Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta 2013

Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta 2013

 

Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti myöhään maanantai- iltana talousarvion vuodelle 2013. Yksimielisen hymistelyn merkeissä ja kolmen äänestyksen jälkeen budjetti hyväksyttiin kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Käyttötalousmenot yhteensä 186,5 miljoonaa, tulot 42,9 miljoonaa euroa, nettomenot 143,5 miljoonaa euroa. Arvioidut verotulot 110,1 miljoonaa euroa. 

 

Investointimenot ovat yhteensä 7.9 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä kasvaa 2,8 miljoonaa ja on vuoden lopussa 106,5 miljoonaa euroa eli 3601 euroa/asukas. Velkaantuminen lisääntyy. Velkamäärä vuoden 2014 lopussa 116,7 miljoonaa ja vuonna 2014 122,6 miljoonaa euroa eli 4061 euroa/ asukas.

Suomen kuntien keskimääräinen velka on 2011 2037 euroa asukas. Hyvinkää 1761, Hämeenlinna 2600, Hausjärvi 2566 ja Loppi 2166 euroa asukas.

Vuosikate olisi vuonna 2013 6,2 miljoonaa, vuonna 2014 4,5 miljoonaa ja 2015 4.9 miljoonaa euroa. Poistot ovat yksin jo lähes vuosikatteen suuruiset tai suuremmat. Vuonna 2013 4.9 miljoonaa euroa 2014 5,2 miljoonaa ja 2015 5.5 miljoonaa euroa.

Tilahankkeet 3,5 miljoonaa, kunnallistekniikka 2,7 miljoonaa ja investoinnit yhteensä 7,8 miljoonaa euroa.

Henkilöstösuunnitelmassa perustettiin 18 virkaa tai tointa, määräaikaisia virkoja 7 ja lakkautettavia vakansseja 3.

 

Ennaltaehkäisevät toimet ovat liian vaatimattomat

 

Katsotaanpa Riihimäen työttömyyttä. Riihimäellä oli lokakuun lopussa 13 355 työtöntä, työttömyysprosentti 9,3. Nuorisotyöttömiä 201. Mitä kaupunki tarjoaa näille ihmisille?

Korjatussa budjettiehdotuksessa todetaan, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan. KAUPUNGINHALLITUS KORJASI VIIME TIPASSA EHDOTUSTAAN. Työllisyyden hoidon rahoja lisätään 135 000 euroa. Koko työllisyyden hoidon määräraha 1,8 miljoonaa.

Minä pitäisin tärkeänä kohdistaa toimia nuorten työttömyyden kovaan ytimeen. Olen nähnyt, että toivottomia tapauksia ei ole. Pitkään työttömänä ollut nuori henkilö on menettänyt itseluottamuksen ja uskon tulevaisuuteen. Sen takia pitkäaikaistyöttömän nostamiseen jaloilleen tarvitaan enemmän työtä ja moniammatillisia toimenpiteitä. Asiaan tarvitaan myös enemmän rahaa.

 

Lastensuojelua kehitettävä

 

Lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet. Ilmoitusten käsittelyajat ovat pidentyneet. Osa perheistä voi huonosti. Lastensuojelu ei ole kyennyt vastaamaan työn kehittämisen haasteisiin.

Huostaanotot ovat kasvaneet ja huostassa on 85 lasta vuonna 2010 ja vuodelle 2013 tavoitellaan 78 sijoitusta.

Lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien ja lastensuojelutarpeen kasvun hillitseminen edellyttää työn suuntaamista lasten varhaisempiin vaiheisiin, terveen kasvun vahvistamista.

Lastensuojelun huostaanotot ja sijaishuolto tulevat kaupungille kalliiksi. Mäkikulan perhekodin kunnostus tulee halvemmaksi kuin sijoitukset yksityisiin perhekoteihin. Silti kysymys on niin suurista rahoista, että on oikeutettua vaatia toimenpiteitä, joilla sijoitukset estetään.

Hyvä linjaus perusturvalautakunnalta on pyrkimys perhehoidon osuuden lisäämiseen sijaishuollon sijoituksissa. Se tulee myös halvemmaksi. Perusturvalautakunnan tulisi todella jatkossa panostaa tehostettuun perhetyöhön. 

 

Vanhustyöhön kohdistettava resursseja tulevaisuudessa

 

Riihimäellä on edessä palvelurakenteen muutos laitoshoidosta avohuoltoon. Hoito on tällä hetkellä liiaksi laitoskeskeistä ja se tulee kalliiksi.

Vanhusten määrän lisääntyminen asettaa vanhustyöhön kovan haasteen. Yli 65- vuotiaiden määrä tulee kasvamaan vuoden 2010 4 851 henkilöstä vuonna 2020 7073, vuonna 2030 8 946 ja vuonna 2040 10 048. Tällä hetkellä yli 75- vuotiaista 13,5 % saa säännöllistä kotihoitoa, 4,5 % saa omaishoidon tukea ja noin 5 % saa hoivaa vanhainkodeissa.

Perusturvan suuri tulevaisuuden haaste on luoda sellaiset aktivoivat avopalvelut, jotka ehkäisevät ja estävät vanhusten kalliit laitossijoitukset. 

 

Kaupungin haasteet ovat suuria

 

Riihimäen kaupunkikeskusta on hajoamassa ja autioitumassa. Yleiskaava on jäänyt ajastaan jälkeen. Maapolitiikka on vinoutunut. Terveyden ja sairaanhoidon vaatimat uudelleenjärjestelyt takkuavat. NIISTÄ EI OLE EDES YHTENÄISTÄ KÄSITYSTÄ SIITÄ, MITEN KAUPUNKILAISTEN PERUS- JA ERITYISSAIRAANHOITO OLISI PARHAIMMALLA TAVALLA ASUKKAILLE JÄRJESTETTÄVISSÄ.

Kuntaliitos voisi olla pelastusrengas, mutta ymmärretäänkö siinäkään kaupungin etua. Liitos on onnistunut, jos talousperusta ja elinvoimaisuus vahvistuu. Kolmen velkaisen kunnan liitos merkitsee "velkavankien liittoa". Sen takia liitoskeskusteluissa pitäisi olla aktiivinen ja tavoitella taloudellisen aseman parannusta. SITÄ EDISTÄISI KUULUMINEN HALLINNOLLISESTI JA TOIMINNALLISESTI METROPOLIALUEESEEN. MAAKUNTARAJA JA SIIHEN PERUSTUVAT INSTITUUTIOT OVAT OLLEET VUOSIKYMMENIÄ PAIKALLISEN KEHITYKSEN JARRUJA. LIINOJEN IRROTTAMINEN RATKAISEE NIIN SAIRAALAKYSYMYKSEN KUIN MONTA MUUTAKIN PALVELUVERKKOA HÄMEENLINNAAN SIIRTÄVÄÄ TOIMINTAA.

 

Riihimäki on pienipalkkaisten ihmisten kaupunki. Kaupungin keskimääräinen tulo/asukas on edelleen MAAN KESKIARVOON JA vertailukaupunkeihin verrattuna alhainen. Yrityshankinnassa pitäisi kaupunkiin saada KORKEAA OSAAMISTA EDELLYTTÄVIÄ yrityksiä, jotka työllistävät ja jotka maksavat parempaa palkkaa. ON SUUNNATTAVA UUDELLEEN NIUKKOJEN PANOSTEN ELINKEINOPOLITIIKKAA. Työpaikkojen hankinnassa pitäisi esillä olla osaamisvaatimukset ja palkkataso. Ilman keskipalkkatason nousua tulopohja ei kehity menoja vauhdikkaammin eikä rahoitustasapainoa saavuteta. KAUPAN JA LOGISTIIKAN TYÖPAIKAT SYNTYVÄT TÄNNE SIJAINTITEKIJÖIDEN VUOKSI. KAAVOITUKSELLA SE VOIDAAN HUOMIOIDA. NIIHIN KIINNITTYNYT FOKUS ON MUUTETTAVA JA SIIRRYTTÄVÄ VALIKOIVAAN ELINKEINOPOLITIIKKAAN.

 

Mikko Lund