvin toimeen ilman ministereitä ja kansanedustajia. Heiltä vapautuvat luottamustoimet voitaisiin jakaa nykyistä suuremmalle joukolle, jolloin demokratia laajenisi useammille harteille.
Uskon, että kansanedustajan työn arvostuskin lähtisi nousuun, kun huomattaisiin, että keskitymme oleelliseen.”
Saarinen ilmoittaa: Omalta osaltani jäin pois kuntapolitiikasta jo vuonna 1994, enkä ole katunut.
Kansanedustajien ja ministerien toivoisi ihan itse päättävän jäämisestään pois kuntaelämästä. Kuntaministeri Henna Virkkuselta (kok) on kohtuullista toivoa, että kuntalain uudistamisessa asia huomioidaan.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti