Riihimäen kriisitietoisuus ei ole vieläkään herännyt

Riihimäen kriisitietoisuus ei ole vieläkään herännyt

 

Kaupungin ensi vuoden budjetilla olisi pyrittävä määrätietoisesti KAUPUNGIN TOIMINTOJEN KESTÄVÄN RAHOITUSTASAPAINON SAAVUTTAMISEEN. TÄHÄN KUULUU MYÖS HUOMATTAVAN SUURTEN KONSERNIVELKOJEN HALLINTA. YLEISPERUSTELUISSA EI OLE NIIDEN TUOTTAMAA RISKIÄ KAUPUNGIN TALOUTEEN ARVIOITU!

 

Kaupunki ilmoittaa aivan oikein, että taloussuunnitelman lähtökohtana on saada kaupungin talous tasapainoon taloussuunnittelukaudella 2013 - 2015. Esitettävät luvut eivät valitettavasti tue tätä tavoitetta. Kaupunginhallitusta ei näytä velka eikä sen lisääntyminen pelottavan. Kaupunginhallituksen taloudellinen tilannetaju näiden budjetin lukujen valossa tarkoittaa sitä, että Riihimäki siirtää investointinsa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Se on politiikkaa VAARALLISEN KORKEALLA RISKITASOLLA JA TULEVIEN VERONMAKSAJIEN KUSTANNUKSELLA. 

 

Investointimenot ovat yhteensä 7.9 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä kasvaa 2,8 miljoonaa ja on vuoden lopussa 106,5 miljoonaa euroa eli 3601 euroa/asukas.

Velkaantuminen lisääntyy. Velkamäärä on vuoden 2014 lopussa 116,7 miljoonaa ja vuonna 2014 122,6 miljoonaa euroa eli 4061 euroa/ asukas. Suomen kuntien keskimääräinen velka on vuonna 2011 2037 euroa asukas. Hyvinkään velka 1761, Hämeenlinnan 2600, Hausjärven 2566 ja Lopen 2166 euroa asukas.

Verotuloiksi arvioidaan 110,1 miljoonaa euroa. Siitä kunnallisvero 97,2 miljoonaa, yhteisövero 6,2 miljoonaa ja kiinteistövero 6,7 miljoonaa euroa. Kaupunki arvioi verotulon nousevan 118,8 miljoonaan vuonna 2014. Tulot on arvioitu PERUSTELEMATTA yläkanttiin.

Vuosikate olisi vuonna 2013 6,2 miljoonaa, vuonna 2014 4,5 miljoonaa ja 2015 4.9 miljoonaa euroa. Poistot ovat yksin jo lähes vuosikatteen suuruiset tai suuremmat. Vuonna 2013 4.9 miljoonaa euroa 2014 5,2 miljoonaa ja 2015 5.5 miljoonaa euroa. POISTOILLA KIKKAILU JATKUU? Kaupunki turvautuu syömävelkaan!

 

Kaupunginhallitus esittää, että jäähalli ja paloasema toteutetaan erillisinä järjestelyinä. Paloasema toteutetaan kiinteistöosakeyhtiömuotoisena hankkeena. Jäähalli toteutetaan erillisen osakeyhtiön kautta edellyttäen, että siihen saadaan valtionavustus. Hankkeiden vaatimat kaupungin rahat on budjetoitu VARSIN epämääräisesti. LAIN MUKAAN BUDJETOINNIN PITÄÄ PERUSTUA TODELLISIIN MENOIHIN JA TULOIHIN. HANKKEET OVAT VIELÄ JÄSENTYMÄTTÖMÄT EIKÄ NIIDEN TODELLISIA MENOVAIKUTUKSIA TUNNETA, JOTEN NIIDEN BUDJETOINTI ON VIELÄ SUORASTAAN ENNEN AIKAISTA?

 

Todellinen kysymys nousee siitä, mikä on kaupungin rahoituksen lopullinen suuruus. Emme todellakaan tiedä, paljonko kaupungin rahaa joudutaan niihin lopulta pumppaamaan. Jäähalliyhtiön osalta on suuri ja vaativa kysymys saada siitä kannattavaa. Tässä taloudellisessa tilanteessa olisi ollut viisainta siirtää kummankin hankeen toteutusta kaksi vuotta eteenpäin. Investointiohjelmaa olisi pitänyt muiltakin osin arvioida kriittisemmin ja siirtää hankkeita odottamaan parempia aikoja, sillä kaupungin talous ei kestä yhtään lisää velkaa.

 

Asiaan on kyllä kiinnitetty huomiota. Aamuposti 26.11.2011 kertoi puolestaan talousjohtaja Aila Yliojan suulla, että "Riihimäen velkamäärä on jo kipurajalla" ja että "näin ei voida jatkaa". "Velkamäärämme on nyt niin suuri, että mielestäni se ei voi enää nousta", sanoo Ylioja. Ja artikkeli ei vielä kosketellut kaupungin velkoja ja riskejä kunnallisissa yhtiöissä. 

 

Velkakannan päälle on vielä miljoonaluokan maksamattomat kuntayhtymien alijäämät, joita siirrellään tulevien vuosien rasitukseksi. ESIM. KESKUSSAIRAALA PYÖRII MIINUSKASSAN JA LYHYTAIKAISEN VELAN VARASSA JA TASEESSA ON LAIMINLYÖTYJÄ KUNTAOSUUKSIA YLI 14 MILJOONAA. TERVEYSKESKUSKUNTAYHTYMÄKIN ON ALIRAHOITTEINEN.

 

Miten on mahdollista, että kaupunginhallitus jättää vuodesta toiseen huomiotta kaupungin vakavan talouden tilan, vaikka Euroopan ja koko maailman taloustilanne on suorastaan sekaisin, josta voi seurata korkokannan kasvun lisäksi mitä hyvänsä. ODOTELLAANPA VAIN HALLITUKSEN KEVÄTTARKASTELUA - EI OLE VAIKEAA ARVATA, ETTEI VALTIONOSUUKSISSA TULE OLEMAAN MYÖNTEISTÄ NOUSUKEHITYSTÄ. VALTIO LAINAA NYT VUOSITTAIN SAMAN VERRAN KUIN SE MAKSAA VALTIONOSUUKSIA KUNNILLE, N. 8,5 MRD?

 

Aika varmaa on, että velkojen korko tulee nousemaan, ja se tulee saamaan sekaisin monen kunnan taloussuunnittelun. Kaikki talousympäristössä esiintyvät viestit kehottavat varautumaan vaikeuksiin, vaikeutuvaan rahoitustilanteeseen. Korot menopuolella ja riskit konsernissa ja taantuman näkymä tulopuolella ovat kuin "miekka valtuuston ja talousjohdon harteilla". 

 

Totean, että Riihimäen tarkastuslautakunta on tällaisesta mahdollisuudesta varoittanut, mutta kaupungin virkajohto ja kaupunginhallitus ei ole halunnut varoituksia kuulla. Jo vuonna 2010 vaadin kaupunginvaltuustossa kaupunginhallitukselta konkreettisia tekoja velan lyhennysohjelmasta. Se ei virkamiehille ja kaupunginhallitukselle silloin sopinut.

 

Tässä taloustilanteessa on aivan välttämätöntä, että tuleva kaupunginhallitus tulee laatimaan velkaantumisen lyhennysohjelman tavoitteineen ja aikatauluineen. Tässä tilanteessa on myös välttämätöntä, että tammikuussa remmiin astuva uusi valtuusto käsittelee ja / TEKEE TARPEELLISET MUUTOKSENSA SEKÄ hyväksyy talousarvion. AIHEELLISTA OLISI, ETTÄ SIITÄ TEHTÄISIIN JO NYT VALTUUSTON PÄÄTÖS JA ANNETTAISIIN MÄÄRÄYS, ETTEI NYT HYVÄKSYTTÄVÄÄ TALOUSARVIOTA TOTEUTETA MUIDEN KUN KÄYTTÖMENOJEN JA TEKNISEN INFRASTRUKTUURIN INVESTOINTIEN OSALTA? Minusta on välttämätöntä karsia investointiohjelmaa JA SEN PÄÄTÖKSENTEOSSA ON UUDEN VALTUUSTON OLTAVA MUKANA. TALOUDEN VAKAUTTAMISEN LINJAAN ON AIKAANSAATAVA UUDEN VALTUUSTON SITOUTUMINEN. SELLAINEN KONSENSUS KAUPUNGISSA ON TÄRKEÄ POLIITTINEN TAVOITE. 

 

Kuntaliiton asiantuntijat ovat varoittaneet , että "taantuma voi romahduttaa verotulot". Olen aika varma siitä, että näin tulee tapahtumaan. Tällä menolla Riihimäki ajautuu kriisikunnaksi! 

Riihimäen valtuusto päättää talousarviosta tänään.

 

Mikko Lund