Opetusministeriö ei elä ajassa

Opetusministeriö ei elä ajassa


En voi ymmärtää sitä, että opetusministeriö hylkäsi itäsuomalaisten kuntien kokeilupyynnön korvata ruotsin kielen opetus venäjän kielen opetuksella. Lappeenranta ja Imatra sekä neljä muuta kuntaa halusivat opettaa venäjää B1-kielenä ruotsin kielen sijaan.
Itä- Suomessa olisi haluttu paremmin vastata ihmisten ja yrityselämän tarpeisiin. Venäläisten turistien määrä on Itä- Suomessa muuta maata korkeampi. Alueella tarvitaan hyvää venäjän kielen taitoa. Vasta juuri joulun aikaan Suomessa vieraili noin 400 000 venäläistä ja heistä melkoinen joukko Etelä- Karjalassa.

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) ja hänen edeltäjänsä Henna Virkkunen (kok) eivät ole osanneet ottaa huomioon alueen tarvetta, vaan ovat suhtautuneet asiaan vanhojen ja byrokraattisten kieliohjelmien mukaan. Gustafsson ei antanut kokeilulupaa. Eikö ole ihmeellistä? Asia ei anna opetusministeriöstä eikä ministeristä kovin hyvää kuvaa.
Kunnat pyysivät ainoastaan kokeilulupaa, mutta sitäkään ei ministeriöstä herunut.
Kunnat ovat pakotettuja turvautumaan vapaaehtoiseen venäjän opiskeluun. 

Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routti ei yllättynyt opetusministeriön päätöksestä:
- Tämän päätöksen kanssa voidaan elää, sillä kaupungissa on pitkät perinteet 4. luokalla alkavalle vapaaehtoiselle venäjän kielen opiskelulle.

Lappeenrannassa on mahdollisuus valita 4. luokalta alkava vapaaehtoinen A2-kieli. Valittavana on venäjän lisäksi ranska, saksa sekä osassa kouluja espanja. Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routti sanoo, että halukkuus vapaaehtoiseen venäjän opiskeluun on ollut kaupungissa suurta.
Kaupungin taloudellinen tilanne voi vaikeuttaa vapaaehtoisen venäjän kielen opiskelun tarjoamista.

- Valtio tullee mukaan rahoittamaan tätä toimintaa vuonna 2016. Siihen saakka meidän tulee pärjätä omillamme, toteaa Mari Routti Ylen mukaan.
Enemmistö Etelä-Karjalan Radion kuuntelijoista on sitä mieltä, että pakolliset venäjän alkeet kannattaisi opettaa koulussa.


Mikko Lund