Sixpack- hallitusta muodostavan puoluekuusikon johtajat sopuun talouslinjasta
Eilen tapahtui perustava eteneminen hallitusneuvotteluissa. Kuuden puolueen puoluejohtajat pääsivät sopuun talouslinjasta. Puoluejohtajat sopivat valtiontalouden sopeuttamisesta, veronkotuksista ja säästöistä. Kestävyysvajetta eli koko julkisen talouden pitkän ajan epätasapainoa aletaan korjata "rakenteellisin muutoksin". Hallitusohjelman yksityiskohtia ei paljasteta ennen sen valmistumista.
Kuunteleeko hallituskuusikko köyhää?
Kuka kuuntelee köyhää?- verkosto on köyhyyttä kokeneiden, diakonia- ja sosiaalityön ja muiden asiantuntijoiden puolueeton ja sitoutumaton ryhmä, joka herättelee keskustelua köyhyydestä ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Viimeisten kahden vuoden aikana köyhyyteen liittyvistä teemoista keskusteltiin 14 tilaisuudessa Helsingissä, Porissa, Mikkelissä, Kemissä, Rovaniemellä, Turussa ja Haapajärvellä. Ehdotukset hallitusohjelmaan ovat keskustelutilaisuuksien tuotosta. Paljon muutakin on puhuttu ja todettu tärkeäksi, mutta verkosto ei usko kaikkien suomalaisen yhteiskunnan ongelmien ratkeavan kerralla.
Esimerkki kertoo, että parhaimmillaan herkät ja tuntevat työntekijät voivat olla hyviä asiakkaiden liittolaisia ja ryhtyä ajamaan asiakkaidensa asiaa perustamalla verkoston ja pohtimalla ehdotuksia ja toimenpiteitä köyhien ihmisten nostamiseksi jaloilleen.
Silti on sopivaa kysyä, missä ovat sosiaalityöntekijät, jotka asiantuntijoina nostaisivat köyhyyden ongelman julkiseen keskusteluun paikallisesti niin Riihimäellä, Hämeenlinnassa tai Hyvinkäällä. Tämä oli Pertti Harjun ja monen muun idea siitä, että sosiaalityöntekijöiden käynnistämän julkisen keskustelun kautta politiikka korjaisi yhteiskunnan epäkohdat.
Silti tällaisia työntekijöitä ei ole näköpiirissä eikä näköpiirissä ole politiikkaa, joka vapauttaisi köyhät köyhyydestä ja kurjat kurjuudesta.
Työntekijöiden ehdotukset ovat hyviä ja kannatettavia. Jos niitä toteutettaisiin, köyhyyden ongelma helpottuisi.
Tiedostan tavattoman hyvin, että kuljettaessa edelleen kohti luokkayhteiskuntaa tulee aika, jolloin köyhälistö herää eikä ei tyydy siihen, mitä on, vaan vaatii parempaa.
Mikko Lund
Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston ehdotukset hallitusohjelmaan
Luovutettu peruspalveluministeri Paula Risikolle 3.3.2011 ja 9.6. muistitikku eduskunnalle.
Toimenpide-ehdotukset muodostavat kolme kokonaisuutta:
1) Työ on parasta sosiaaliturvaa – kun sillä tulee toimeen.
2) Reilussa yhteiskunnassa heikoimmista pidetään aina huolta.
3) Ihmisillä on erilaiset kyvyt ottaa vastuu elämästään.
Työ on parasta sosiaaliturvaa – kun sillä tulee toimeen
· Oikeus aktivointi- ja työnhakusuunnitelmaan ei riitä!
· Minimipalkkalaki ja perustulo turvaavat epävakaasti ja epätyypillisesti työllistyvien toimeentulon
· Kaikille nuorille luvattava joko koulutus tai työpaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen
· Välityömarkkinoista ei saa tulla uutta työmarkkinamarginaalia
· Työvoimapoliittinen koulutus siirrettävä opetusministeriön alaiseksi
· Yhden hengen yrityksille mahdollisuus jaksottaa tulonsa kolmen vuoden ajalle
· Toimeksiantosuhteilla itsensä elättäviä ihmisiä ei tule määritellä yrittäjiksi
Oikeus aktivointi- ja työnhakusuunnitelmaan ei riitä!
Oikeus työhön edellyttää, että yhteiskunta ja yritykset kohdistavat voimavarat työvoiman kysynnän lisäämiseksi. Verohelpotuksilla ei ole saavutettu haluttuja tuloksia.
Minimipalkkalaki ja perustulo turvaavat epävarmassa tai vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien toimeentulon. Minimipalkkalaki ja perustulo edistävät myös sitä, että työelämässä noudatetaan reiluja pelisääntöjä. Ensin on tukittava sosiaaliturvan aukot, joihin pätkä- ja osa-aikatyöntekijät ovat alati vaarassa pudota. Kun tällaiset tilanteet toistuvat, kynnys vastaanottaa pätkä- ja osa-aikatyötä nousee. Tämä ei edesauta joustavien työmarkkinoiden kehittymistä. Työelämässä tilanteet muuttuvat nopeasti: välillä työssä, välillä työttömänä tai opiskelijana. Tämä koskee myös ammatinharjoittajia, freelancereita ja itsensä työllistäjiä, jotka ovat usein väliaikaisesti työsuhteessa.
Kaikille nuorille luvattava joko koulutus tai työpaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Koulutusta tulisi kehittää kaikilla koulutusasteilla siten, että myös pojat pärjäävät koulussa. Näillä toimenpiteillä estetään köyhyyden lisääntyminen.
Välityömarkkinoista ei saa tulla uutta työmarkkinamarginaalia. Tarvitaan nykyistä enemmän yhteiskunnallisesti vastuullisia yrityksiä! On parannettava yhdistysten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä. Työllistämisen pitäisi olla lähes ilmaista yhdistyksille, ja samalla työn pitäisi taata työntekijälle köyhyysrajan ylittävän palkan. Työsuhteen keston pitäisi olla niin pitkä, että se takaisi ansiosidonnaisen jatkumisen.
Työvoimapoliittinen koulutus siirrettävä työministeriöltä opetusministeriön alaiseksi. Nykyinen järjestelmä ei näytä varmistavan sitä, että koulutus on laadukasta ja parantaa kaikkien koulutukseen osallistuvien työmarkkina-asemaa.
Yhden hengen yrityksille mahdollisuus jaksottaa tulonsa kolmen vuoden ajalle.
Toimeksiantosuhteilla itsensä elättäviä ihmisiä ei tule määritellä yrittäjiksi. Yrittäjyys tarkoittaa huomattavia hallinnollisia ja verotuksellisia toimenpiteitä, jotka vaativat yrittäjältä erityistä osaamista. Viranomaiset määrittelevät tällä hetkellä ihmisiä yrittäjiksi vastoin näiden omaa aloitetta ja edellytyksiä – silloinkin, kun henkilö ei määritelmällisesti ole yrittäjä. Tämä johtaa henkisesti ja taloudellisesti ahdistaviin tilanteisiin, jopa sairastumisiin.
Reilussa yhteiskunnassa heikoimmista pidetään aina huolta
- Perusturvan tasoa on nostettava
- Asiakasmaksut remonttiin ja asiakasmaksuja kohtuullistettava!
Perusturvan määrä, asumistuki mukaan lukien, on nostettava sellaiselle tasolle, ettei automaattista ja jatkuvaa toimeentulotuen tarvetta enää synny. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon. Esimerkiksi työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat viimeisen 15 vuoden aikana jääneet pahasti jälkeen ansiokehitykseen verrattuna. Takuueläke korjaa vain osin kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä. Ei riitä, että kerran hallituskaudessa selvitetään perusturvan riittävyys. Lakiin on kirjattava toimenpiteet siitä, että perusturvan taso säilyy riittävällä tasolla, ja että sitä korotetaan. Usean tuen saaminen ja niiden yhteensovittaminen ei saa johtaa siihen, että taloudellinen tilanne heikkenee.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut rasittavat perusturvalla elävien henkilöiden taloutta. Asiakasmaksujen takia napanuora toimeentuloasiakkuuteen ei koskaan katkea. Tutkijat puhuvat katastrofaalisista asiakasmaksuista silloin, kun terveydenhuollon asiakasmaksut ylittävät 40 prosenttia kotitalouden maksukyvystä. Asiakasmaksut synnyttävät terveyseroja. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuremontti on vihdoin tehtävä siten, että asiakasmaksuja on kohtuullistettava. Perusturvalla elävät on vapautettava asiakasmaksuista tai maksuja on alennettava siellä, missä kulu on syntynyt sen sijaan, että asiakasmaksu kierrätetään toimeentulotukiluukun kautta. Elämää välittömästi ylläpitävistä sarjahoidoista, kuten dialyysistä ja sytostaattihoidosta, ei tule asiakkaalta periä maksuja ollenkaan. Uudesta ja joustavasta järjestelmästä hyötyvät sekä asiakkaat että kunnat.
Ihmisillä on erilaiset kyvyt ottaa vastuu elämästään
· Taloudellisen tuoton ja kilpailukyvyn maksimointi hinnalla millä hyvänsä ei saa olla ihmisarvoa tärkeämpää
· Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma 2011–2015 toteutettava
· Velkoja koskevia säädöksiä uudistettava
· Terveyserojen kaventamiselle asetettava konkreettinen tavoite
· Yksin asuvien köyhyys ja pienituloisuus huomioitava päätöksenteossa
Taloudellisen tuoton ja kilpailukyvyn maksimointi hinnalla millä hyvänsä ei saa olla ihmisarvoa tärkeämpää. Heikoimpia ihmisiä ei saa jättää oman onnensa nojaan. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta pitää lisätä tietoisesti konkreettisin toimin mm. tukemalla onnistumisen kokemuksia. Ihminen tarvitsee aitoa arvostusta. Kukaan ei halua olla taakka yhteiskunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on toteutettava niin, että ihminen tuntee olevansa arvokas, säilyttää itsenäisyytensä ja tuntee kuuluvansa joukkoon. Hallituksen on edellytettävä, että kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon heikoimmat ihmiset ja se, miten päätökset vaikuttavat heihin.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma 2015 toteutettava. Vuosina 2008-2011 toteutettavan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on, että pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu vuoteen 2011 mennessä. Ohjelmaa valmistellut työryhmä esitti, että pitkäaikaisasunnottomuus tulisi poistaa vuoteen 2015 mennessä. Oma asunto on elintärkeää oman vastuunoton näkökulmasta. Siksi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma tulee toteuttaa nykyisen hallituksen alkuperäisen periaatepäätöksen mukaisesti.
Velkoja koskevia säädöksiä uudistettava. Vuoden 2008 alussa voimaan tullut säädös kohtelee epäoikeudenmukaisesti osaa niistä ihmisistä, jotka ovat pyrkineet hoitamaan velkojaan aktiivisesti. Velkojen vanhenemissääntö koskee 15 vuotta sitten oikeuden päätöksen saaneita velkoja, mutta kaikista veloista tällaista päätöstä ei ole. Velkojen vanheneminen vähentää harmaata taloutta. Entiset velalliset kokevat mielekkääksi yrittäjyyden tai työn palkansaajana, kun tulo ei enää mene vanhojen velkojen maksuun. Yrittäjyyden ja tuottavuuden tukemiseksi tulisi velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuus poistaa ja Suomessakin mahdollistaa henkilökohtainen konkurssi.
Terveyserojen kaventamiselle tulee asettaa konkreettinen tavoite. Sosioekonomiset terveyserot ovat jo pitkään olleet terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan suuri haaste. Nyt terveydenhuollon organisoinnissa, palvelujen saatavuudessa ja perusturvassa ilmeneviin puutteisiin on puututtava.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukien alikäyttö lisäävät terveyseroja. Vähävaraisille kansalaisille on turvattava kokonaisvaltaiset ja yksilölliset neuvontapalvelut sekä tarvittavien palvelujen ja tukien saaminen.
Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat terveyskartoituksen, jossa asiakas ja työntekijä harkitsevat yhdessä asiakkaan työkykyä ja sen rajoitteita. Tarvitaan oikeaa organisointia ehkäisevään työhön, kokeneisuuden ja riittävyyden määrä hoitohenkilöstössä vähentää sairastuvuutta, luo kokonaisvaltaista tukea ja menetelmiä sekä alentaa kustannuksia.
Yksin asuvien köyhyys ja pienituloisuus huomioitava päätöksenteossa. Yksin asuvat ovat suurin pienituloisten ja köyhien ryhmä. Yksin asuvista 30 prosenttia elää alle köyhyysrajan. Pienituloisuus ja köyhyys ovat suurta kaikissa yksin asuvien ikäryhmissä ja köyhyys on lisääntynyt. Yksinelävien selviytymiseen liittyvät vaikeudet on saatava näkyväksi, myös päätöksenteossa.
Helsingissä, 3.3.2011
Kuka kuuntelee köyhää -verkosto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti