Pelko taantumasta painaa talouksia
Lauantain Helsingin Sanomien talousuutisten otsikot kertovat vakavasta huolesta: "päättyykö syöksy", "pelko taantumastakuristaa markkinoita", "pelko taantumasta jää kytemään seuraaville viikoille", "ktiisi vaatii euromailta repäiseviä tatkaisuja. Hesarin taloustoimittaja Juhana Rossi kirjoitaa: "Euromaiden pitää tehdä periaatteellisia päätöksiä nopeasti." Rossin mukaan olisi virhe ajatella, että kriisi ratkaistaan samalla tavalla kuin viimeksi eli syyskuussa 2008, jolloin rahoitusmarkkinoiden kriisivaihe alkoi. EKP pystyy turvaamaan rahamarkkinoiden toiminnan, mutta se ei poista euromaiden todellisia ongelmia eli monien maiden ylivelkaantumista ja kroonisen hidasta talouskasvua. Rossin mukaan hallitusten pitäisi päättää, alkavatko Saksa, Hollanti ja Suomi rahoittaa nykyistä selvästi enemmän köyhiä euromaita, kuten Portugalia ja Kreikkaa.
Rehn Ylelle: Velkakriisi peruuttamattomasti Italiassa ja Espanjassa
EU:n talouskomissaari Olli Rehnin mukaan Euroopan velkakriisi on levinnyt peruuttamattomasti Italiaan ja Espanjaa, kertoo Yle. Komissaari hoputtaa jäsenmaita myös nopeampaan päätöksentekoon, jotta heinäkuun tukipäätökset saadaan voimaan ja markkinoita vakautettua.
EU:n talouskomissaari Olli Rehn sanoo, että Italian ja Espanjan tilanne on tällä hetkellä kaikkein suurin huolenaihe Euroopan taloudessa, kertoo Yle.
Rehnin mukaan talouden kuva on kuitenkin kaksijakoinen, kun toisaalla kriiseillään ja toisaalla mennään lujaa.
– Toisaalta elpyminen jatkuu, ja myös kasvu ja työmarkkinat kohenevat pikkuhiljaa pääosassa euroaluetta. Samaan aikaan Italian ja Espanjan tilanne on vaikeutunut ja tiedetään, että muuallakin Etelä-Euroopassa on suuria vaikeuksia velkakriisin takia, Rehn sanoo Ylelle.
Talouskomissaari kommentoi myös EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroson lausuntoa, jossa ehdotetaan kriisirahaston kasvattamista. Rehnin mukaan kriisirahastoissa pitää olla riittävästi rahaa tehtävien hoitamiseksi.
– Kaikkein keskeisin viesti Barroson kirjeessä oli se, että jäsenvaltiot pistävät vauhtia päätöksentekoon kansallisissa parlamenteissaan, jotta saadaan nämä heinäkuussa tehdyt päätökset pian voimaan, Rehn sanoo Ylelle.
– Toisaalta elpyminen jatkuu, ja myös kasvu ja työmarkkinat kohenevat pikkuhiljaa pääosassa euroaluetta. Samaan aikaan Italian ja Espanjan tilanne on vaikeutunut ja tiedetään, että muuallakin Etelä-Euroopassa on suuria vaikeuksia velkakriisin takia, Rehn sanoo Ylelle.
Talouskomissaari kommentoi myös EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroson lausuntoa, jossa ehdotetaan kriisirahaston kasvattamista. Rehnin mukaan kriisirahastoissa pitää olla riittävästi rahaa tehtävien hoitamiseksi.
– Kaikkein keskeisin viesti Barroson kirjeessä oli se, että jäsenvaltiot pistävät vauhtia päätöksentekoon kansallisissa parlamenteissaan, jotta saadaan nämä heinäkuussa tehdyt päätökset pian voimaan, Rehn sanoo Ylelle.
Meilläkö pitkät lomat?
Talousanomat kysyy, onko meillä pitkät lomat. Lehti vertaa lomia eri maissa ja toteaa, että suomalaisten lomat ovat vain keskitasoa.
Suomessa pidetään aika ajoin meteliä "ylipitkistä" lomista. Eurooppalaisessa vertailussa emme lököttele sen pidempään kuin muutkaan.
Saksalaisten lomat ovat EU-maiden anteliaimmat yhdessä tanskalaisten kanssa, selviää Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin hiljattain julkaisemasta raportista.
Suomessa lomat ovat unionin keskikastia. Ne jäävät jopa hieman alle EU:n keskitason.
Saksalaisella viikko enemmän
lomaa kuin suomalaisella
Keskustelu työnteon määrästä Euroopassa on tapetilla velkakriisin jyllätessä. Unionin velkaantuneita eteläisiä maita on ehditty suomia muun muassa liiallisista vapaista.
Saksan liittokansleri Angela Merkel kommentoi velkakriisissä kamppailevien maiden lomailua ja alhaisia eläkeikiä julkisesti viimeksi toukokuussa. Merkel totesi, etteivät lomaoikeuksien erot eri maissa sovi yhteisvaluutta euroon.
Kommentit herättivät närää Etelä-Euroopan maissa, ennen muuta Kreikassa.
Esimerkiksi eläkeiät ovat Saksassa tiukat, mutta lomien osalta maa on itse varsin antelias. Eurofoundin mukaan Saksassa ja Tanskassa vuotuiset lomat yltävät 30 päivään, kun keskimääräinen palkallinen loma-aika oli vertailumaissa 25,4 päivää.
Italialaiset lomailevat 28 päivää. Kreikkalaiset ja irlantilaiset sen sijaan pitävät vapaata selvästi vähemmän: 23 ja 24 päivää vuosittain.
Suomessa palkallisten vapaiden määrä on 25 päivää, eli työviikon pidempi kuin virolaisen ja työviikon lyhyempi kuin saksalaisen. Lyhyimmät palkalliset vuosilomat saa juuri Virossa ja Kyproksella, molemmissa 20 päivää.
Eurofoundin lomavertailuun on otettu mukaan 15 maata, joista tarvittavat tiedot olivat saatavissa. Vertailu perustuu vuoden 2010 tilanteeseen, ja se on tehty työaikalainsäädännön määrittämien lomaoikeuksien ja kollektiivisesti neuvoteltujen sopimusten pohjalta.
Eurofound huomauttaa, että vertailun luvut ovat suuntaa antavia, sillä muun muassa tiedot työehtosopimuksista eivät ole kaikilta osin saatavilla.
Palkallisten vapaapäivien vuotuinen määrä EU-maissa ja Norjassa
Saksa 30
Tanska 30
Italia 28
Maiden keskiarvo 25.4
Tsekki 25
Suomi 25
Ranska 25
Hollanti 25
Norja 25
Iso-Britannia 24,6
Irlanti 24
Kreikka 23
Slovakia 21,2
Romania 21
Kypros 20
Viro 20
Saksalaisella viikko enemmän
lomaa kuin suomalaisella
Keskustelu työnteon määrästä Euroopassa on tapetilla velkakriisin jyllätessä. Unionin velkaantuneita eteläisiä maita on ehditty suomia muun muassa liiallisista vapaista.
Saksan liittokansleri Angela Merkel kommentoi velkakriisissä kamppailevien maiden lomailua ja alhaisia eläkeikiä julkisesti viimeksi toukokuussa. Merkel totesi, etteivät lomaoikeuksien erot eri maissa sovi yhteisvaluutta euroon.
Kommentit herättivät närää Etelä-Euroopan maissa, ennen muuta Kreikassa.
Esimerkiksi eläkeiät ovat Saksassa tiukat, mutta lomien osalta maa on itse varsin antelias. Eurofoundin mukaan Saksassa ja Tanskassa vuotuiset lomat yltävät 30 päivään, kun keskimääräinen palkallinen loma-aika oli vertailumaissa 25,4 päivää.
Italialaiset lomailevat 28 päivää. Kreikkalaiset ja irlantilaiset sen sijaan pitävät vapaata selvästi vähemmän: 23 ja 24 päivää vuosittain.
Suomessa palkallisten vapaiden määrä on 25 päivää, eli työviikon pidempi kuin virolaisen ja työviikon lyhyempi kuin saksalaisen. Lyhyimmät palkalliset vuosilomat saa juuri Virossa ja Kyproksella, molemmissa 20 päivää.
Eurofoundin lomavertailuun on otettu mukaan 15 maata, joista tarvittavat tiedot olivat saatavissa. Vertailu perustuu vuoden 2010 tilanteeseen, ja se on tehty työaikalainsäädännön määrittämien lomaoikeuksien ja kollektiivisesti neuvoteltujen sopimusten pohjalta.
Eurofound huomauttaa, että vertailun luvut ovat suuntaa antavia, sillä muun muassa tiedot työehtosopimuksista eivät ole kaikilta osin saatavilla.
Palkallisten vapaapäivien vuotuinen määrä EU-maissa ja Norjassa
Saksa 30
Tanska 30
Italia 28
Maiden keskiarvo 25.4
Tsekki 25
Suomi 25
Ranska 25
Hollanti 25
Norja 25
Iso-Britannia 24,6
Irlanti 24
Kreikka 23
Slovakia 21,2
Romania 21
Kypros 20
Viro 20
Sosiaalisuus näyttää olevan tärkeä osa peliharrastusta
Sosiaaliset suhteet vaikuttavat olevan tärkeä osa tietokonepeliharrastusta, kertoo elektroniikkayhtiö Samsungin teettämä kysely. Kyselyn tuloksista kertoi Helsingin Sanomat.
Kyselyyn vastanneista aktiivisista peliharrastajista yhdeksän kymmenestä on saanut harrastuksensa kautta uusia ystäviä ja myös tavannut heitä henkilökohtaisesti.
Yli puolet kertoo pelaavansa tietokonepelejä pääasiallisesti ystäviensä kanssa verkkoyhteyksien kautta. Vain 17 prosenttia vastaajista pelaa pääosin yksin.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti