Hallituksen vuoden 2012 talousarvioesitys ja kehyspäätöksen tunnuslukuja sekä katsaus suhdannenäkymiin
Hallitus sai budjetin kasaan keskiviikkona, yhden päivän aikana. Hyvä suoritus kerta kaikkiaan.Oppositopuolueet, perussuomalaiset, kepu ja kommunistit ovat arvostelleet hallitusta perustettomasti. Sen takia, että lukijalle muodostuisi oikea kuva, julkaisen asiasta valtiovarainministeriön budjettitiedotteen ja SDP:n tiedotteen. mitä parannuksia se katsoo saaneensa aikaa,
Tilanne ei näytä hyvältä. Menoja säästetään 1,1 miljardia euroa. Velkaa joudutaan ottamaan lisää kuitenkin 7 miljardia euroa.
Hallituksen vuoden 2012 talousarvioesityksen loppusumma on 52,3 mrd. euroa. Esitys on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen. Budjettitalouden menot nousevat noin 3,5 prosenttia vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja noin 1,5 prosenttia vuodelle 2011 budjetoidusta (ml. kolmas lisätalousarvioesitys).Menotasoa nostavat automaattiset tekijät kuten hintatason muutos ja nousevat eläkekustannukset. Lisäksi valtionvelan korkomenot, joita talousarvioesitykseen sisältyy 2,2 miljardia euroa, nousevat vuodesta 2011. Hallitusohjelman mukaisesti valtion menoja sopeutetaan julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Talousarvioesitykseen sisältyy n.1,1 mrd. euroa menosäästöjä. Toisaalta hallituksen painopistealueisiin kuten harmaan talouden torjuntaan ja nuorten sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen lisätään rahoitusta yhteensä n. 410 milj. euroa.
Budjettitalouden tulojen ennustetaan vuonna 2012 nousevan noin 5 prosenttia vuodelle 2011 budjetoidusta. Verotulot ovat noin 85 prosenttia kaikista budjettitalouden tuloista ja niiden ennustetaan kasvavan 6 prosenttia. Verotulojen 2,1 miljardin euron kasvusta vuodelle 2011 budjetoituun verrattuna nettomääräisesti runsaat 200 milj. euroa aiheutuu veroperustemuutoksista ja loppu on seurausta veropohjien kasvusta sekä edellisen hallituksen veropäätöksistä (n.160 milj. euroa). Verotuksen painopiste siirtyy talouskasvulle haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Suurimmat veronkevennykset kohdistuvat ansiotulo- ja yhteisöverotukseen, vastaavasti kiristyksiä kohdistetaan varsinkin valmisteverotukseen mm. energiaveroon, ajoneuvoveroon ja alkoholi- sekä tupakkaveroon.
Valtionvelka nousee ensi vuonna 7 mrd. eurolla 89 miljardiin euroon, joka on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2012 - 2015
Uusi hallitus jatkaa kehysmenettelyä, eli budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavaa koko vaalikauden kattavaa menosääntöä. Hallituksen kehyspäätös sisältää vaalikauden 2012 - 2015 menokehyksen, joka asetetaan siten, että se toteuttaa hallitusohjelmassa sovitun 1,216 mrd. euron kehysmenojen nettomääräisen vähennyksen vuoden 2015 tasossa verrattuna edellisen hallituksen maaliskuussa 2011 antamaan kehyspäätökseen.
Vaalikauden aikana kohdistetaan lisäpanostuksia hallitusohjelman liitteeseen 2 sisältyviin painopistealueisiin kaikkiaan noin 700 milj. eurolla vuoden 2015 tasolla. Vastaavasti hallitusohjelman liitteen 2 mukaisesti toteutetaan säästöjä kehysmenoissa yhteensä n. 2,1 mrd. eurolla Lisätalousarvioita varten hallitus varaa kehyksestä vuosittain 200 milj. euroa.
Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella (2011/2015) keskimäärin 4,3 % vuodessa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan hieman tätä enemmän, 4,7 %.
Valtionvelan arvioidaan kehyskauden aikana kasvavan noin 26 mrd. eurolla, jolloin valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee n. 48 prosenttiin vuonna 2015.
Vuoden 2010 kolmas lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 30.9. Vuoden 2012 talousarvioesitys ja tarkistetut kehykset vuosille 2012 - 2015 annetaan 5.10.
| 2011 esitys | 2012 esitys | 2013 kehyspäätös | 2014 kehyspäätös | 2015 kehyspäätös | |
| Tulot* (mrd. euroa) | 43,1 | 45,3 | 47,0 | 49,2 | 50,9 |
| Menot (mrd. euroa) | 51,3 | 52,3 | 54,0 | 55,1 | 57,0 |
| Alijäämä (mrd. euroa) | 8,2 | 7,1 | 7,0 | 5,9 | 6,1 |
| Valtionvelka (% ) suhteessa BKT:een | 43 | 44 | 46 | 47 | 48 |
Suhdannenäkymät heikentyneet
Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna.
Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Hallituksen päättämät sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa ensi vuonna. Valtion alijäämä pysyy kuitenkin yli 3 prosentissa suhteessa BKT:hen. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu.
Suomen talouden ennuste
määrän muutos, prosenttia
| 2008 | 2009 | 2010 | 2011** | 2012** | |
| Bruttokansantuote markkinahintaan Tavaroiden ja palvelujen tuonti | 1.0 7.3 | -8.2 -16.1 | 3.6 7.4 | 3.5 3.7 | 1.8 2.9 |
| Kokonaistarjonta Tavaroiden ja palvelustenvienti Kulutus Investoinnit Kokonaiskysyntä kotimainen kysyntä | 2.8 5.9 1.7 -0.8 2.8 0.6 | -10.6 -21.5 -1.9 -13.5 -10.6 -6.4 | 4.6 8.6 2.1 2.8 4.6 3.1 | 3.5 4.3 2.6 5.6 3.5 4.2 | 2.1 3.5 1.3 0.9 2.1 1.5 |
| Työttömyysaste, % Kuluttajahintaindeksi, muutos % | 6.4 4.1 | 8.2 0.0 | 8.4 1.2 | 7.9 3.5 | 7.6 3.3 |
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, puh. 09 160 33036, neuvotteleva virkamies Juha Majanen, puh. 09 160 33105 (talousarvioesitys ja kehyspäätös)
Ylijohtaja Tuomas Sukselainen, puh. 09 160 33191 ja suhdanneyksikön päällikkö, finanssineuvos Mika Kuismanen, puh. 09 160 34865 (suhdannenäkymät)
TYÖ JA OIKEUDENMUKAISUUS NÄKYY NYT KONKREETTISESTI VALTION VUODEN 2012 BUDJETISSA
Verotuksen oikeudenmukaisuutta parantavat toimet
Hallituksen esityksessä verotuksen kantavana periaatteena on, että veroja maksetaan jatkossa yhä enemmän maksukyvyn mukaan. Tämä oli SDP:n keskeinen vaalitavoite ja nyt se toteutuu.
Verotuksen kantavana periaatteena on, että veroja maksetaan jatkossa yhä enemmän maksukyvyn mukaan. Pääomatulojen verokanta nostetaan 30 prosenttiin, ja vero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 % pääomatulojen 50 000 euroa ylittävältä osalta. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi porras, jolloin ylin veroprosentti nousee 13 prosentista 16 prosenttiin 200 000 euroa ylittävissä perinnöissä tai lahjan osalta. Korkotulojen lähdeveroprosenttia korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän raja alennetaan 60 000 euroon. Pieniä ansiotuloja saavien ja perusturvan varassa olevien verotusta kevennetään parantamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä.
Työllisyyttä parantavat toimet
Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksien parantamiseksi yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin.
Perusväylänpidossa raideliikenne asetetaan etusijalle ja siihen kohdistetaan 20 milj. euron lisärahoitus vuonna 2012. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahat ovat yhteensä 2 375 milj. euroa, mikä on 315 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Tämä johtuu pääasiassa liikenneverkon kehittämiseen osoitettavien määrärahojen lisääntymisestä, koska käynnissä on useita isoja jo aiemmin päätettyjä liikenneinvestointeja.
Liikenneverkon kehittämishankkeilla parannetaan liikenneoloja. Väylästön kehittämisinvestointeihin käytetään 596 milj. euroa. Uusina hankkeina aloitetaan vt 12 Tampereen rantaväylä, Turun satamayhteys (Suikkilantie) ja E18 Koskenkylä -Kotka erillishanke. Lisäksi valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin.
Näiden lisäksi vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa Kokkola - Ylivieska 2. raiteen toteuttamista nopeutetaan 5 milj. eurolla alustavien rakennussuunnitelmien hankintaan suorahankintana. Valtatie 2 osuuden Karkkila - Humppila parantamisen toteuttamiseksi myönnettyä valtuutta nostetaan 3 milj. eurosta 10 milj. euroon ja laivanrakennuksen innovaatiotukeen myönnetään 16 milj. euron määräraha työllisyysvaikutteiltaan ja teollisuuspoliittisesti merkittävien alustilausten edistämiseksi.
Harmaan talouden torjuntaan panostetaan yhteensä 20 milj. lisäeuroa ja tilaajavastuulaki uudistetaan. Verohallinto toteuttaa harmaan talouden torjuntaan liittyvinä hankkeina verovelkatietojen julkistamishankkeen, jota varten rakennetaan suorakäyttöinen kyselyjärjestelmä. Lisäksi rakennusalalla otetaan käyttöön kuvallinen verotunniste sekä kulkulupa ja urakkatietojen ilmoittamismenettely, joiden avulla voidaan valvoa mm. onko tunnistekortin haltija merkitty Verohallinnon rekisteriin ja on siten verovalvonnan piirissä. Verohallinnolle kohdennetaan 6,2 miljoonan euron lisämääräraha vuonna 2012.
Hallitus valmistautuu energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen vuoden 2012 aikana niin, että energiaveroleikkurin parannus tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Samassa aikataulussa etsitään myös ns. windfall- veron toteutukselle parhaiten toimiva malli ja selvitetään uraaniveroon liittyviä haittoja ja hyötyjä.
Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja se saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana: jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Oppisopimuskoulutuksessa erityishuomiota kiinnitetään kokonaan ilman tutkintoa olevien nuorten koulutukseen. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen siihen varataan 60 milj. euroa vuosittain ja siitä kohdennetaan 5 milj. euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.
Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Kokeilun toteuttamiseen osoitetaan vuonna 2012 5 milj. euroa ja seuraavina vuosina 20 milj. euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään kohdistamalla tähän 20 milj. euron lisämääräraha.
Vuoden 2011 loppuun mennessä valmistellaan hallituskauden asuntopoliittinen toimintaohjelma, jossa täsmennetään lähivuosien keskeiset toimenpiteet. Hallitus lisää merkittävästi valtion korkotukilainoituksen myöntämisvaltuutta (1,025 mrd. euroa). Näin voidaan turvata pieni- ja keskituloisille rakennettavien uusien vuokra-asuntojen riittävä lainoitus.
Sosiaalista oikeudenmukaisuutta parantavat toimet
Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus toteuttaa kansainvälisesti poikkeuksellisen suuren perusturvan parannuksen. Perusturvan varassa olevien aseman kohentamiseksi työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä asumistuen tulorajoja korotetaan 1.1.2012 lukien sadalla eurolla kuukaudessa, mikä sisältää indeksikorotuksen. Toimeentulotuessa perusosaa korotetaan 6 prosentilla ja yksinhuoltajien toimeentulotukea vielä 10 prosentilla. Perusturvan korotuksista koituu valtiolle lisäkustannuksia vuonna 2012 n. 250 milj. euroa.
Kuntien talouskohtelu vuoden 2012 budjetissa
Vuonna 2010 kuntatalouden kehitys oli ennakoitua myönteisempi johtuen lähinnä kuntien verotulojen odotettua nopeammasta kasvusta. Tänä vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4½ %. Valtionosuudet kasvavat runsaat 3 % mm. indeksikorotusten ja veronkevennysten kompensaatioiden seurauksena. Yhteisöveron tilapäinen jako-osuuden 10 prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2011. Sen sijaan tehdään uusi 5 prosentin korotus vuosina 2012 ja 2013. Myös seurakunnille sovelletaan väliaikaisesti korotettua yhteisövero-osuutta.
Kuntien vuoden 2012 valtionavut ovat yhteensä n. 10,5 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat 9,5 mrd. euroa. Valtionavut kasvavat noin 370 milj. eurolla vuodesta 2011 eli n. 4½ %. Valtionosuuksia alentavat hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus ja mm. oppilaitosten perustamiskustannuksiin sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat mm. kustannustenjaon tarkistus (412 milj. euroa), veromenetysten kompensaatiot (262 milj. euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, työllistämistukeen ja maahanmuuttajakorvauksiin. Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 341 milj. eurolla ja ikärakenteen ja väestön määrän muutos 68 milj. eurolla. Valtion veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti.
Muita SDP:n kannalta tärkeitä huomioita eri hallinnonalojen määrärahoista
Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laadun parantamiseen ehdotetaan 10 milj. euron lisämäärärahaa.
Kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat vuonna 2012 n. 40 milj. eurolla haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan olevan 0,56 % bruttokansantuotteesta vuonna 2012. Hallituskauden puolivälissä ohjataan kuitenkin päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tavoitteena on kehitysyhteistyömäärärahojen bktl-osuuden tasainen kasvu hallituskaudella.
Poliisin hallintorakenteen uudistaminen saatetaan tuottavuuden parantamiseksi loppuun siirtämällä henkilöstön painopistettä edelleen Poliisihallituksen ja poliisilaitosten hallinnosta ja johtamisesta operatiiviseen toimintaan. Poliisi painottaa toimintaansa erityisesti harmaan talouden torjuntaan. Ammattiin valmistuneiden nuorten työttömien poliisien työllistämistä tuetaan 5 milj. eurolla.
Vanhuspalvelulaki astuu voimaan vuoden 2013 aikana.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti