Riihimäen kaupunginhallitusta ei velka pelota
Aamuposti kertoi perjantaina 25.11., että "jäähalli ja paloasema toteutuvat odotettua aikaisemmin Riihimäellä". Asia herättää ihmettelyä ihan tosissaan. Kaupunginhallitus on ollut asiasta yksimielinen. Kaupunginhallitusta ei näytä velka ja sen lisääntyminen pelottavan. Kaupunginhallituksen taloudellinen tilannetaju näiden päätösten valossa tarkoittaa sitä, että Riihimäki siirtää investointinsa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Se on törkeää politiikkaa tulevien veronmaksajien kustannuksella.
Aamuposti lauantaina 26.11. kertoi puolestaan kahdessa artikkelissa "Riihimäen velkamäärä on jo kipurajalla" ja "Seinät nielevät kunnilta miljoonia", jossa Riihimäen talousjohtaja Aila Ylioja myöntää, että "näin ei voida jatkaa". "Velkamäärämme on nyt niin suuri, että mielestäni se ei voi enää nousta", sanoo Ylioja. Ja artikkeli ei vielä kosketellut kaupungin velkoja ja riskejä kunnallisissa yhtiöissä. Velkakannan päälle on vielä miljoonaluokan maksamattomat kuntayhtymien alijäämät, joita siirrellään tulevien vuosien rasitukseksi.
Miten on mahdollista, että kaupunginhallitus - vieläpä yksimielisesti jättää huomiotta kaupungin vakavan talouden tilan - vaikka Euroopan ja koko maailman taloustilanne on suorastaan sekaisin, josta voi seurata korkokannan kasvun lisäksi mitä hyvänsä. Aika varmaa on, että velkojen korko tulee nousemaan, ja se tulee saamaan sekaisin monen kunnan taloussuunnittelun.
Riihimäen tarkastuslautakunta on tällaisesta mahdollisuudesta varoittanut, mutta kaupungin virkajohto ja kaupunginhallitus ei ole halunnut varoituksia kuulla. Vuosi sitten vaadin kaupunginvaltuustossa kaupunginhallitukselta konkreettisia tekoja velan lyhennysohjelmasta. Se ei virkamiehille ja paikallispolitiikoille sopinut.
Tässä taloustilanteessa on aivan välttämätöntä, että kaupunginhallitus tulee laatimaan velkaantumisen lyhennysohjelman tavoitteineen ja aikatauluineen. Minusta on samalla tarkasti harkittava myös jäähallin ja paloaseman siirtämistä suunnittelukauden ulkopuolelle odottamaan parempia aikoja ja näiden rahojen käyttämistä investointien sijasta velkojen lyhentämiseen.
Nyt on otettava taloussuunnittelussa huomioon myös Kuntaliiton asiantuntijan varoitus "taantuma voi romahduttaa verotulot". Se tulisi lisäämään kaupungin velkaantumista entisestään.
Yllätyksiä kaupunki voi kohdata myös konserniveloista. Ihmetellä voidaan jo kovaan ääneen: Eikö yhtään hirvitä?
Derjabin: Kekkonen todennäköisesti tiesi tulevasta nootista
Kunnioituksesta Erno Paasilinnaa kohtaan muistutan hänen kehotuksestaan lukea pieniä uutisia. Niissä on usein esillä se, mikä on tulossa esille. Tällä silmällä luin Helsingin Sanomien pienen uutisen. Neuvostoliiton entinen suurlähettiläs Juri Derjabin osallistui Kekkosta käsittelevään seminaariin ja antoi Helsingin Sanomille seuraavan lausunnon:
"Luulen, että Kekkonen tilasi nootin joltakin neuvostovakoilun työntekijältä, hänellä oli heihin hyvät suhteet. Tavoitteena oli turvata hänen voittonsa tulevissa presidentinvaaleissa ja todistaa, että neuvostojohto luottaa Kekkoseen."
Noottikriisi 1961 on herättänyt runsaasti keskustelua. Minäkin muistan henkilökohtaisesti osallistuneeni sosialidemokraattien kokoukseen, jossa yksi nimeltä mainitsematon kansanedustaja kertoi aika selvänä tosiasiana, että Kekkonen tilasi Neuvostoliitosta nootin, jolla hän pääsi lyömään vastustajiaan ns. Honka- liittoa.
Suomessa varsin selvänä on pidetty, että nootin todellinen syy on Kekkosen uudelleenvalinnan varmistaminen.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti