Kuntaliitoksen säästöt on saatavissa usein vasta pitemmän ajan kuluessa

 

Kuntaliiton aloitteesta vuonna 2007 aloitettu Paras-hankkeen arviointitutkimusohjelma (ARTTU) on selvittänyt Matti Vanhasen (kesk) ykköshallituksen käynnistämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia ja hankkeen aikana kunnissa tapahtuneita muutoksia. Jyrki Kataisen (kok) hallituksen käynnistämä kuntauudistus on ollut vaikeasti etenevä poliittinen ja hallinnollinen prosessi. Hallituspuolueiden linjaukset pidettiin kuntavaalien yli piilossa. Nyt kuntien pitäisi nopealla aikataululla sanoa kantansa rakennelakiin. Samaan aikaan uudistuksen keskeinen osa-alue, sosiaali- ja terveystoimen linjaukset, on yhä levällään.

Laajassa tutkimusohjelmassa on ollut mukana seitsemän eri yliopistoa, seitsemän eri ministeriötä sekä 40 kuntaa.


Tutkimusohjelma on tuottanut tietoa, josta olisi apua myös nykyiselle hallitukselle ja luonnollisesti kunnille. ARTTU-ohjelman johtopäätös on, että yhtä ja ainoaa kokoa kunnalle ei ole. Tulosta voi vahvoin perustein epäillä tarkoitushakuiseksi. Nimittäin on tutkimustietoa, joka tuo kuvaan kuntien yhdistämisessä mittakaavaedut ja suurtuotannon hyödyt. Tutkimuksen mukaan kuntien sovittaminen yhteen muottiin on hankalaa. 

Kuntauudistuksella tavoiteltavat hyödyt ovat erilaisia väestöltään ja elinkeinoelämältään kasvavilla ja supistuvilla seuduilla.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää tutkimusohjelman yhtenä keskeisenä tuloksensa sitä, että kuntien väliset erot itse asiassa korostuvat, ja jopa samankaltaisissa kunnissa on nähtävissä erilaisia kehityskulkuja.


Lokakuun kuntavaalien äänestysprosentti oli taas edellisiä kuntavaaleja matalampi. Tulosten mukaan kuntakoon suurentuessa myös demokratia etääntyy. Suuremmissa kunnissa äänestysaktiivisuus on alhaisempi ja reuna-alueilla se on usein kaikkein matalinta.

Arttu-ohjelman tulosten mukaan kuntaliitokset eivät useinkaan tuo nopeasti näkyviä säästöjä. Lyhyellä aikavälillä ylimääräisiä liitoskustannuksia syntyy esimerkiksi palkkojen ja palvelujen harmonisoinnissa ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.Käytännössä todellisia taloudellisia hyötyjä on luvassa vasta myöhemmin, kun uudistetaan palveluja, palvelurakenteita ja johtamisjärjestelmiä.
Kuntauudistus tarvitaan. Nykyisessä valmistelussa pitää hyödyntää myös tutkimustietoa. Kuntien saamiseksi uudistuksen toteuttamiseen opposition kutsuminenkaan mukaan ei olisi hullumpi ajatus.


Paras- hankkeen tulokset voidaan lukea myös siten, että kuntauudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota johtamiseen. Vain selkeästi tavoiteltuja strategisia tuloksia esimerkiksi säästöjä voidaan saada aikaan tähän tähtäävän toiminnan tuloksena. On oltava päämäärä, jota tavoitellaan tuloksia tuottavilla keinoilla. 


Mikko Lund