Keskustelua kuntauudistuksesta

Keskustelua kuntauudistuksesta

 

Kuntauudistuksesta käyty keskustelu on ollut pinnallista ja vähäistä. Nyt olisi paikallaan avata asiasta pohdiskelevaa kirjoittelua. Kunnanvaltuustot joutuvat ensi vuonna tekemään konkreettisia päätöksiä asiasta. Valtuustot joutuvat ratkaisemaan, kenen kanssa kuntaliitosselvitykset käynnistetään ja minkälaisia uusia kuntia maahan saadaan.

 

Riihimäellä muutama valtuutettu on kirjoittanut asiasta, mutta muuten julkisuutta on hallinnut syvä hiljaisuus. Jo muutaman kirjoituksen pohjalta näyttää siltä, että kannat eroavat toisistaan ei vain eri puolueiden, vaan myös samankin puolueen sisällä.

Kaupunginvaltuutettu Eija Aittola (kok) ja Esko Nummela (sd) ovat edustaneet samantyyppistä suhtautumista. He ovat kannattaneet kolmen kunnan Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien liitosta. Kaupunginvaltuutetut Jorma Heikkilä ( kok) ja Mikko Lund (sd) ovat kannattaneet neljän kunnan liitosta.

 

Riihimäellä on vain muutama valtuutettu, jotka kirjoittavat käsittelyyn tulevista tai olleista asioista. Nyt keskustelu kuntauudistuksesta on enemmän kuin paikallaan, kun valtuutettujen pitää muodostaa asiasta kunnan käsitys.

Hyvinkään ja Riihimäen seuduilla selvitettiin vuonna 2007 Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhdistymisen edellytyksiä.

 

Kauko Arosen raportti yhdistymisen edellytyksistä osoitti, että neljän kunnan yhdistymisen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Hyötyjen saaminen menosäästöinä ja taloudellisina tuloina edellyttää taitavaa yhdistymistä eli tulo- ja menopuolen hyötyjen kokoamista. Pentti Meklin osoitti menotalouden kehittämispotentiaalia koskevassa selvityksessä, että kuntaliitoksella tavoiteltavat suuruuden edut ilmenevät mm.

- parempana alueellisena kehityksenä (alueen käyttö, vetovoimaisuus ja elinkeinopolitiikka)

- parempana rahoituspohjan kehityksenä

- kuntien menojen ja palvelutuotannon tehokkuuden paraneminen.

 

Meklinin mukaan kuntaliitos tarjoaisi edellytyksiä hillitä erilliskuntia paremmin menojen kasvu ja varmistaa alueen väestölle kuntapalvelut kohtuullisella verotuksella. Kuntaliitos tarjoaisi mahdollisuuden uuden johtamisjärjestelmän kehittämiseen, suurten investointien ja hankintojen tarkoituksenmukaiseen rakentamiseen sekä monipuolisempien ja parempien palvelusten tarjoamiseen kuin yksittäinen kunta. 

 

Kuntaliitos ei tuolloin edennyt, kun alueen kunnanjohtajat torppasivat hankeen. Kunnanjohtajat eivät ajatelleet alueen tai kuntien etua, vaan oman virkapallin säilyttämistä. Asia kuvaa myös alueen kunnallispoliitikkojen tasoa. Näistä ei ollut kyseenalaistamaan virkakunnan heikkoja esityksiä kunnissa.

Kataisen hallitus on ottanut tavoitteekseen muodostaa maahan elinvoimaiset kunnat. Uudistuksen tärkein kriteeri on elinvoimaisen kuntarakenteen muodostaminen. Jokaisen kunnan on pohdittava tätä.

 

Kysyin kaupunginvaltuutettu Esko Nummelalta Aamuposti- lehdessä (11.12), miten ja millä tempulla kolmesta kunnasta eli Riihimäestä, Hausjärvestä ja Lopesta saadaan elinvoimainen kunta. Nummela on aktiivisesti kirjoittanut ja ajanut kolmen kunnan mallia. Siitä ei saada kokoon kuin kolmen velkaisen kunnan liitos, joka merkitsee “velkavankien liittoa”. 

 

Neljän kunnan liitos on uusi ja suuri mahdollisuus yhdelle suurelle.

Sen takia on tunnustettava tosiasiat on muodostettava uusi neljän kunnan Hyri- kaupunki, joka lähes 100 000 asukkaan keskuksena olisi elinvoimainen ja vetovoimainen keskus. 

 

Haluan elinvoimaisuuden ohella pitää esillä vetovoimaisuutta, joka vastaa kansalaisten ja yritysten kiinnittymishaluun paikkakunnalle. Vetovoimaisuutta tarvitsemme voittaaksemme kilpailun yrityksistä ja työpaikoista sekä koulutetuista ja innovatiivista kaupunkilaisista. Tulevaisuuden tutkijat korostavat kehityksen edellytyksenä luovia kaupunkilaisia, jotka pystyvät vastaamaan tulevaisuuden moninaisiin haasteisiin.

 

Mikko Lund