Kuntapäättäjät valittu seuraaviksi neljäksi vuodeksi

Haluan toivottaa onnea ja menestystä kaikille maamme vajaalle 10 000 valtuutetulle! Riihimäellä valtuutettuja valittiin 43. Erityisesti haluan kannustaa niitä, jotka ovat vasta aloittamassa luottamushenkilöuraansa. Menestystä! Edessä olevat neljä vuotta eivät tule olemaan helpot.

 

Kunnissa ja erittäinkin Riihimäellä on liian kauan väistelty katsomasta totuutta silmiin. Talous on erittäin huonossa tilassa. Kaupunkilaiset valitsivat peräti 15 uutta valtuutettua. Toivottavasti uusilla on terävämmät silmät, jotka voivat auttaa tosiasioiden tunnustamisessa. Lisäksi tarvitaan selkärankaa ja loogisen ajattelun taitoa, jotta löydettäisiin tosiasioiden pohjalta myös oikeat johtopäätökset.

Kunnat vastaavat pääosasta kansalaisten peruspalveluista. Peruspalvelusten turvaamista ei kuitenkaan voi jättää yksin kuntapäättäjille. Valtiovallan on tietenkin kyettävä vastuullisiin ratkaisuihin. Jouduimme käymään kuntavaalit, joissa meillä ei ollut tietoa tulevasta kuntauudistuksesta eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Varmaa on, että hallitus tulee sopimaan auki olevista kysymyksistä ja toteuttaa mm. kuntauudistuksen.

Pohjoismainen hyvinvointimalli on onnistunut monessa asiassa. Suomalaiset elävät entistä terveempinä yhä vanhemmiksi. Ikäihmisten määrä tulee kasvamaan voimakkaasti lähivuosikymmeninä.

Taloutemme on julkisella puolella alijäämäinen ja kestävyysvajeen kourissa niin kunnissa kuin valtiolla. Sen sijaan merkittävä osa yksityisistä talouksista vaurastuu koko ajan. Yksityinen varallisuus siirtyy aikanaan lisärahoitukseksi lapsillemme. Vaurastuminen antaisi mahdollisuuden kehittää peruspalveluiden – etenkin vanhuspalveluiden – rahoituksen kumppanuutta yhteiskunnan ja kansalaisen kesken. Kenellä olisi tähän asiaan hyviä ehdotuksia?

Käydyt kuntavaalit olivat yllätykselliset siinä, että Riihimäelläkin valittiin peräti 15 uutta valtuutettua. Äänestysprosentti jäi harmillisen alhaiseksi vain 54.3. Miksi vain joka toinen äänestää?
Äänestämättömyydestä on paljon tutkimusta. Se antaa suuntaviitat asian ymmärtämiseen. 

Tietysti tarkka selvyys asiaan saataisiin vain yksityiskohtaisen tutkimuksen kautta, joka liittyisi asiaan.
Äänestämättömyys on liitetty politiikan tutkimuksessa työttömyyteen, köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Ne, joilla menee muutenkin huonosti, jättävät äänestämättä. Vastaavasti ne, joilla menee hyvin, äänestävät aktiivisesti.

Riihimäen äänestämättömyys yhdistyy työttömyyteen, vuokralla asumiseen ja runsaaseen alkoholin käyttöön.


Mikko Lund