Mitä on ajateltava tästä? Kolmannes suomalaisista uskoo SDP:n istuvan hallituksessa
Onko suomalaisten tiedon taso todella näin heikko, että ihmiset eivät tiedä, ketkä ovat hallituksessa ja ketkä eivät? Siltä näyttää. Kyselyn mukaan vajaa kolmannes (31 prosenttia) suomalaisista osaa luetella hallituspuolueet oikein. Kolmannes suomalaisista uskoo SDP:n istuvan hallituksessa. SDP:n hallituspaikasta on varma myös runsas neljännes sosialidemokraattien omista kannattajista. Tiedot käyvät ilmi TNS Gallup OY:n toteuttamasta Helsingin Sanomien toimeksiannosta tehdystä tutkimuksesta, jota Hesari esitteli 21.3.2011.
Vajaa puolet työväestöön kuuluvista on vakuuttunut, että sosialidemokraatit istuvat hallituksessa, kuten myös kaksi viidestä perussuomalaisten kannattajista. Vasemmistoliiton kannattajista miltei puolet on sitä mieltä, että SDP on ollut vuoden 2007 jälkeen hallituksessa.
Tulosten mukaan erityisesti nuorilla on heikko tietämys puolueista. Alle 25-vuotiaista puolet ajattelee, että vihreät ovat hallituksen ulkopuolella ja kolmasosa nuorista pitää perussuomalaisia hallituspuolueena sekä 38 prosenttia SDP:tä.
Helsingin Sanomien haastattelema politiikan tutkija Tommi Uschanov ei ylläty tuloksista. Samansuuntaisiin lukuihin hän tutustui kirjoittaessaan kirjaa Suuri kaalihuijaus, joka käsitteli yhteiskunnallista tietämättömyyttä.
”Luvuista voi vetää johtopäätöksen, että viime vuosikymmeninä paljon pyöritelty keskustelu puolueiden erojen hiipumisesta on tullut lihaksi.”
Uschanovin mukaan nykyinen tietämyksen taso sopii puolueille.
”Se että puolueiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä ei seurata niin tarkkaan, palvelee niiden omia intressejä.”
Vanhemmat eivät saa riittävästi tukea lapsiperheiden palveluista
Alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmista yli puolet on huolissaan omasta jaksamisestaan vanhempana. Lisäksi noin kolmannes on huolissaan yhteisen ajan riittämättömyydestä lapsen kanssa, omista vanhemmuuden taidoistaan sekä maltin menettämisestä ristiriitatilanteissa.
”Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää perheisiin, joissa painitaan monien ongelmien kanssa yhtaikaisesti. Tarvitaan keinoja, joilla vahvistetaan vanhemmuutta ja ehkäistään huolten ja ongelmien kasautumista, ennakoidaan ongelmien kehittymistä ja tunnistetaan ne varhain”, tutkimusprofessori Marja-Leena Perälä THL:stä toteaa. Ennakointi edellyttää palvelujen painopisteen siirtämistä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön sekä palvelujen tuottajien tavoitteellista yhteistyötä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että äitiys- ja lastenneuvoloissa, päivähoidossa, esiopetuksessa, koulussa ja kouluterveydenhuollossa tunnistetaan hyvin lapseen liittyviä huolia, ja suurin osa vanhemmista kokee saavansa niihin riittävästi apua. Sen sijaan vanhemmat saivat harvemmin apua vanhemmuuteen liittyviin huoliin, erityisesti yksinäisyyteen, parisuhdeongelmiin, lähisuhdeväkivaltaan sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyen.
Tutkimusaineiston vastaukset koottiin vuonna 2009 noin tuhannelta alle 9-vuotiaan lapsen vanhemmalta sekä noin tuhannelta työntekijältä terveys-, sosiaali- ja opetustoimesta. Tulokset ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa ja THL:n toteuttamaa Lapsiperheiden palvelujen yhteensovittaminen ja johtaminen (LapsYTY) -tutkimushanketta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että äitiys- ja lastenneuvoloissa, päivähoidossa, esiopetuksessa, koulussa ja kouluterveydenhuollossa tunnistetaan hyvin lapseen liittyviä huolia, ja suurin osa vanhemmista kokee saavansa niihin riittävästi apua. Sen sijaan vanhemmat saivat harvemmin apua vanhemmuuteen liittyviin huoliin, erityisesti yksinäisyyteen, parisuhdeongelmiin, lähisuhdeväkivaltaan sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyen.
Tutkimusaineiston vastaukset koottiin vuonna 2009 noin tuhannelta alle 9-vuotiaan lapsen vanhemmalta sekä noin tuhannelta työntekijältä terveys-, sosiaali- ja opetustoimesta. Tulokset ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa ja THL:n toteuttamaa Lapsiperheiden palvelujen yhteensovittaminen ja johtaminen (LapsYTY) -tutkimushanketta.
THL: ETÄÄLLÄKIN TAPAHTUNUT KATASTROFI VOI PELOTTAA LASTA
Helsingin Sanomien 21.3. 2011 haastattelema tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa, että ”Japanin tsunamin sekä Lähi - idän tapahtumat voivat herättää turvattomuuden tunnetta lapsissa ja nuorissa.”
Lönnqvistin mukaan lasten ja nuorten viestimien seuraamista voi olla hyvä rajata. Vanhempien tulisi myös selvittää lapsille, mistä uutisissa on kysymys.
”On luonnollista, että järkyttävät ja uhkaavat asiat vaikuttavat ihmisiin, ja lapset ja nuoret ovat erityisen herkkiä reagoimaan niihin.”
Vanhempien tulee jakaa ja keskustella lastensa ja nuortensa kanssa uutiskuvien aiheuttamasta mahdollisesta ahdistuksesta ja huolesta. Keskustelun avulla huoli saadaan jaetuksi ja puretuksi.
Mediapsykologian asiantuntija Anu Mustosen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että pieni lapsi käsittelee voimakkaita tunteitaan luontaisimmin leikkimällä ja piirtämällä. Kouluikää lähestyvillä on käytössään enemmän sanoja ja keskusteluvalmiuksia.
”Lapselle tulee vakuuttaa, ettei hänellä ja läheisillään ole vaaraa, ja että hänen turvallisuudestaan huolehditaan”, hän sanoo.
HS kokosi vanhemmille ohjeet mediapelkojen käsittelyyn. Ohjeet löytyvät sanomalehtikasvatussivustosta Penaalista osoitteesta hs.fi/penaali
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti