Riihimäki ajautumassa taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin

Riihimäki ajautumassa  taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin

 

 

Riihimäen kuten monen muunkin kaupungin kehitystä’ kuvaa yksi sana  - ajelehtiminen. Riihimäki ajelehtii kuin lastu Vantaanjoessa  eikä kykene suuntaamaan kehitystään. Tilanne on seurausta poliittisen keskustelun ja vaihtoehtojen puutteesta. Kaupungin  asialistan määrää virkamiehet. Luottamushenkilöitä viedään kaupungin hallinnossa kuin kuoriämpäreitä. Kaupungin kehitys on kriisiytynyt  samanaikaisesti  poliittisesti ja taloudellisesti. Kuitenkin niin, että poliittinen kriisi on jo edeltänyt  taloudellista kriisiä.

 

Kriisi ilmenee seuraavasti:

 

1. Talous on ylivelkaantunut. Kaupunki on investointikyvytön ja kaupungin  kassa on tyhjä.  Riihimäki  lähenee kriisikuntakriteerejä. Kaupunki ei kykene lopettamaan velkaantumistaan. Kaksi valtuustokautta on kikkailtu  taseen ylijäämällä, temppuina alipoistot, emon ja tytäryhteisöjen oikeustoimet, kuntayhtymien muuttaminen osakeyhtiöiksi.

 

2. Kaupunki ei ole kyennyt ratkaisemaan kehityksensä’ suuntaamista. Kaupunki ei ole kyennyt kuntaliitokseen Hyvinkään kanssa, vaan kieriskelee naapurikuntiensa kanssa eikä se tule yhtään parantamaan taloudellista asemaa ja selviytymistä. Naapurikunnat Hausjärvi ja Loppi ovat tulevaisuudessa  lähes yhtä suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

 

3. Kaupunki ei ole kyennyt oman etunsa kirkastamiseen ajankohtaisessa  soteratkaisussa. Kaupunki toteuttaa  Hämeenlinnan tahtoa. Ratkaisusta seuraa kriisiytyvät terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut. Vieressä olisi ollut Hussin laadukkaat ja kehittyvät palvelut, mutta ne on torjuttu lyhytnäköisesti ja totaalisesti.

 

4. Yleiskaava on kaupungin kehittämisen yksi perusasiakirja. Yleiskaava on vanhentunut ja uusi on työn alla, mutta siihen ei ole riittävästi panostettu. Yleiskaavatyöstä huolimatta samanaikaisesti koko ajan tehdään pieniä ja rajoitettuja asemakaavoja ja jopa osayleiskaavoja, joilla itse asiassa suunnataan yleiskaavaa. Tilanne kertoo, että kaavasuunnittelu on pahasti kriisissä.

 

Riihimäki on rakenteeltaan hyvin tiivis.

 

Yleiskaavan puutteen ja vanhentumisen seurauksena kaupunki lähti suunnittelemattomasti hajauttamaan rakennettaan. Kaupunki teki Kalmuun osayleiskaavan, jossa alueelle ollaan sijoittamassa 4000 asukasta. Alue on korpea ja peltomaisemaa ja irrallaan noin 5 kilometriä kaupungin keskustasta. Alueella ei ole mitään palveluja eikä joukkoliikennettä. Teiden ja katujen rakentaminen maksaisi yksin noin 25 miljoonaa, palvelut  päälle. Suunnitelma on vailla järkeä.  Kaupungilla ei ole realistisesti varaa tähän hankkeeseen.

 

Kaupungilla ei ole myöskään sellaista vetovoimaa, että alueelle olisi asukkaiden ryntäystä, joka pakottaisi näin suuriin investointeihin.

Kalmu- hankkeen mittakaavaa kuvaa, että kaupungin kasvu on ollut noin 1000 henkeä vuosikymmen, 1970- luvulla 2400 ja 2000- luvulla  2800. Taloudellisia edellytyksiä alueen avaamiselle rakentamiseen ei ole.

 

Kalmu- rakentamisen vaihtoehdoksi onkin nousemassa yleiskaavatyössä  puolustusvoimilta vapautuva  varuskunta- alue. Alue liittyisi luontaisesti kaupunkirakenteeseen ja palveluihin eikä sen hyödyntäminen tulisi maksamaan maltaita. Toivon, että järki voittaa.

 

 

5. Taloudellisen kriisin ja kaupungin hallitsemattoman talouden hoidon seurauksena peruspalvelut ovat kriisiytymässä. Palvelut tarvitsisivat rahaa. Talouden tasapainottamisen vaatimus pakottaa etsimään säästöjä, tehostamaan johtamista ja palvelutuotantoa sekä etsimään sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla saadaan todellisia säästöjä.

 

6. Johtajuuskriisi on mitä ilmeisin. Nykyinen kaupunginjohtaja on eläkeiässä ja  raunioittanut kaupungin talouden. Kaupunki tarvitsisi saneerausjohtajaa, mutta poliittinen johto ei kykene ongelman ratkaisuun.

 

 

Lista osoittaa VASTUSTAMATTOMASTI, että kriisi on syvä ja samanaikaisesti monialainen. Sen hallinta edellyttää paikallisen poliittisen tahdon muodostamista. Riihimäen kaupunginjohto yhdessä tahdottomien luottamushenkilöiden ja poliittisten puolueiden  kanssa on ajanut kaupungin kriisiin. Kriisin  ratkaisu  edellyttää enemmän politiikkaa,  politiikan kirkastamista ja  luovuutta.   Sanalla sanoen nyt tarvittaisiin perusteellista  uudelleenarviointia.

 

 

Mikko Lund