Persut Suomen suurimmaksi
Turun Sanomien, Kalevan, Etelä-Suomen Sanomien sekä Väli-Suomen lehtien Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan perussuomalaiset saisi 22,4 prosentin äänisaaliin, mikäli vaalit pidettäisiin nyt.
Kokoomus on toiseksi suurin puolue 20,6 prosentin kannatuksella, SDP:tä äänestäisi 18,6 prosenttia suomalaisista.
Keskustaa äänestäisi enää 14,4 prosenttia.
"Ratkaisu ymmärretty"
Tuore gallup nostaa perussuomalaiset Suomen suurimmaksi puolueeksi.
Kysely on tehty sen jälkeen kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti puolueensa jättäytyvän vapaaehtoisesti oppositioon.
- Tulos kertoo, että ratkaisu on ymmärretty. Tämä on rauhoittava viesti, Soini toteaa.
Soini perustelee päätöstä omaehtoisesta oppositiotaipaleesta asioiden realistisella tunnustamisella.
- Kyllähän jätkän pitää osata kävellä itse ulos, jos ovi on edessä, eikä odottaa, että joku käskee ulos.
Soini muistuttaa, että uusi galluptulos antaa puolueelle vielä suuremman kannatuksen nousun, jos sitä vertaa vaaleja edeltäneisiin tuloksiin.
Kuntien peruspalvelut joutumassa Kataisen leikkauslistalle
Hallitusneuvotteluissa olevat puolueet joutuvat ottamaan kantaa kuuden miljardin euron menoleikkausehdotuksiin. Ilta-Sanomien mukaan säästökohteiksi voivat ensi hallituskaudella joutua etenkin kuntien peruspalvelut, kuten päivähoito, peruskoulu sekä terveyden- ja vanhustenhoito.
Säästöt ovat esillä perjantaina alkavissa hallitusneuvotteluissa, joita käydään Jyrki Kataisen (kok) johdolla. Ilta-Sanomien mukaan Kataisen käytössä on valtiovarainministeriössä (VM) vaalien alla valmisteltu leikkauslista, joka toteutuessaan iskisi etenkin kuntien valtionapuihin.
Kunnat rahoittavat valtionavuilla peruspalvelujaan ja ne saavat itse päättää rahojen kohdentamisesta. Tänä vuonna valtion kunnille tilittämien apujen suuruus on noin 10 miljardia euroa.
Leikkausehdotusten loppusumma on sama, johon VM päätyi viime joulukuussa julkaisemassaan julkisen talouden kestävyysvajearviossaan.
VM arvioi tuolloin, että julkisia menoja tulisi karsia ensi hallituskaudella 1,5 miljardia euroa vuodessa, jotta kestävyysvaje kurottaisiin umpeen.
Hallitusneuvotteluissa olevat puolueet ovat olleet haluttomia puhumaan leikkauksista. Esimerkiksi Sdp on korostanut työllisyysasteen nostoa ja talouskasvun vauhdittamista lääkkeenä kestävyysvajeen paikkaamiseen.
Valtiosihteeri Raimo Sailas kysyi 14.12.2010:
”Ovatko vauraiden maiden äänestäjät siis kuin isoja lapsia, jotka mankuvat lisää tikkunekkuja, vaikka lompakko on tyhjä ja velkojat kolistelevat porstuassa?”
Sailas toteaa, että julkisessa taloudessa VM:n laskelmien mukaan on 10 miljardin euron kestävyysvaje. Se kurottaisiin umpeen karsimalla menoja ja korottamalla verotusta neljän vuoden ajan joka vuosi 1,5 miljardin euron verran. Loppu 4 miljardia hoidettaisiin rakenteellisilla uudistuksilla, mikä sekin on helpommin sanottu kuin tehty. Tärkeimmät rakenneuudistukset ovat nyt jo 10- 20 vuotta myöhässä.
Sailas arvostelee puolueiden säästösunnitelmia, joissa lääkkeeksi on tarjottu mm. talouskasvua. VM:n laskelmissa on jo mukana kohtuullinen kasvu-odotus. Suuremmat kasvuoletukset ovat itsepetosta.
HS: Armeijan johtajakoulutus on kupla
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan armeijan johtamisopit ovat ylimainostettuja, Helsingin Sanomat kertoo.
Väitöskirjaa varten haastatellut toimitusjohtajat eivät puhuneet johtamiskirjoista, -koulutuksesta tai -metodeista.
- He eivät myöskään koe oppineensa johtamistaitoja armeijasta niin usein kuin väitetään. Oppi on saatu käytännön kokemuksista, tutkimuksen tehnyt tekniikan lisensiaatti, tuleva tohtori Jussi Kulla kertoo Helsingin Sanomille.
Hänen mukaansa monet yritysjohtajat ovat saaneet johtamiskoulutusta armeijassa. Tämä kuitenkin kertoo vain Puolustusvoimien kyvystä tunnistaa johtamistaitoisia ihmisiä.
Tutkimus myös osoittaa, että johtajakyvyille pitää antaa vauhtia ja vastuullisia tehtäviä jo uran alusta alkaen, HS kirjoittaa.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti