torstai 17. tammikuuta 2013

Vain kolmannes tietää, mitkä puolueet ovat hallituksessa

Vain kolmannes kansasta tietää, mitkä puolueet ovat maan hallituksessa
 
Uskoako vai eikö uskoa? Miten kansan tiedontaso on näin heikko? Vain kolmannes ( 34%) kansasta tietää, mitkä puolueet ovat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksessa. Pienituloiset, työttömät ja vihreät tuntevat hallituksen huonoimmin. Lähes kolmannes väestöstä luulee, että keskusta on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen.
 
HS- gallup selvitti kansalaisten tietämystä hallituspuolueista. Tietämys ei ole kaksista. 30 prosenttia kansalaisista uskoo, että keskusta on hallituspuolue. Kokoomus tunnistetaan parhaiten 89%) hallituspuolueeksi, sitten on sosialidemokraatit (85%), vihreät (69%), kristillisdemokraatit ( 61%) ja vasemmistoliitto (59%).
Osuus puolueen kannattajista, jotka tietävät hallituspuolueet, oli korkein vasemmistoliitossa (55%), keskustassa (43%), kokoomuksessa (41%), perussuomalaisissa (40%), sosialidemokraateissa (35%), vihreät (18%).
 
Mitä olisi tehtävä?
 
Kyllä peruskoululta pitäisi edellyttää enemmän yhteiskuntatiedon opettamisessa. Vanhempien pitäisi myös puhua politiikasta lastensa ja nuortensa kanssa. Mutta kun vanhemmatkaan ei tiedä. Kuka heidät opettaisi?
 
 
Poliittisten päättäjienkin tietotaso kaipaa kohennusta
 
Onhan se nähty kansanedustajienkin ja ministereidenkin kohdalla, että tietotaso on usein metsän puolelta. Lakien valmistelussa ja hyväksymisessä näyttää siltä, että monesti päättäjät ovat nukahtaneet ao. lain kohdalla. Valmistelua on oikeusoppineidenkin toimesta tavan takaa moitittu heikoksi.
 
Kehumista ei ole paikallisten päättäjienkään toiminnassa. Riihimäen valtuustossa oli esillä sote-selvitys, jonka valtuusto oli pyytänyt siitä, että pysyttäisiin tälle vuodelle 3,5 %:n nettomenokasvussa. Selvityksessä oli käyty lävitse erityisesti sosiaalitoimen menojen kehitykseen liittyviä asioita. Irti oli saatu vanhenemisen ja väestön kasvun aiheuttama hinta, joka oli kaksi miljoonaa euroa vuosittain ajanjaksolla 2015 – 2020. Mutta mistään muista menoista tai säästöistä ei sanottu mitään. Selvitys ei yksinkertaisesti vastannut siihen kysymykseen, miten tänä vuonna pysytään 3,5 %:n nettomenokasvussa.
 
Olin sitä mieltä, että asia pitää palauttaa uudestaan valmisteltavaksi. Ryhmässä en saanut asialle kannatusta. Valtuustossa vasemmistoliiton puolelta esitettiin samansuuntaista kritiikkiä. Tästä valtuusto päätti korjata päätöstä, niin että asiasta pyydetään perusturvan lausunto. Muuten valtuusto oli valmis hyväksymään tyhjän paperin. 
 
Riihimäen valtuustolla on tavattoman suuri luottamus virkamiehiin. He saavat esittää mitä tahansa. Valtuutetuille se kelpaa aina.
 
Mikko Lund

Ei kommentteja: