Valtionbyrokratiaa vastaan taistelu ei ole toivotonta

Valtionbyrokratiaa vastaan taistelu ei ole toivotonta

 

Iltalehti kertoi 2.1.2013 verotarkastaja Tenho Tikkasen pitkällisestä taistelusta oikeuksiensa ja etujensa puolesta valtiobyrokratiaa vastaan. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Uudenmaan veroviraston pitää maksaa verotarkastajalle yli 46 000 euroa. Oikeuden mukaan Uudenmaan verovirasto oli jättänyt maksamatta palkkoja vuosilta 1997 – 2000. Verotarkastajan laskelmien mukaan palkkasaatavia oli enemmän. Verotarkastajaan kohdistunut 12 vuotta kestänyt työnantajan viivytys ja väistely kääntyi lopulta verotarkastajan voitoksi. Voitto on kuitenkin kallis, sillä verotarkastajalle jäi maksettavaksi noin     80 000 euron oikeudenkäyntikulut.

 

Verotarkastajan kannalta kohtalokas oli verotarkastus, joka kohdistui patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajan Martti Enäjärven verotukseen. Asia lähti liikkeelle poliisin virka- apupyynnöstä tutkia pääjohtajan virka-auton käyttöä ja edustuskuluja. Tehtävä annettiin verotarkastajalle, joka ajautui riitaan esimiestensä kanssa. Riita koski sitä, miten laajasti Enäjärven asioita tutkitaan. Pelin juonen paljastavaa , että hänen kiellettiin tekemästä eräitä poliisin pyytämiä tarkastuksia. Verotarkastajan mukaan hänen työntekoaan rajoitettiin vahvasti. Hän ei suostunut jäämään syrjään pääjohtaja Enäjärven verotutkinnasta. Tuttua tarinaa byrokraattisesta ja huonoon johtamiseen perustuvasta organisaatiosta.

 

Verotarkastaja sanoo, että työnteon tekemisen, vaikeuttamisen ja estämisen takia hän oli verovirastossa tosi kovilla. Suoranaisen savustamisen takia hän sairastui työssään. Verotarkastaja irtisanoutui tehtävästään ja haastoi esimiehensä oikeuteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeudessa esimiehet tuomittiin sakkoihin, mutta hovioikeus vapautti heidät.

 

Aivan ilmeistä on, että tapahtumien kulku on edennyt, kuten vastaavissa tapahtumissa valtion byrokratiassa ennenkin. Yksittäinen virkamies on heikoilla, kun esimiehet pyörittävät myllyä ja suojelevat toisiaan. Toimittaja Juha Ristamäki Iltalehdessä kirjoittaa, että verotarkastajasta oli tullut ongelma. Isot pojat alkoivat kuiskia pahaa herraklubeilla. Mediassa verotarkastajan kimppuun hyökättiin. Siitä sai tunnettu toimittaja tuomion verotarkastajan kunnian loukkaamisesta. Verohallinnossa verotarkastajan alta vedettiin mattoa jalkojen alta. Ristamäen mukaan verotarkastajan toimista kukaan ei ole pystynyt näyttämään, että niissä olisi ollut virkavirheitä. Hänen virheensä oli olla liian suoraselkäinen. 

 

Tikkanen kysyy, toteutuuko hänen tapauksessaan yhdenvertaisuuden vaatimus. Perustuslaissa säädetään ihmisten perusoikeuksista ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Jokaisen Suomen kansalaisella pitäisi olla oikeus saada asiansa käsiteltäväksi tuomioistuimessa viivytyksettä. Täyttääkö kaksitoista vuotta kohtuullisen Perustuslaissa säädetyn hyväksyttävän normiston vaatimukset. Tuskin. Jos asian käsittely viipyy, niin tulisiko siitä aiheutunut viipyminen korvata edes korkolain mukaisesti. Tämä ratkaisu kertoo, että valtio kuuluu etuoikeutettujen piiriin, jotka voivat vitkuttaa miten pitkään vain, eikä korkoa ole tarpeen maksaa ja eikä indeksikorvauksia ole tarpeen suorittaa.

Täyttyykö Perustuslain tarkoitus kansalaisten yhdenvertaisuudesta tältä osin? Olen vahvasti sitä mieltä, että ei täyty. 

Kukaan meistä ei ole täysin virheetön, mutta olisi todella mielenkiintoista tietää verotarkastaja Tikkasen omat ajatukset. Mitä mies miettii kaiken kokemansa jälkeen. Pitääkö hänen kestää julkista panettelua sen vuoksi, että on pyrkinyt noudattamaan lakia ja siinä jo pelkän pintapuolisen tarkastelunkin jälkeen kohtalailla onnistunut.

Suomea pidetään oikeusvaltiona. Suomalaiset työpaikat voivat pahoin. Se tiedetään. Jokainen voi tutustua Juha Siltalan tuotantoon, "Suomalaisen työelämän heikentymisen lyhyt historia" 848 sivua. Kirja kertoo, että työelämän johtajaongelmat alentavat tuottavuutta. 

Verotarkastaja Tenho Tikkanen tiivistää verohallinnossa kokemansa: “ Tuottavuus kohoaisi valtion hallinnossa pelkästään sillä, että esimiehiä kiellettäisiin potkimasta alaisiaan kuin eläimiä.” Vahvasti sanottu!

Verotarkastajan esimerkki osoittaa, että työnantajan mielivaltaan ei kannata alistua. Aina kannattaa huolehtia omista eduista ja oikeuksista ja jaksamisesta. Esimerkki haastaisi myös puuttumaan työnantajan työnjohto- oikeuteen ja johtamiseen. Sivuuttaa ei voi myöskään valtionhallinnossa toimivaa hampaatonta ay- toimintaa, jolta yksittäinen virkamies harvoin saa tukea.

 

Verotarkastaja Tenho Tikkasen suoraselkäinen ja pitkäkestoinen oikeustaistelu ansaitsisi kiitokset valtion taholta.

 

 

Mikko Lund