Etlalta karvaat eväät hallitukselle

Etlan karvaat eväät hallitukselle: ”Palkat jäihin ja eläkeikä 65 vuoteen”

 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä tarjoilee karvaita eväitä hallitukselle helmikuun puolivälitarkasteluun ja maaliskuun budjettikehysriiheen.

Niihin kuuluvat mm. eläkeiän nostaminen hallituksen päätöksellä, arvolisäverojen korottaminen, jotta yritysveroa voidaan pudottaa sekä sote-uudistuksen laittaminen uuteen valmisteluun.
Etlan analyysin mukaan teollisuudella on kilpailukykyongelma, johon tulee reagoida pikaisesti laittamalla palkankorotukset jäihin pariksi vuodeksi.

Tuottavuutta kohennettaisiin rakenteellisilla toimilla. Etla esittää yhteisöveron pudottamista 20 prosenttiin nykyisestä 24,5:stä hallituskauden aikana.
Valtion verotuloja korjattaisiin arvonlisäverojen ja kiinteistöverojen korotuksilla.

Julkinen talous on Etlan mukaan lyhyellä tähtäimellä kunnossa. Merkittäviä menojen lisäleikkauksia ei tarvita, mikäli taloudesta pidetään huolta rakenteellisilla korjauksilla. Jos niihin ei kyetä, edessä ovat menoleikkaukset valtionvelan kasvun taittamiseksi.
Todella mielenkiintoista on nähdä, miten ay-liike reagoi näihin ehdotuksiin. En usko, että tällaisia ehdotuksia hyväksytään hymistellen. Ne voivat kohdata tiukkaakin vastarintaa.

Hallitus linjaamaan eläkeratkaisut

Vaikka Etla ei näekään välitöntä uhkaa, pidemmällä tähtäimellä julkisen sektorin ongelma on kestävyysvaje. Korjausliikkeisiin Etla patistaa välittömästi, vaikka vaikutukset näkyvätkin vasta aikojen päästä.
Hallitusta neuvotaan päättämään maaliskuun kehysriihessä vanhuuseläkkeen alarajan nostamisesta 65 vuoteen nykyisestä 63 vuodesta.

Vaikka työmarkkinajärjestöillä onkin merkittävä rooli työeläkejärjestelmässä, hallituksen tulee Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mielestä johtaa prosessia ja asettaa tavoitteet.
Temppu tehtäisiin Vihriälän mukaan niin, että vanhuuseläkkeen normi-ikä säädettäisiin 65 vuoteen 10 vuoden siirtymäajalla vuodesta 2016 lukien.

Vanhuuseläkkeelle voisi jatkossakin siirtyä jo 63 vuoden iässä, mutta se pienentäisi kuukausieläkettä loppuelämän ajaksi. Varhennusvähennyksen tulisi Vihriälän kaavailuissa olla niin tuntuva, että se kompensoisi kaikki aikaisesta eläköitymisestä julkiselle taloudelle aiheutuvat rasitukset aina verotulojen menetyksistä lähtien.

Selvä on, että ehdotukset synnyttävät keskustelua. Eikä niitä nielaista noin vaan. Vastarintaa on luvassa.

ETLAn eväät ovat PROn mielestä syötäväksi kelvottomia

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tänään antamia ”eväitä” hallituksen puolivälin tarkasteluun pidetään Ammattiliitto Prossa suurelta osin syötäviksi kelpaamattomia.

– ETLA tarjoilee jälleen Suomelle elinkeinoelämän edustajien perinteistä keinovalikoimaa, jossa kansakuntaa pelastetaan yllyttämällä kurittamaan palkansaajia. Rakentavat esitykset jäävät uupumaan, Pron puheenjohtaja Antti Rinne harmittelee.

Rinne hämmästelee ETLAn elinkeino- ja teollisuuspoliittisten linjausten sävyä, jossa kasvupolitiikalle ollaan kaasun sijaan painamassa jarruja. Nykyisten yritystukien tehokkuuden läpiperkaaminen on tarpeen, mutta kokonaisuudessaan hallitukselta kaivataan entistä kunnianhimoisempaa ja aktiivisempaa otetta.

– Hallitus ei voi valita voittajia, sen tekevät markkinat. Hallitus voi kuitenkin monin tavoin vauhdittaa ja auttaa eteenpäin niillä aloilla, joilla on suurta tulevaisuuspotentiaalia ja jotka sitä tarvitsevat, Rinne huomauttaa.

ETLAn palkkalinja on sekava

ETLAn esittämä palkkalinja on Rinteen mukaan sekava ja toteutuskelvoton: yhtäältä esitetään nollaratkaisua ja toisaalta joustavaa sopimista yritys- ja työpaikkakohtaisesti.

– Kaikilla aloilla ei suinkaan mene huonosti. Jos joustoa halutaan, niin useilla aloilla ja yrityksissä tullaan tekemään reippaitakin korotuksia.
Onnistuneella palkkapolitiikalla on Rinteen mukaan merkityksensä Suomen kilpailukyvylle, mutta se on osa laajempaa kokonaisuutta.

– Yrityksissä tulisi keskittyä kehittämään kaupaksi meneviä tuotteita ja myymään niitä. Elinkeinoelämän edustajien jatkuva ruikuttaminen velvoitteista ja maltillisesta palkkatasosta saa huolestumaan, onko ydintoiminta nyt hukassa, Rinne hämmästelee.
Rinne on samaa mieltä siitä, että kun finanssipolitiikan liikkumavara on pieni, niin rakenteellisten uudistuksien aikaansaamiselle on nyt erityinen tarve. ETLA etsii niitä työmarkkinoilla kuitenkin aivan väärästä suunnasta: kiristämällä ihmisiä pakolla työhön, jota ei ole.


Pienipalkkaisilla ei varaa nollalinjaan

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tyrmää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n esityksen palkankorotusten nollalinjasta.


Mikko Lund