Mikä eteen Baltian maissa?
Yhä enemmän nuoria muuttaa länteen
Helsingin Sanomat 19.11.2011 nosti esille Baltian maita koettelevan maastamuuton, jossa nuoret koulutetut ihmiset muuttavat pois kotimaastaan. Ilmiö koskettaa kaikkia Baltian maita. Virosta on muuttanut Suomeen 2000- luvulla 25 000 henkilöä, Latviasta on muuttanut pois 95 000 – 110 00 ja Liettuasta noin 128 000 ihmistä eri puolille Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Ilmiö herättää tavattomasti huolta Baltiassa. Maat kouluttavat nuorensa eri ammatteihin, sen jälkeen nuoret lähtevät töihin Eurooppaan. Kysymys on suurista taloudellisista menetyksistä, vaikka taloudellisen taantuman ja työttömyyden oloissa muutto helpottaa.
Hesarin mukaan muuttoliike pois Baltiasta kiihtyi, kun vanhat EU- maat avasivat työmarkkinansa uusien jäsenmaiden asukkaille juuri ennen 2008 – 2009 lamaa. Työttömyys nousi silloin Virossa, Latviassa ja Liettuassa EU:n huipulle. Noin kymmenesosa Latvian väestöstä muutti ulkomaille 2000- luvulla, kertoi Hesarille muuttoliikettä tutkiva Latvian yliopiston professori Mihails Hazans.
Olin viime juhannuksena Suomi- Viro- yhdistyksen Liettua- jaoston matkalla ja vierailulla Riihimäen liettualaisessa yhteistyökaupungissa Jonavassa. Isäntänä ollut valtuuston puheenjohtaja ja koulutoimenjohtaja kertoivat yhdessä siitä vaikeudesta, joka aiheutuu lasten ja nuorten poismuutosta. Peruskoulun kouluja on jouduttu tämän vuoksi jopa sulkemaan. Vaikeuksia on ollut koulusuunnittelussa. Vaikeuksia on ollut opettajien saamisessa. Opettajille maksetaan varsin heikkoa palkkaa, sen takia nuoret opettajat lähtevät esimerkiksi siivoojaksi Saksaan, jossa heille maksetaan parempaa palkkaa. Kaikesta tästä aiheutuu normaalin koulutyön suunnitteluun suuria ongelmia.
Yritin parhaani mukaan lohduttaa isäntiä. Totesin, että Suomessakin on aika ajoin ollut turhanpieni syntyvyys. Sitten jatkoin havainneeni, että Suomen nuoret miehet ovat havainneet liettualaisten naisten kauneuden. Toivoin, että tämä toisi uutta verta, mutta myös lisää lapsia. Jaoimme isäntien kanssa yhteisen ajatuksen siitä, että yhteistyössä ja nuorissa on aina kansakunnan tulevaisuus.
Samasta ongelmasta kertoo Hesarin haastattelema latvialaisprofessori, jonka mukaan tänä syksynä Latviassa huomattiin 11 000 koulualaisen kadonneen. Suurimman osan arvellaan muuttaneen ulkomaille.
Baltian pääasialliset muuttovirrat 2000-luvulla
Viro: 25 000 Suomeen
Latvia: Britanniaan 40 000
Irlantiin 40 000
Saksaan 15000 – 30 000
Liettua: Britanniaan 67 000
Irlantiin 24 000
Yhdysvaltoihin 17 000
Saksaan 14 000
Espanjaan 9 000
Lähde: Helsingin Sanomat Viron tilastokeskuksen, Liettuan tilastokeskuksen ja IOM:n Latvian – johtajan Ilmars Mezsin mukaan
Raju kuvaus suomalaiselta keskitysleiriltä
Silminnäkijäkuvaus jatkosodan suomalaisten poliittisten vankien kohtelusta ilmestyi yli 60 vuoden jälkeen. Kuvaus ei anna maireaa kuvaa sotaa käyvän Suomen suhtautumisesta poliittisiin vankeihin.
Kansan Uutisissa toimittaja Kai Hirvasnoro kirjoitti kirja- arvostelun Allan Asplundin kirjoittamasta kirjasta Kokemuksia suomalaisilta keskitysleireiltä.
Tapahtui Suomessa heinäkuussa 1942: Pahoin nälkiintyneet poliittiset vangit löysivät Säämäjärven keskitysleirin läheisyydestä kaksi edellisen syksyn taisteluissa kuolleiden hevosten hautapaikkaa. Mätänevät raadot kaivettiin ylös, lihat pilkottiin, keitettiin ja syötiin.
”Lihoja keitettäessä haju oli niin kuvottava, ettei sisällä voinut olla. Siksi lihat keitettiin isossa padassa joen rannalla.”
Kuvaus on jatkosodan aikana suomalaisille keskitysleireille joutuneen Allan Asplundin. Hän kirjoitti keskitysleirimuistelmansa tuoreeltaan, mutta suomalaiset kustantajat eivät sitä julkaisseet. Kirja ilmestyi Ruotsissa vuonna 1949.
Nyt kuvaus on vihdoin saatavilla suomeksi. Asplundin pojanpojan Bubi Asplundin suomennos ilmestyi nimellä Kokemuksia suomalaisilta keskitysleireiltä Rauhanpuolustajien ja Liken Pystykorva-sarjassa.
Kohtelu kuin Hitlerin leireillä
Poliittisen historian tutkijan Tauno Saarelan mukaan Asplundin kaltaisia suomalaisia keskitysleirivankeja oli jatkosodan aikana noin tuhat.
Asplund joutui viettämään kolme ja puoli vuotta keskitysleireillä jatkosotaa käyvässä Suomessa ja vallatussa Itä-Karjalassa.
”Suojattomien internoitujen kohtelu näillä kärsimysten leireillä oli monessa suhteessa samanlaista kuin Hitlerin valtakunnan leireillä”, Kai Hirvasnoro kirjoittaa Asplundin kokemuksiin perustuen.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti