Kuntauudistus on tärkeä ja tulevaisuutta luova ratkaisu

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on tavoitteena kuntauudistus. Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Peruskunta määritellään työssäkäyntialueeksi, jonka pitää olla kyllin iso ja elivoimainen pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. Ylijohtaja Päivi Laajalan työryhmän raportin mukaan edettäessä Suomessa olisi muutaman vuoden päästä noin 70 kuntaa. Nykyisin niitä on 336.

Viime viikolla Kataisen hallitus toi viimein julki luonnoksensa tulevaksi kuntarakennelaiksi. Samoin valmistui linjaus sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutusmallista.

Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulee selvittää yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä perusteista. Perusteet koskevat riittävää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilaa. Selvityksen tavoitteena on saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus.

Jos kunta ei tee esitystä yhdistymisestä huhtikuuhun 2014 mennessä, valtiovarainministeriö voi määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisen.
Pakkoliitos ei ole kuntauudistuksessa tavoitteena, mutta kunnalle erityisselvitykseen joutuminen lienee ensimmäinen askel kuntayhdistymisessä.

Rakennelakiluonnos lähtee nyt lausunnolle kuntiin, ja lausuntojen pitäisi olla valmiina ensi maaliskuussa. Jos liitokset toteutetaan 2014 – 2017, porkkanana liittyjät saavat valtiolta tulevat yhdistymisavustukset. Edellisen hallituksen aikana ne kannustivat kuntia yhdistymään. Nyt taustalla häilyy porkkanan lisäksi myös keppi, jona kunnille suunnitellaan valtionosuuksien leikkaamista.


Kataisen hallituksen uudistusjuna on nyt saatu vauhtiin ja kuntauudistuksen toivoisi jatkuvan. Maahan on syytä saada riittävän suuret ja elinvoimaiset kunnat, joiden kanssa pitää selvitä tulevaisuuden haasteista. Seuraavat eduskuntavaalit ovat edessä vuoden 2015 keväällä, joten sitä ennen kuntarakenne pitäisi saada uuteen asentoon.


Kuntauudistuksen eteneminen on tärkeää ja merkityksellistä kaikille hallituspuolueille. Ratkaisevassa asemassa uudistusjunan kannalta ovat kunnat. Niiltä toivotaan nyt aktiivisuutta! 

Elinvoimaisten kuntien muodostaminen ei tapahdu vain saattamalla naapurikunnat yhteen. Elinvoimaisuuteen vaikuttaa myös kuntien taloudellinen asema, Köyhän isonkaan kunnan on vaikea päristellä tulevaisuudessakaan.

RIIHIMÄEN kaupunginvaltuustoilla on ensi vuoden alussa edessään asukkaiden palvelujen kannalta historiallisesti vertaansa vailla oleva kunnallispoliittinen ratkaisu. Valtuuston tulee tosissaan punnita, millaiseksi kunnallinen itsehallinto ja kansalaisten palvelurakenne halutaan paikallisesti rakentaa. 

Mikko Lund