Hyvinvointivaltion säilyttäminen haastaa hallituksen, mutta myös kansalaiset

Hyvinvointivaltion säilyttäminen haastaa hallituksen, mutta myös kansalaiset

 

Edessä tiukka kiistely talouslinjasta

Jyrki Kataisen hallitus kirjasi ohjelmaansa tiukan talouslinjan ehdot: Valtiovelan suhde kansantuotteeseen (bkt) on saatava käännettyä laskuun ja valtiontalouden alijäämä painettua prosenttiin bkt: sta.Molempien ehtojen pitää toteutua vaalikauden loppuun. 

 

Ellei näin näytä käyvän, hallitus lupasi päättää uusista sopeutustoimista: Menojen leikkauksista ja verojen korotuksista. Kaiken varalta hallitusohjelmassa on tästä kirjaus. Menojen leikkauksia ja verojen korotuksia pitää tehdä yhtä paljon.

 

Hallitus joutuu näiden asioiden tarkasteluun helmikuun lopulla ns. kautensa puolivälitarkastelussa ja joitakin viikkoja myöhemmin kehysriihessä.

 

Hallituksen mielestä velkasuhde-edellytys täyttyy juuri ja juuri. Alijäämän pienentäminen on jo vaikeampaa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna prosentin ja kaksi prosenttia vuonna 2014. VM:n talouskatsauksen mukaan valtiontalouden alijäämä on vuonna 2014 2,1 prosenttia. 

 

Alijäämäehdon täyttyminen on kiinni talouskasvusta. Jos talous kasvaa nopeammin, alijäämä saattaa jäädä alle prosentin, mutta jos talous kasvaa ennustettua hitaammin, alijäämä kasvaa ennustettua enemmän.

Hallitus joutunee toteamaan, että sopeutustoimet on otettava käyttöön.

 

Hallituksen kahden suurimman puolueen välillä on ollut selvästi erilaisia painotuksia. Kokoomuksen taholta on vaadittu tiukasti hallitusohjelman toteuttamista. Kokoomuksessa halutaan myös mieluusti menojen leikkausta. Sosialidemokraatit ovat tunnetusti verojen rakastajia. Menojen leikkauksen sijasta he haluavat enemmän verojen korotusta. He pelkäävät menoleikkuria ja siitä mahdollisesti seuraavaa talouden pysäytystä. 

 

Edessä on hallituksen sisäinen taistelu talouslinjasta. Taloutta on hoidettava ajassa. Hallituspäättäjiä on muistutettava siitä, että kapitalismi ei ole kyennyt ratkaisemaan suhdannevaihtelun tautia. Se tulee olemaan jatkossakin ongelma. Velkaantuminen on tosi paha ja ikävä ongelma.Se pitäisi katkaista.

 

Eliitti ei usko enää kansalaisten moraaliin. Sitä osoittaa puheet työttömien työvelvoitteesta ja eläkeiän nostamisesta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pääjohtaja Juhana Vartiainen on ehdottanut, että työttömillä pitäisi olla työvelvoite. Työ olisi otettava vastaan, vaikka palkka ei vastaisi koulutusta. Uudessa esseekokoelmassa “Maailman paras maa” Vartiainen sanoo asian suoraan: “Kun vanhassa maailmassa suuret ikäluokat pitivät toisiaan ahkerina, nyt kaikkien on alettava pitää toisiaan potentiaalisina vapaamatkustajina.” 

 

Vapaamatkustajiin presidentti Niinistö lienee kohdistanut oleskeluyhteiskunnan käsitteen.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus (8.1.) suhtautuu myönteisesti Suomen eläkejärjestelmää arvioineen professori Nicholas Barrin ehdotukseen, jonka mukaan vuoden 63 alinta vanhuuseläkeikää pitäisi vähitellen korottaa. Kansalaisten pitäisi maksaa enemmän veroja ja kuristaa vyötään.

 

Jos säästötoimien ja valtion velkaantumisen takia hyvinvointivaltion toiminta heikkenee sen keskeisillä toiminta-alueilla, pelkään sen näkyvän huono-osaisten, köyhien ja ulkomaalaisten elämässä ja toimeentulossa. Silloin on pelättävissä ääri-ilmiöitä myös Suomessa.

 

Valtion tulot eivät ole riittäneet hyvinvointivaltion menoihin. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2012 lopussa 89 mrd. euroa, joka on noin 44,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Budjetin alijäämä on 7,4 mrd. euroa, joka katetaan lainanotolla. Valtionvelan määrä on kasvanut nopeasti. Kun vuonna 2008 valtionvelkaa oli vielä alle 30 prosenttia bruttokansantuotteesta, sen arvioidaan nousevan vuonna 2015 jo 48,1 prosenttiin bkt:sta.

Valtionvelan korkojen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,1 mrd. euroa, mutta velan lisääntyessä myös korkomenot ovat kasvamassa. 

Suomi on toistaiseksi kuulunut niiden kuuden euromaan joukkoon, jotka ovat saaneet valtionlainaa muita pienemmällä korolla. Euroalueen talousongelmien vuoksi luottoluokituslaitos on kuitenkin nostanut tarkkailuun myös Suomen valtion pitkäaikaisten velkakirjojen luottoluokituksen. Hallitus joutuu ottamaan huomioon päätöksissään luottoluokituksen säilyttämisen.

Yllätys, yllätys! Ministerit ovat itse jo alentaneet palkkiotaan. Ehkä tämän vuoksi sopu löytyy ikävistäkin päätöksistä yksimielisesti. Samaan suuntaan vaikuttanee hallitussopimuksen kirjaus samansuuruisesta menojen leikkaamisesta ja verojen korottamisesta. Asiahan on jo sovittu!

Mikko Lund