Riihimäen päättäjät viimeisen vaihtoehdon edessä

RIIHIMÄEN PÄÄTTÄJÄT VIIMEISEN VAIHTOEHDON EDESSÄ

Pettäjän retoriikka  paljastuu

Lähtökohtaisesti on niin, että tilinpäätös kunnassa on tarkoitettu kertomaan ensisijalla rahoituslaskelmalla kunnan kyvystä rahoittaa velvoitteensa, ts. rahoittaa käyttötalousmenot ja velan hoito. Oikeamääräisillä poistoilla varaudutaan vuosittain korjausinvestointien rahoittamiseen. Ylijäämä/alijäämä ei ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena on kunnan vakaa rahoitusasema ja kyky vastata velvoitteistaan.

Sitä ei  Riihimäen kaupungin valtuusto poliittisessa tarkoitushakuisuudessaan ole halunnut ymmärtää!

Tässä on mennyt kaupunginvaltuustolta puurot ja vellit sekaisin - tulosta on haluttu manipuloida poistoilla ylijäämän osoittamiseksi. Samaan päämäärään on pyritty myös muilla toimenpiteillä - konsernin sisäisillä tasekaupoilla ja  organisointimuutoksilla julkisesta yksityiseksi. Muutokset ovat tuoneet taseeseen "tuulen tuomia tuloja" ei rahaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajakin on taannoin eräässä AP:n kirjoituksessaan todennut, että tilinpäätösjärjestelyissä kaikki voitava alijäämän välttämiseksi on  jo tehty.

Kaupunki on tietoisesti ja tarkoituksellisesti  manipuloinut poistoja noin 30 miljoonan edestä vuodesta 2009. Tällä sumutuksella korjausinvestointeja on jätetty rahoittamatta yli yhden veroprosentin vuosittaisen tuoton (n 5 miljoonaa euroa) verran vuodesta 2009 alkaen.

Seurauksena on ollut velkakannan jatkuva kasvu emokaupungin ja tytäryhtiöiden taseissa. Yksistään kaupungin 120 miljoonan veloista (lainakanta noin 4000 euroa/asukas) voi tasekikkailun arvioida johtaneen velkakannan kasvuun neljänneksen verran. Velkaa on siirretty konserniin ja konsernin velka on jo yksistään 178 miljoonaa euroa, 6087 euroa / asukas.

Suurin syyllinen tähän kehitykseen on Riihimäen kaupunginjohtaja. Luottamushenkilöt luottavat vallitsevaan mantraan: Riihimäellä kaikki hyvin!

Tulevaisuuden suuri kysymys onkin, miten kaupunki rahoittaa käyttötalouden  (käyttömenot )noin 170 miljoonaa, infran korjaustarpeet ja velkasalkun hoidon  varsinaisilla tuloilla.  Verotulot ovat vain noin 117 miljoonaa euroa. Leikkaukset ovat välttämättömiä, mutta poliittinen tarkoituksenmukaisuus ei niitä hyväksy, vaan siirtää ja siunaa, että aika hoitaisi kaiken.

Mitä on tehtävä  talouden tasapainottamiseksi?

Menoja pitäisi leikata, sillä se olisi ensisijaista talouden tasapainottamisessa.

Tasapainotusta ei hoideta millään omarahoitteisella tempulla - veropotin oletettavissa oleva hidas kasvu tulevaisuudessa johtaa vain syömävelan osuuden kasvuun  ja poliitikot siirtävät  potin  lasten ja lastenlasten maksettavaksi.

Päättäjille ei jää  käteen  kuin pettäjän ikiaikainen retoriikka. Kehitetään ja panostetaan kasvuun – ja lisätään  velan ottoa. Siksi uskotellaan kaupunkilaisille jatkuvasti  parempien aikojen olevan tulossa niin, että joku voi vielä uskoa  hyvän talouden ja kasvun retoriikkaan!

Mikko Lund