Valtiovarainministeri sanoo kertovansa ihmettelijöille, että sopiminen on Suomen ja suomalaisten voimavara. Se, että asetetaan yhteinen etu oman edun edelle.
Esimerkkinä yhteisen edun vaalimisesta Urpilainen käyttää meneillään olevaa työmarkkinakierrosta. Keskusjärjestöt ovat jo löytäneet toisensa, ja nyt samaa toivotaan liitoilta.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on täysin oikeassa. Sopiminen ja yhteisvastuu ovat olleet Suomen menestyksen tae tähän mennessä. Yhteinen etu on noussut tarvittaessa ylimmäksi tavoitteeksi. Hallituksen yhteishuoli näyttäisi tuovan Suomeen yhteisen työmarkkinaratkaisun.
Kataisen hallituksen tärkein huoli on kuitenkin luotsata Suomi ulos vaikeasta taloustaantumasta. Haastava ja suorastaan vaikea tilanne on tiivistänyt hallituspuolueiden rivit. Hallitus etsii ja toteuttaa säästöjä rakenneuudistuksella, jossa ohjelmassa on mm. kuntauudistus ja sote-ratkaisu. Valtiovarainministeriön mukaan talouskasvu pysyy myös jatkossa hitaana. Suomen BKT supistuu 0,5 % v. 2013. Vuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana.
Kokonaistuotannon aleneminen
kahtena vuotena peräkkäin 2012—2013 heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan
ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet.
Suomen taloutta vaivaavat
samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat
sekä vaikea suhdannetilanne.Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan sekä
valtion että koko julkisen talouden velka kasvaa suhteessa kokonaistuotantoon
ennustejakson ajan. Lisäksi julkisyhteisöjen velka ylittää EU:n
perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon v. 2014.
Valtiontaloudelle asetettua alijäämätavoitetta ei saavuteta. Lisäksi julkisen
talouden rakenteellinen alijäämä on jäämässä tavoitteeksi asetettua
suuremmaksi.
Valtion talousarvioesitys
vuodelle 2014 on 6,7 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää
velkaa.Velan kokonaismääräksi arvioidaan vuoden 2014 lopussa 100
miljardia.Hallitusohjelman päätavoitteet ovat olleet vaikeuksissa, usein senkin takia, että kunta- ja sote- uudistus ovat tosivaikeat ja suuria muutoksia avaavat ratkaisut. Silti ei voi välttyä huomiolta, että valtiontalouden tasapainottaminen ei näillä toimilla onnistu. Velkaantuminen jatkuu. Ei tämän vuoksi voi välttyä siltäkään huomiolta, että mukana on myös hallituksen kuuden puolueen tavoitteiden yhteen sovittamisen vaikeus.
Valtiovarainministeriö on nyt saanut ministeriöiltä ehdotukset tehtävistä, jotka siirrettäisiin kunnilta valtiolle (HS 3.10.). Hallituksen miljardisäästöt kutistuvat lopulta ministeriöiden ehdottamaan reiluun sataan miljoonaan. Homma näyttää jo vitsiltä. Missä ne säästöt oikein piilottelevat?
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti arvostelee kuntauudistusta ja sanoo, että asioiden valmistelun pitää olla tasokasta ja analyyttistä, jotta politiikkapäätöksiä ei jouduta tekemään puhtaasti uskon ja luottamuksen varassa.
Huomautus on hyvä ja Kataisen hallituksen toimintaan se osuu kuin nyrkki silmään. Kunta- ja sote- uudistukset ovat olleet todellista sähläämistä, pahimmat kivireet hallituksen matkalla. Yhtenäisyys on ollut kovalla koetuksella, mutta sopiminen on aina voittanut.
Kuntauudistuksella on turha tavoitella minkäänlaisia säästöjä, jos hallituksessa uudistuksen tekijät eivät ymmärrä elämän perusasiaa: Ihmiset voivat pilata kaikki uudistukset ja tavoitteet. Sen takia kunta- ja soteuudistuksessa tulee olla tavoitteena tiukka ja taitava uudistaminen. Uudistuksesta on jaettava kaikki tieto. On luotava tarkat tavoitteet ja säännöt, joista pidetään kiinni. Esimerkiksi säästöjä ei saada aikaan ilman säästötavoitetta ja yhteistä sopimista. Kriittisiä kohtia ovat henkilöstö, tilat, investoinnit ja hankinnat jne. Ne on laitettava järjestykseen.
Kuntauudistuksella voidaan saada aikaan säästöjä. Ilman selkeää tavoitetta ja toimenpiteitä tavoitteiden suunnassa, tavoite jää helposti vain kangastukseksi. Valtio- ja kuntahallinnossa suuret säästö- ja rationalisointimahdollisuudet sisältyvät juuri eläköityvään henkilöstöön. Tässä on harkinnan paikka katsoa, että vapautuvia virkoja ja toimia ei täytetä automaattisesti, vaan täytetään ne vain tarpeen pohjalta.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti