Vain kolmannes kansasta tietää, mitkä puolueet ovat
maan hallituksessa
Uskoako vai eikö uskoa? Miten kansan tiedontaso on näin
heikko? Vain kolmannes ( 34%) kansasta tietää, mitkä puolueet ovat
pääministeri Jyrki Kataisen hallituksessa. Pienituloiset, työttömät ja vihreät
tuntevat hallituksen huonoimmin. Lähes kolmannes väestöstä luulee, että keskusta
on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti vuoden 2011 eduskuntavaalien
jälkeen.
HS- gallup selvitti kansalaisten tietämystä
hallituspuolueista. Tietämys ei ole kaksista. 30 prosenttia kansalaisista uskoo,
että keskusta on hallituspuolue. Kokoomus tunnistetaan parhaiten 89%)
hallituspuolueeksi, sitten on sosialidemokraatit (85%), vihreät (69%),
kristillisdemokraatit ( 61%) ja vasemmistoliitto (59%).
Osuus puolueen kannattajista, jotka tietävät
hallituspuolueet, oli korkein vasemmistoliitossa (55%), keskustassa (43%),
kokoomuksessa (41%), perussuomalaisissa (40%), sosialidemokraateissa (35%),
vihreät (18%).
Mitä olisi tehtävä?
Kyllä peruskoululta pitäisi edellyttää enemmän
yhteiskuntatiedon opettamisessa. Vanhempien pitäisi myös puhua politiikasta
lastensa ja nuortensa kanssa. Mutta kun vanhemmatkaan ei tiedä. Kuka heidät
opettaisi?
Poliittisten päättäjienkin tietotaso kaipaa
kohennusta
Onhan se nähty kansanedustajienkin ja ministereidenkin
kohdalla, että tietotaso on usein metsän puolelta. Lakien valmistelussa ja
hyväksymisessä näyttää siltä, että monesti päättäjät ovat nukahtaneet ao. lain
kohdalla. Valmistelua on oikeusoppineidenkin toimesta tavan takaa moitittu
heikoksi.
Kehumista ei ole paikallisten päättäjienkään toiminnassa.
Riihimäen valtuustossa oli esillä sote-selvitys, jonka valtuusto oli pyytänyt
siitä, että pysyttäisiin tälle vuodelle 3,5 %:n nettomenokasvussa. Selvityksessä
oli käyty lävitse erityisesti sosiaalitoimen menojen kehitykseen liittyviä
asioita. Irti oli saatu vanhenemisen ja väestön kasvun aiheuttama hinta, joka
oli kaksi miljoonaa euroa vuosittain ajanjaksolla 2015 – 2020. Mutta mistään
muista menoista tai säästöistä ei sanottu mitään. Selvitys ei yksinkertaisesti
vastannut siihen kysymykseen, miten tänä vuonna pysytään 3,5 %:n
nettomenokasvussa.
Olin sitä mieltä, että asia pitää palauttaa uudestaan
valmisteltavaksi. Ryhmässä en saanut asialle kannatusta. Valtuustossa
vasemmistoliiton puolelta esitettiin samansuuntaista kritiikkiä. Tästä valtuusto
päätti korjata päätöstä, niin että asiasta pyydetään perusturvan lausunto.
Muuten valtuusto oli valmis hyväksymään tyhjän paperin.
Riihimäen valtuustolla
on tavattoman suuri luottamus virkamiehiin. He saavat esittää mitä tahansa.
Valtuutetuille se kelpaa aina.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti