Tosiasioiden tunnustaminen
suurinta viisautta
Iisakki Kiemunki moitti blogissaan 2.9. Hämeen Sanomissa yhteistyön jäämistä puheen tasolle Kanta- Hämeessä. Mihin Kiemunki pyrkii tällä heitollaan? Maakunnan koheesio on ollut todistettavasti vuosikymmeniä eriseurainen ja vetovoima hiipunut.
Iisakki Kiemunki moitti blogissaan 2.9. Hämeen Sanomissa yhteistyön jäämistä puheen tasolle Kanta- Hämeessä. Mihin Kiemunki pyrkii tällä heitollaan? Maakunnan koheesio on ollut todistettavasti vuosikymmeniä eriseurainen ja vetovoima hiipunut.
Olisikohan Hämeenlinnan omalla politiikalla tähän mitään
vaikutusta?
Hämeenlinna on maakuntakeskuksen statuksen toivossa ylläpitänyt jatkuvaa itkua yhteistyön puutteista ja ajanut siihen ideoita eri aloilla ja vaatinut organisaatiota. Huonolla menestyksellä. Tähän on yksi vahva selittäjä. Maakunnan seutujen etu ei ole Hämeenlinnan kasvun ja elinkeinojen edistämisessä!Kuntien kasvuvoima tulee muualta kuin maakuntakeskuksesta.
Maakunna nykyinen muoto ei ole miksikään tosiasioita muuttanut. Maakuntaliitto pysyy kasassa vain puolueiden piirijärjestöjen tuella, kun ylikunnallisia luottamuspaikkoja tarvitaan. Se on itse asiassa kuntien vasallijärjestö, joka kirjaa suunnitelmiin ja ohjelmiin kunnittaiset ja seudulliset tavoitteet, ei yhteisesti jaettuja menestyshankkeita. Maakunnan kehittämisessä se on itseasiassa rahaton rupattelija,maakuntaromantiikan teennäinen ylläpitäjä ja sen vuoksi aivan liian kallis kuntien ylläpidettävä.
Eriseuraisuuden ongelmat ovat vaivanneet myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä. Hämeenlinna ja sairaala ovat alusta pitäen kalvaneet seutukuntien aluesairaaloita. Väkisin väännetty sote -uudistus ja uudet Kantasairaalan seinät eivät tee siitä hyvän palvelutason laitosta. Siitä kertoo sekin, että nykyinen sairaala on alirahoitettu ja ulkoistanut palveluitaan, esim.sydänpotilaiden hoidon Taus:in perustamalle yhtiölle.
Kiemungin pitäisi hyvin historia tietää. Eikö hänen pitäisi faktoista tehdä oikeita johtopäätöksiä? K-H maakunta ei ole eikä tule olemaan koherentti eikä yhteisten etujen sitoma aluekokonaisuus. Sen institutionalisoiminen maakunnaksi ja sotealueeksi ei muuta mitään!
Riihimäen seutu on osa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja kaupunkiverkkoa eikä Forssankaan seudun edut toteudu vain Hämeenlinna -keskeisesti.
Olisiko aika tunnustaa tosiasiat ja uudistaa maakuntarajat yhdyskunta- ja aluerakenteita kunnioittaen?
Riihimäki ja Hyvinkää ovat parikaupunki, yhtenäisen työssäkäynti- ja talousalueen veturit, vaikka maakuntaraja onkin hankaluus kehittämisessä. Elinkeinopolitiikkaa tehdään kaupungeissa yhtenäisen kauppakamarialueen puitteissa. Hyvinkää - Riihimäkiseutu suuntautuu etelään! Talousalueen asukasluku on Hämeenlinnan luokkaa. Siksi sote- ajatukset ovat kovin takaperoisia Hämeenlinnan kanssa. Riihimäen seudun etu olisi kohdistaa sote ajatuksetkin yhteistyöhön Hus -alueen kanssa.
Mikko Lund
Hämeenlinna on maakuntakeskuksen statuksen toivossa ylläpitänyt jatkuvaa itkua yhteistyön puutteista ja ajanut siihen ideoita eri aloilla ja vaatinut organisaatiota. Huonolla menestyksellä. Tähän on yksi vahva selittäjä. Maakunnan seutujen etu ei ole Hämeenlinnan kasvun ja elinkeinojen edistämisessä!Kuntien kasvuvoima tulee muualta kuin maakuntakeskuksesta.
Maakunna nykyinen muoto ei ole miksikään tosiasioita muuttanut. Maakuntaliitto pysyy kasassa vain puolueiden piirijärjestöjen tuella, kun ylikunnallisia luottamuspaikkoja tarvitaan. Se on itse asiassa kuntien vasallijärjestö, joka kirjaa suunnitelmiin ja ohjelmiin kunnittaiset ja seudulliset tavoitteet, ei yhteisesti jaettuja menestyshankkeita. Maakunnan kehittämisessä se on itseasiassa rahaton rupattelija,maakuntaromantiikan teennäinen ylläpitäjä ja sen vuoksi aivan liian kallis kuntien ylläpidettävä.
Eriseuraisuuden ongelmat ovat vaivanneet myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä. Hämeenlinna ja sairaala ovat alusta pitäen kalvaneet seutukuntien aluesairaaloita. Väkisin väännetty sote -uudistus ja uudet Kantasairaalan seinät eivät tee siitä hyvän palvelutason laitosta. Siitä kertoo sekin, että nykyinen sairaala on alirahoitettu ja ulkoistanut palveluitaan, esim.sydänpotilaiden hoidon Taus:in perustamalle yhtiölle.
Kiemungin pitäisi hyvin historia tietää. Eikö hänen pitäisi faktoista tehdä oikeita johtopäätöksiä? K-H maakunta ei ole eikä tule olemaan koherentti eikä yhteisten etujen sitoma aluekokonaisuus. Sen institutionalisoiminen maakunnaksi ja sotealueeksi ei muuta mitään!
Riihimäen seutu on osa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja kaupunkiverkkoa eikä Forssankaan seudun edut toteudu vain Hämeenlinna -keskeisesti.
Olisiko aika tunnustaa tosiasiat ja uudistaa maakuntarajat yhdyskunta- ja aluerakenteita kunnioittaen?
Riihimäki ja Hyvinkää ovat parikaupunki, yhtenäisen työssäkäynti- ja talousalueen veturit, vaikka maakuntaraja onkin hankaluus kehittämisessä. Elinkeinopolitiikkaa tehdään kaupungeissa yhtenäisen kauppakamarialueen puitteissa. Hyvinkää - Riihimäkiseutu suuntautuu etelään! Talousalueen asukasluku on Hämeenlinnan luokkaa. Siksi sote- ajatukset ovat kovin takaperoisia Hämeenlinnan kanssa. Riihimäen seudun etu olisi kohdistaa sote ajatuksetkin yhteistyöhön Hus -alueen kanssa.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti