Peruskouluja lisätuen tarpeessa - vanhempien kouluttamattomuus mittariksi?
Perusopetuksen valtionosuudet muokataan pian uusiksi. Eriytymisen ehkäisyä pohtineet tutkijat ehdottavat, että kuntien vaikeuksia punnittaessa huomioitaisiin myös aikuisväestön koulutustausta. Uusi rahoitusmittari seuraisi niiden kuntalaisten osuutta, joilla ei ole peruskoulun jälkeen suoritettua tutkintoa.
Koulujen oppimistulokset ovat kymmenen viime vuoden aikana alkaneet poiketa toisistaan rajusti. Voimavaroja syö niin monikielisyys kuin esimerkiksi paikkakunnan työttömyysaste.
- Aikuisten koulutustausta pitäisi ottaa huomioon ainakin kuntien rahoituksessa. Yksittäisiin kouluihin meidän on vaikea ottaa kantaa, koska mitään tilastoja ei koota koulutasolla, sanoo erikoistutkija Jorma Kuusela Opetushallituksesta.
Selvityksessä joukolta oppilaita tiedusteltiin, ovatko lapsen vanhemmat ylioppilaita vai eivät. Tietoja verrattiin koulujen keskimääräisiin oppimistuloksiin ja lasten asenteisiin koulunkäyntiä kohtaan. Tilastollinen yhteys oli varsin voimakas.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) muistuttaa, että jo nyt kuntien tukemista painotetaan esimerkiksi maahanmuuttajien osuuden perusteella. Vanhempien koulutustaustan huomioimista hän pitää tärkeänä.
- Näillä uusilla keinoilla huolehdimme, että meillä on hyvä tasa- arvoinen peruskoulu koko maassa myös jatkossa, hän sanoo.
Kyse on kuntakohtaisista suurista linjoista, joiden poliittinen vääntö on vasta edessä.
- Minä en uskaltaisi omien tietojen perusteella sanoa yhtään mitään kenenkään yksittäisen vanhemman suhtautumisesta oman lapsensa koulutukseen. Ainoa mitä voin sanoa on se, että se varmasti vaihtelee, sanoo erikoistutkija Jorma Kuusela.
Espoolaisen Kirstin koulun luokanopettaja Irja Honkala on nähnyt, kuinka pulassa oppimisvaikeuksiensa kanssa ovat ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole rahkeita auttaa läksyissä.
- Jos on lahjakas oppilas eikä vanhemmilla koulutusta, hän pärjää. Mutta jos on ongelmia, eikä vanhemmilla rahkeita, hän ei pärjää yksin, Honkala sanoo.
Koulujen oppimistulokset ovat kymmenen viime vuoden aikana alkaneet poiketa toisistaan rajusti. Voimavaroja syö niin monikielisyys kuin esimerkiksi paikkakunnan työttömyysaste.
- Aikuisten koulutustausta pitäisi ottaa huomioon ainakin kuntien rahoituksessa. Yksittäisiin kouluihin meidän on vaikea ottaa kantaa, koska mitään tilastoja ei koota koulutasolla, sanoo erikoistutkija Jorma Kuusela Opetushallituksesta.
Selvityksessä joukolta oppilaita tiedusteltiin, ovatko lapsen vanhemmat ylioppilaita vai eivät. Tietoja verrattiin koulujen keskimääräisiin oppimistuloksiin ja lasten asenteisiin koulunkäyntiä kohtaan. Tilastollinen yhteys oli varsin voimakas.
Ministeri pitää selvitystä tärkeänä
- Näillä uusilla keinoilla huolehdimme, että meillä on hyvä tasa- arvoinen peruskoulu koko maassa myös jatkossa, hän sanoo.
Kyse on kuntakohtaisista suurista linjoista, joiden poliittinen vääntö on vasta edessä.
- Minä en uskaltaisi omien tietojen perusteella sanoa yhtään mitään kenenkään yksittäisen vanhemman suhtautumisesta oman lapsensa koulutukseen. Ainoa mitä voin sanoa on se, että se varmasti vaihtelee, sanoo erikoistutkija Jorma Kuusela.
Espoolaisen Kirstin koulun luokanopettaja Irja Honkala on nähnyt, kuinka pulassa oppimisvaikeuksiensa kanssa ovat ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole rahkeita auttaa läksyissä.
- Jos on lahjakas oppilas eikä vanhemmilla koulutusta, hän pärjää. Mutta jos on ongelmia, eikä vanhemmilla rahkeita, hän ei pärjää yksin, Honkala sanoo.
Valtionyhtiöiden johtajien korvaukset kohtuuttomia
Missä on se valta, joka puuttuu eduskunnalta? Eduskunta ei päätä valtionyhtiöiden johtajien palkasta. Viime vuonna pörssin ulkopuolisten valtion yhtiöiden johtajat nostivat ansioitaan 9.8 prosenttia. Helsingin Sanomien vertailussa oli 27 toimitusjohtajaa, joiden keskiansiot olivat vuonna 2010 keskimäärin 286 000 euroa ja vuonna 2011 jo 314 000 euroa. Vastaavasti kokoaikaisessa työsuhteessa olleiden työntekijöiden ansiot nousivat keskimäärin 2,7 prosenttia ja keskimääräinen palkka oli 3264 euroa kuukaudessa.
Missä on valta, joka puuttuu eduskunnalta?
Tehottomuus vaivaa Helsingin kotihoitoa
Helsingin kaupungin kotihoito on tehottomampaa kuin Oulun, Tampereen ja Turun kotihoito. Helsingin Sanomat kertoi asiasta tehdystä raportista, jonka mukaan helsinkiläishoitajat viettivät selvästi alle puolet työajastaan asiakkaiden kanssa. Helsingissä kotihoidon työtunneista jää asiakkaille 41 prosenttia, Turussa 48, Tampereella 50 ja Oulussa 57 prosenttia.Helsingissä on havaittu, että kotihoidon toimivuus määrittää paljossa koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksia.
Järjestelmän toimivuutta olisi tarpeen arvioida myös Riihimäellä. Ei ole suinkaan samantekevää, minkälaiseksi muodostuvat kotihoidon ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset. Kustannukset ovat karkaamassa käsistä ja sen takia niihin on saatava tolkkua.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti