Eiko olekin ihmeellistä? Soinilta välikysymys.

Eikö olekin ihmeellistä?

 Ihmisten henkilökohtaisena kokemuksena maailma ja suomalainen yhteiskunta on yhä turvattomampi.  Tilastot väkivallasta ja alkoholin kulutuksesta kertovat laskevia käyriä. Kovaa väkivaltaa tappoja ja murhia  tehdään vähemmän.  Mistä tässä ristiriidassa on kysymys?   

Toimittaja Iisakki  Kiemunki   pohtii Hämeen Sanomissa  30.11.  tätä ristiriitaa  ihan mielenkiintoisesti ja todentuntoisesti. ” Miten voi  olla, että  käsityksemme vallitsevasta todellisuudesta ja tilastofakta voivat olla niin usein ristiriidassa keskenään? ” Ja Kiemunki vastaa  aika uskottavasti: ”Ehkä se johtuu siitä, että jokaiselle oma tuntemus on enemmän totta kuin todellisuus.”

Minä arvelen puolestani asiaan  vaikuttavan  tavattoman paljon yhteiskunnan muutosten. Esimerkiksi  yhteisöllisyyden hajoaminen  ja yksityistyminen  vaikuttavat hyvin paljon.   Kun ihminen pähkäilee omaa arkikokemustaan   omissa nurkissaan eikä keskustele tästä työyhteisöissä, ammattiyhdistysliikkeessä, puolueissa  tai urheiluseuroissa, kuten menneinä vuosikymmeninä on tapahtunut, siitä arkikokemuksesta, tästä henkilökohtaisesta muodostuu todellisuus.

Gallup- demokratia tuottaa juuri tällä tavalla virheellisiä tuloksia.  Se mittaa ikään kuin umpiossa olleiden sen hetkisiä ihmisten  arkimielipiteitä.  Jos ihmiset kävisivät oikeaa keskustelua ennen  gallup- kysymyksiin vastaamista, vastaukset olisivat toisenlaisia.

Aikaisemmin  yhteiskunnassa  on käyty keskustelua ja keskusteluissa on sovitettu eri mielipiteitä vastaamaan puolueen, ay- liikkeen  tai  urheiluliikkeen todellisuuteen.  Ihmiset elivät yhteisössä ja yhteisö auttoi ja helpotti ihmisen suuntautumista. Nyt yhteisöt ovat paljossa hajonneet  eivätkä tuota tukea ja turvaa  turvattomille ihmisille.

Tässä lyhyesti todettuna muutama näkökohta.

Soinilta välikysymys

Iltalehti kirjoitti  30.11.  seuraavaa:

”Oppositiojohtaja Timo Soini malttoi odottaa hetkeä, jolloin välikysymys voi aiheuttaa hallituksen kaatumistakin suuremman poliittisen vaikutuksen.

Vaaleista ehti kulua yli puoli vuotta, ennen kuin suurella ryminällä johtavaksi oppositiopuolueeksi jäänyt perussuomalaisten ryhmä iskee vahvimmalla aseellaan, euron kriisillä, päin Jyrki Kataisen hallitusta. Välikysymyksen ajoitus on täydellinen, sillä se palvelee myös puheenjohtaja Timo Soinin  presidenttikam-panjan  avausta.

Välikysymyksen sisältö täyttää samalla kertaa sekä populistipuolueen oman propagandan tavoitteet että juuri ne euroon liittyvät kauhukuvat, joiden toteutumisen mahdollisuutta ei kukaan asiantuntija voi enää kiistää.

Välikysyjien uskottavuutta lisää, että mukaan ei huolittu oppositioon joutunutta ja eurokriittiseksi kääntynyttä Suomen keskustaa, joka johti Suomen EU-politiikkaa kahden vaalikauden ajan.”

En löytänyt mistään, en eduskunnan sivulta enkä puolueen sivulta, perussuomalaisten välikysymystä. Se pitäisi nyt käydä tarkasti läpi.

Tiedote löytyi, mutta siinä on vain muutama kysymys.

Välikysymyksessään perussuomalaisten eduskuntaryhmä kysyy seuraavaa:

"Onko hallitus varautunut euron mahdolliseen hajoamiseen ja aikooko hallitus teettää perusteellisen selvityksen Suomen rahapoliittisista vaihtoehdoista esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Iso-Britannian ja Sveitsin malleja seuraten,

hyväksyykö hallitus sen, että eduskunnan budjettivalta siirretään Euroopan komissiolle,

hyväksyykö hallitus komission ehdottamat eurobondit, jotka nostaisivat huomattavasti Suomen valtion lainakustannuksia ja lisäisivät automaattisesti sen vastuita kriisimaista,

hyväksyykö hallitus todellakin sen, että vakuusrahastojen riskiä kasvatetaan moninkertaiseksi muuttamalla rahastot vipurahastoiksi ja

hyväksyykö hallitus kriisimaiden velkojen hoitamisen EKP:n setelirahoituksella.”

Toivotaan, että hallitus vastaa pikaisesti kysymyksiin. Näiden kysymysten osalta nousee mieleen kysymys siitä, että mikä on perussuomalaisten oma vastaus näihin kysymyksiin. Meidän suomalaisten pitäisi saada tietää, miten perussuomalaiset sitten hoitaisivat asioita.

Esimerkiksi Iltalehti puuttui välikysymyksen populistisuuteen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä  vuosille 2012- 2015 osoitti ryhmän populistisuuden.

Ryhmää vaivasi selvästi pula taloudellisista tosiasioista tai niitä ei haluttu tunnustaa. Ryhmä syytti hallitusta tiukoista kehyksistä, epävarmoista luvuista  ja tulevista leikkauksista. Mitä tästä jää käteen?

Ryhmä syyttää hallitusta kaiken varalta kaikesta. Perussuomalaisten mukaan maanpuolustus ja kansalaisten turvallisuus on uhattuna, koulutuksen tasa- arvo vaarantuu ja vaikeat päätökset sysätään kunnille. Tässäkin ollakseen vähänkään uskottava  perussuomalaisten pitäisi vastata, mistä perussuomalaiset sitten säästävät. Eihän tässä ole muuten mitään järkeä.

Mikko Lund