Kuntauudistus näyttää aiheuttavan kovaa parranpärinää

Kuntauudistus näyttää aiheuttavan kovaa parranpärinää

 Hämeenlinnan kuntaliitoksesta ulos jääneessä Hattulassa  eri puolueissa kytee voimakas  kuntauudistusta  vastustava henki. Hämeen Sanomat kertoi  28.11. ”Tiukka linja pitää Hattulassa”. Suurimpien puolueiden valtuustoryhmien puheenjohtajat eivät usko liitoksen tarjoavan kunnalle muuta kuin menetyksiä. Lehden mukaan kuntaministeri Henna Virkkusen (kok)  Hämeenlinnan- vierailusta jäi hattulalaisille karvas maku suuhun. ”Ministerin puheet nostattivat hattulalaisten hiukset pystyyn. Puheet Hämeenlinnan vetovoiman ja palveluiden hyödyntämisestä särähtivät myös suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajien korvissa.” Näin Hämeen Sanomat.

Kuntaministeri Henna Virkkunen oli todennut, että   Hämeenlinnan seutu ei jää kuntaremontissa entiselleen. Lehden mukaan puheet ”Hämeenlinnan imussa kasvamisesta ja kaupungin palveluiden hyödyntämisestä ovat nostattaneet hattulalaisten hiukset pystyyn”.

Selväksi on käynyt, että Hattulassa, kuten monessa muussakin kunnassa, on suhteellisen vahvaa kuntauudistuksen vastustusta. Se rehottaa keskustapuolueessa, mutta hallituspuolueetkaan eivät pääse sitä pakoon. Se ei rajoitu Hämeeseen, vaan sitä on ympäri maata.

Aika ymmärrettävää ja inhimillistä  on katsoa asiaa ihmisen normaalin muutosvastarinnan  kannalta. Johtavilla virkamiehillä on kysymys virka- asemasta. Paikallispoliitikoilla on kysymys luottamushenkilöpaikasta. Olen tavannut luottamushenkilöitä, jotka ovat myöntäneet, että he eivät usko omaan menestykseensä päästä  paikoille suurkunnassa. He ovat tehneet pitkän päivätyön  luottamustehtävissä ja mielellään vieläkin jatkavat. Siksi he vastustavat.

Ministeri Virkkunenkin on näyttänyt  antavan sijan normaalille muutosvastarinnalle. Hallitus valmistelee ehdotuksen kuntauudistuksesta. Sen jälkeen asiasta keskustellaan  kuntien  kanssa.

Varmasti muutosvastarinta tulee vielä aiheuttamaan harmeja kuntauudistuksen tavoitteelle. Aina on yksi Hattula  tai Janakkala, joka laskelmoi ja katsoo, ettei voi tulla mukaan yhteiseen suurkuntaan.

Kuntauudistuksen tehokkain konsultti on raha. Valtion ja kuntien velkaantuneisuus  ja jatkuva velkamäärän kasvu ovat aiheuttamassa tilanteen, jossa pienkuntalaitos on tullut tiensä päähän. Peruspalvelujen turvaaminen vaatii kuntarakenteen, joka pystyy huolehtimaan velkamäärän sulattamisesta  ja ikääntyvän väestön kasvavista palvelutarpeista.

Voiko hallituspuolueet hyväksyä  kuntaministerin tarjoaman vapaaehtoisuuden, jossa kunnat päättäisivät  yhdistymisestä tai sen ulkopuolelle jäämisestä? Varmasti ministerin omassakin ehdotuksessa tulee olemaan valtionosuuteen liittyviä ehtoja. Eikö ole aika yksinkertainen käsitys, että  tällainen kuntauudistus voisi tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta?

Valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on moittinut opposition lietsomaa pelottelu- ja kapinaretoriikkaa, jonka sijasta tarvitsemme ketteryyttä ja valmiutta muutoksiin. "Kuntauudistuksen tarve on koko Suomen ja suomalaisten hyvinvointipalvelujen turvaamisen  kannalta kiistaton. Me tarvitsemme taloudellisesti kestäviä ja muutenkin vahvoja peruskuntia, jotka pystyvät kantamaan järjestämisvastuun palveluista. Tässä työssä olemme jo nyt myöhässä. Parempi on kuitenkin toimia myöhään,  kuin ei milloinkaan", totesi Urpilainen.

Hallitus tulee esittämään kuntauudistusta. Minkälainen näytelmä asiasta muodostuu, jos kunnat eivät ole valmiita uudistukseen. Sen takia hallituspuolueiden tulee  ainakin varautua pakkoliitoksiin. Hallituksella tulee olla pakkokortti ainakin Hattulaa ja Janakkalaa varten, jos  hallituksen herkku ei muuten näille kunnille maistu.

Mikko Lund