Hätänumerohallitusta viilataan

Eduskuntavaaleista poikkeukselliseen ”hätänumerohallitukseen”

 Hallitustunnustelija Jyrki Katainen (kok) on jaksanut esiintyä tavalla, joka kertoisi, että hänellä on tilanne hallussaan. ”Toimintakykyisen enemmistöhallituksen pohja löytyy vielä tällä viikolla”.

Todellisuudessa on kuitenkin niin, että  hallituksen ministerilistaa ei näy.

Hallituksen muodostaisivat  kokoomuksen ja demarien kanssa  lisäksi kristilliset, vihreät ja ruotsalaiset. Eduskunnassa tällä koostumuksella olisi 112  paikkaa   eli riittävä enemmistö. Siten syntyisi vahva kokoonpano ratkomaan edessä olevia suuria asioita, kuten julkisen talouden kestävyysvajetta, valtion velkaantumisen pysäyttämistä, hyvinvointipalvelujen säilyttämistä, köyhyyden torjumista ja maanpuolustuksen uudistamista.

Persut ajoivat itsensä hallituksen ulkopuolelle, kun eivät suostuneet hyväksymään Portugalin tukipakettia. Tukipaketteihin sisältyy tiukkoja ehtoja talouskurista.

Olisi  ollut oikein, että vaalien ainoa voittaja ottaisi hallitusvastuun. Persut saivat alle viidesosan äänistä. Tapahtunut todistaa, että viidesosalla  pääsee halutessaan valtaan, mutta ei sanelemaan hallitusohjelmaa.

Tässä tilanteessa poikkeuksellista vaalitulosta saattaisi ihan hyvin seurata poikkeuksellinen hallitus, ”hätänumerohallitus”.

Virkamiesten venkoilu ärsyttää

Pitkin kevättä olemme lukeneet  eri lehdistä, kuinka vanhemmat ovat yrittäneet saada lapsensa samaan kouluun. Asian tiimoilta on lehdestä luettu virkamiesten erilaisia venkoilevia vastauksia. Aina on löytynyt perusteluita. Vihdoin saatoimme lukea, että erään perheen kaksi poikaa kolmesta oli päässyt samaan kouluun. Tämän perheen osalta näytös oli saanut osittain onnellisen ratkaisun.

Yhdellä paikkakunnalla päättävä virkamies totesi, että päätöksiin tyytymättömät voivat aina valittaa. Niin varmaan onkin, mutta valituksen tie on pitkä ja silloin kuntalainen on jo kertaalleen alistettu virkamiehen toimesta. Samainen päällikkö totesi, ettei kaikille voida kuitenkaan osoittaa toivottua koulupaikkaa.

Koulut ovat kuitenkin lapsia varten, eivätkä lapset kouluja. Lausunnosta saattoi päätellä, että lapset asuvat väärissä paikoissa. Kuinkahan pienellä vaivalla olisi jokainen lapsi saatu mieleiseen kouluun? Hyvällä tahdolla ja suunnittelulla tehtävä ei varmaan olisi ollut mahdoton. Tätä mietin, kun ajattelen Riihimäelläkin ollutta kärhämää oppilaiden koulupaikoista ja koulureiteistä. Miten paljon parempaa tulosta eli tyytyväisempiä  vanhempia ja lapsia ja nuoria  Riihimäelläkin olisi saatu, jos virkamiehet olisivat alusta alkaen kuunnelleet avoimin mielin vanhempien huolia.

Kumelan asukkaat ovat toivoneet  Vuorisen kaupan varaston takana olevan pusikon raivaamista  kulkukuntoon. Varasto katkaisi kaupunkilaisten vanhan polun  eikä virkamiehet ja luottamushenkilöt suostuneet  siirtämään varastorakennuksen paikkaa polun vertaa sivuun.  Kaupungin virkamies  ilmoitti, että hän kävi tutustumassa paikkaan ja totesi,  ettei alueella tarvitse mitään tehdä. Ajattelin tosiaan, mikä on virkamiehen ammattitaito. Joukko Kumelan asukkaita on porukalla kiirehtinyt  puistikon raivaamista, mutta kaupungin virkamies ilmoittaa tietävänsä asian paremmin: Raivauksella ei ole Kumelassa kiire.

Sellaisia virkamiehiä! 

Kunnallisvero nousee Riihimäelläkin ellei kilpailukykyä oleellisesti paranneta

Monissa kunnissa on  talouskasvu on kartuttanut niin ihmisten kuin yritysten verotettavia tuloja. Kuntien verotulot ja katteet ovat parantuneet.

Pidemmällä tähtäimellä kuntatalouden näkymät ovat kuitenkin synkät. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen povasi Yleisradion haastattelussa, että kunnallisveroprosentti saattaa joissakin kunnissa nousta tällä vuosikymmenellä jopa 27:ään. Tällä hetkellä ”ennätys” on 21,5 prosenttia.

Verojen  kiristyminen uhkaa varsinkin syrjäisissä pienissä kunnissa, joissa vanhuksien määrä kasvaa ja palkka- ja yrittäjätulojen saajien määrä alenee. Apua toivotaan esimerkiksi veropohjan laajentamisesta tai valtion kautta tulevan tuen lisäyksestä. Toive taitaa olla  turha.

Ylen haastattelemat kuntajohtajat havittelivat kesäasukkaista uutta voimavaraa. Heidän kiinteistöveronsa erityiskorotus on mahdollinen.  Lomalaitumet herättävät myönteisiä ajatuksia, mutta solidaarisuudella on rajansa. Eikä tällä verolla herrojen huoneita rakenneta.

Riihimäellä talouden ikihaaste on velkaantuneisuus. Kaupungilla on velkaa 102, 4 miljoonaa euroa, se on 3 554 euroa/ asukas. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2010 100,1 miljoonaa euroa eli vähemmän kuin on velkamäärä. Siinä on todellista haastetta, miten velkaa päästään vähentämään. Tähän asti velkaantuminen on vain lisääntynyt.

Kunnissa, joissa taivalletaan kohti verotuksen uusia kipukynnyksiä, on oltava valmiutta yhdistää palvelurakenteita — ja kuntiakin — suuremmiksi, tehokkaammin toimiviksi kokonaisuuksiksi. 

Muuten itsenäisyys käy veronmaksajille liian kalliiksi.

Mikko Lund