keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Nimeltään Kekkonen


 

Kekkosen näköinen mies  - no kukas muu kuin Urkki!
Presidentille kelpasi niin viina kuin naiset

Kirjailija Raija Oranen on kirjoittanut  romaanin Kekkosesta. Teoksen nimi on ”Nimeltään Kekkonen”. Teos ei ole kiltti pyhäkoulutarina, vaan kertoo suoraan suurmiehestä nimeltä Urho Kekkonen. Kekkonen oli  kansakunnan suurmies  - neljännesvuosisata  presidenttinä. Se on ennätys, johon on vaikea päästä.  

Kirja- arvostelun Hämeen Sanomiin  ja Metro- lehteen on kirjoittanut  Antti Eerola, jonka mukaan Orasen Kekkonen on melkoinen velikulta:

 ”Viina virtaa, politiikan peluri huijaa vastustajiaan ja sänkykamarihommissa Kekkonen on melkoinen peto. Petiseuraksi tuntuu kelpaavan melkein kaikki naiset Sylvi- vaimoa lukuun ottamatta. ”

Aivan ilmeisesti kirja, Raija Oranen, Nimeltään Kekkonen,  on ihan tutustumisen arvoinen. Kekkosesta on kirjoitettu paljon. Milloin Kekkonen on sankari ja milloin kelmi. Kekkosesta löytyy aineksia joka lähtöön, kuten löytyy myös kirjoja. Kirjoittajina ovat toimineet mm.  Juhani Suomi, Hannu Rautkallio ja  Lasse Lehtinen.

Oranen vihjailee jopa Kekkosen ja kommunistipomo Hertta Kuusisen yhteisestä yöstä. Kirjan arvostelija Antti Eerola varustaa yhteisen yön suurella kysymysmerkillä. Kekkonen harrasti petituokioita ainakin Anne- Marie Snellmannin  kanssa. Ahti Karjalainen kysyi  jonkun naisen kohdalla:
-         Tuliko asia hoidetuksi?
-         Ja kahdesti kehaisee Kekkonen takaisin.


Kekkonen oli haka luovimaan kylmän sodan tuiskuissa

Kekkonen oli kiistelty henkilö. Parjaajia ja kampittajia lymyili  joka nurkalla. Yhteen aikaan osa sosialidemokraateista, kokoomuslaisista ja maalaisliitostakin  suorastaan vihasivat Kekkosta. Kekkonen totesikin Sylvi- vaimolle:

"Demokratiassa idiootit saavat valita, diktatuurissa he saavat hallita."

Kirjassa käsitellään myös Kekkosen pelon kokemuksia. Kekkonen pelkäsi Neuvostoliittoa. Kekkonen pelkäsi ydinaseita ja toimi aktiivisesti ydinaseettoman Pohjolan puolesta. Erityisesti Kekkonen pelkäsi  presidenttitiensä katkaisua.


Ihmiset ja yritykset huolissaan

Huoli leviää: Sekä kuluttajien että yritysten talousodotukset maissa


Kuluttajien talousnäkemykset synkkenevät edelleen. Tilastokeskuksen mukaan odotukset Suomen talouskehityksestä ovat heikoimmat sitten loppuvuoden 2008. Erityisesti työllisyyskehitys näyttää kuluttajien mielestä huonolta. Kuluttajat pelkäävät myös oman taloutensa puolesta hieman enemmän kuin loppukesällä. Syyskuun luottamusindikaattori kertoo, että pelko omakohtaisesta työttömyydestä on kasvanut elokuusta.
Taloustilanteen synkistyminen näkyy myös yrityksissä, joiden luottamus talouteen on alamäessä. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan suhdannekuva on heikentynyt kesän jälkeen kaikilla toimialoilla.
Teollisuudessa ja rakentamisessa odotetaan pientä kasvua vielä loppuvuoden aikana, mutta tilauskannan supistuminen heikentää odotuksia. Palveluissa ja vähittäiskaupassa ollaan sen sijaan edelleen pitkänajan keskiarvon yläpuolella.
Kuluttajien luottamusindikaattori painui syyskuussa 2,3 pisteeseen, kun se oli elokuussa 5,1 ja heinäkuussa 11,3 pistettä. Vuosi sitten pisteluku oli 22,9, mikä on kaikkien aikojen korkein mitattu lukema.

Otteita Simo Frangénin kirjoituksesta  "Laihialainen ihanneyhteiskunta"

Simon mukaan meille on liikaa jaettu erilaisia vinkkejä, niin että pää on mennyt ihan sekaisin.  Olisiko syytä suunnata katse perusasioiden äärelle ja tutkia, miten säästeliäisyyden mestarit, laihialaiset elävät.
Esimerkiksi Laihia ei ikinä suostu muuttumaan kaupungiksi. Tutkimusten mukaan kaupunkiajo kuluttaa enemmän polttoainetta kuin maantieajo. Suomen kaikki kaupungit pitäisi muuttaa kunniksi, jolloin kaupunkiajon määrä putoaisi Suomessa nollaan ja polttoaineen kulutus  vähenisi huomattavasti.
Nerokasta!  Vai mitä?

Mikko Lund

Ei kommentteja: