Enemmistö kuntalaisista uskoo suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen

Enemmistö kuntalaisista uskoo suorien osallistumistapojen

vaikuttavuuteen

Perinteisen vaaleissa osallistumisen rinnalla on tarjolla yhä enemmän muita, vaalien välillä käytettäviä täydentäviä vaikuttamiskanavia. Käytetyimmät vaikuttamiskanavat vaihtelevat erikokoisissa kunnissa. Kuntalaiset vaikuttavat yleisimmin käyttäjäkyselyihin vastaamalla, vanhempainiltoihin ja talkoisiin osallistumalla sekä ottamalla suoraan yhteyttä kunnan viranhaltijaan.

Kaiken kaikkiaan yli kahdeksan kymmenestä (84%) kyselyyn vastanneista kuntalaisista on käyttänyt vähintään yhtä vaikuttamistapaa. Vähintään kuutta erilaista osallistumistapaa käyttäneiden, ns. aktivistien, osuus on puolestaan neljännes (23%) vastanneista. Ajallinen vertailu osoittaa, että osallistumistapojen käyttö on useimmiten joko vähentynyt tai pysynyt ennallaan vuodesta 2004.

Kuntalaiset suhtautuvat erilaisten suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen suhteessa kunnan päätöksentekoon yleisellä tasolla lievästi positiivisesti. Vaikuttavimpina kanavina pidetään vanhempainiltoihin ja talkootyöhön osallistumista. Kaikkien osallistumistapojen kohdalla arviot vaikuttavuudesta ovat parantuneet vuodesta 2004, mikään yksittäinen tapa ei saa vaikuttavuudessa kuitenkaan enemmistön tukea.

Kuntalaiskyselyn tuloksista heijastuu kansalaisten kasvavia vaateita suoraan vaikuttamiseen kansanäänestysten, suorien kansanvaalien ja palvelujen käyttäjien kuulemisen vahvistamisen kautta. Toisaalta tulokset kertovat myös kansalaisten vahvistuvastauskosta poliittiseen vaikuttamiseen ja sitä kautta edustukselliselle demokratialle annettavaan tukeen. 

Tulokset antavat viitteitä myös kunnanosa-/aluevaikuttamisen nousevista mahdollisuuksista ja potentiaalista.

Kuntalaiset suhtautuvat erilaisten suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen suhteessa kunnan päätöksentekoon yleisellä tasolla lievästi positiivisesti, ja arviot

vaikuttavuudesta ovat parantuneet vuodesta 2004.

Kuntalaiset suhtautuvat kuntaansa ja

Paras- uudistukseen vaihtelevasti

Runsas kolmannes kuntalaisista ilmoitti olevansa kiinnostunut kunnallispolitiikasta, vajaa kolmannes ei. Puolet kuntalaisista arvioi kuntansa pärjäävän hyvin kuntien välisessä

kuvitteellisessa ”hyvä asua ja elää” -kilpailussa. Taajaan asuttujen, 10 001–20 000 asukkaan kuntien asukkaat antoivat parhaat arviot, mutta yksittäisten kuntien väliset erot osoittautuivat kaiken kaikkiaan erittäin suuriksi. Myös kunnan talouden hoitoa

koskevissa kuntalaisten arvioissa havaittiin erittäin suuret kuntien väliset äärierot.

Kuntaliitosten yleinen tarpeellisuus jakaa kuntalaisten mielipiteet selkeästi. Oman kunnan kuntaliitos herättää edelleenkin enemmän vastustusta kuin hyväksyntää. Oman kunnan kuntaliitosta vastustetaan selkeimmin 10 001–20 000 asukkaan kunnissa ja

niissä, joissa liitosta ei ollut tekeillä tai suunnitteilla. Kuntaliitosten vastainen mieliala on kuitenkin lieventynyt vuodesta 2004, mihin kuntien taloudellisen tilanteen kehitys,

toimintaympäristöstä nousevat haasteet sekä Paras-uudistus ovat mitä todennäköisimmin

vaikuttaneet.

Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa -tutkimusraportti on osana ARTTU-ohjelmaa

tehty tutkimus kuntalaisten asenteista ja mielipiteistä syksyllä 2008. Kyselyssä kartoitettiin

kuntalaisten mielipiteitä Paras-uudistuksen alkuvaiheessa, ennen lukuisien

kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden perustamista. Kyselyn perusjoukko muodostui

kaikkiaan 65 tutkimuskunnan noin 28 000:stä iältään 18–70-vuotiaasta kuntalaisesta.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 13 051 henkilöä ja vastausprosentti oli 46. Tutkimusaineiston

keräämisestä on vastannut Kuntaliiton Kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö.

Mikko Lund